Tekijä: Heli

2. Aik. 24

Hengellinen johtajuus hukassa. Joasin kuninkuus kesti 40 vuotta. Hän toimi hurskaasti niin kauan kuin hengellinen johtaja, pappi Jojada eli. Joas palautti Jumalalle kuuluvan kunnian ja arvostuksen ja organisoi määrätietoisesti varainkeruun Jerusalemin temppelin korjauksiin ja korjaustyöt. Hirmuvaltias Atalja oli antanut temppelin rappeutua ja oli uhrannut temppeliin tuodut lahjat epäjumalille.

Pappi Jojadan kuoleman jälkeen kuningas Joas kuitenkin luopui Jumalan palvelemisesta Juudan johtomiesten kanssa ja alkoivat palvella asera-paaluja ja muita epäjumalankuvia. Liekö miellyttämisen halua ja selkärangan puutetta, kun Joas myöntyi Juudan johtomiesten pyyntöihin? Johtajuus ja hengellinen johtajuus vaativat jatkuvaa suunnan hakemista ja siinä pysymistä monien vaatimusten ja pyyntöjen ristaallokossa. Joasilla hengellinen johtajuus oli täysin hukassa pappi Jojadan kuoleman jälkeen. Tämän tyhjiön täyttivät ihmisten tyhjänpäiväiset vaatimukset ja toiveet.

Apt. 18

Vahvistusta ja rohkaisua unessa. Paavalin matkakumppanit Silas ja Timoteus tavoittivat Paavalin Korintissa, jossa hän jatkoi samaan tapaan kuin sitä ennen Ateenassa ja monessa muussa Vähän-Aasian ja Kreikan kaupungissa: Paavali julisti evankeliumia Jeesuksesta synagogassa eli siellä, missä maanmiehiä oli luonnollista tavata. Juutalaiset väittivät herjaten vastaan (j. 6) ja Paavali joutui kirjaimellisesti pudistamaan pölyt vaatteistaan ja lähtemään synagogasta. Jumala katsoi hyväksi rohkaista Paavalia erityisellä tavalla unessa ja lupasi varjella Paavalia. Johtotähtenä Paavalin työssä oli Jumalan lupaus, että Korintissa on paljon Jumalan kansaa. Paavali jatkoi julistustyötään Korintissa puolitoista vuotta. (j. 9 – 11).

Oikea opetus tarpeen. Juutalainen Apollos julisti kyllä innolla Jeesuksesta, mutta hän tunsi vain Johanneksen kasteen, jossa ihmiset osoittivat halunsa kääntyä Jumalan puoleen, pois pahoista teoistaan. Kun Apollos oppi tuntemaan Pyhän Hengen kasteen, hän sai työhönsä aivan uuden voiman. Jäin miettimään, pystyikö Apollos julistamaan evankeliumia Jeesuksesta ilman Pyhän Hengen täyteyttä? Oliko vain niin, että Apollos kyllä itse oli täynnä Pyhää Henkeä, mutta oppi Pyhällä Hengellä täyttymisestä tuli vasta Priscilla ja Aquilan opetuksen kautta. Eli tietoisuus Pyhän Hengen merkityksestä ja opetus siitä, miten Pyhän Hengen täyteys on mahdollista saada, tavoittivat hänet oikean opetuksen kautta.

Heli

2. Aik. 23

Rohkea käänne. Pappi Jojada rohkaistui lopulta kapinaan Ataljan hirmuvaltaa vastaan ja viisaiden päätösten seurauksena Ahasjan pikku poika Joas kruunattiin kuninkaaksi ja Atajla murhattiin. Pappi Jojada, kuningas Joas ja kansa tekivät liiton ja sitoutuivat uudestaan Jumalaan (j. 16). Aina on mahdollisuus muutokseen!

Apt. 17

Tavat kunniaan. Tapansa mukaan Paavali hakeutui Tessalonikassa sapattina synagoogaan. Siellä hän pääsi selittämään juutalaisille pyhiä kirjoituksia ja avaamaan niiden pohjalta, että ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus oli kirjoitusten ennustama Messias (jakeet 1 – 3). On monia asioita, joihin meidän ei tarvitse etsiä ja hakea Jumalan erityistä johdatusta. Paavalin ei tarvinnut pyhäpäivänä miettiä, paastota ja rukoilla, mitä tehdä ja minne mennä. Hänelle oli luonnollista hakeutua yhteyteen toisten Jumalaan uskovien juutalaisten kanssa synagogajumalanpalvelukseen. 

Elämänpiirimme ihmisineen on meille annettu ja pääsääntöisesti Jumala johdattaa sen keskellä. Toki elämässämme voi olla asioita ja henkilöitä, joista meidän tulee hankkiutua eroon. Silloin tarvitsemme erityistä Jumalan johdatusta, viisautta ja rohkeutta.

Tunteet Jumalan köytössä. Kun Paavali kierteli Ateenassa ja odotteli matkatovereitaan liittymään seuraansa, hän törmäsi tuon tuosta monien jumalien patsaisiin. Se sai hänet kuohuksiin (j. 16). Tunnekuohu sai Paavalin toimimaan. Kun epikurolaiset ja stoalaiset filosofit kutsuivat hänet kertomaan julistamastaan opista Areiopagille, Paavali lähti filosofien mukaan ja sai mahdollisuuden kertoa sanomaa Jeesuksesta ateenalaisille. En pohdi tässä Paavalin puhetta sen enempää mutta minua ihmetyttää ja ihastuttaa se, miten luontevasti Paavali osasi kytkeä evankeliumin ateenalaisten maailmankuvaan ja elämäntapaan. Sellaista viisautta ja Pyhän Hengen johdatusta pyydän itselle ja meille kaikille tilanteisiin, joissa pääsemme kertomaan mihin uskomme ja miksi. 

Heli

2. Aik. 22

Ojasta allikkoon. Joramin nuorin poika Ahasja tuli Juudan kuninkaaksi isänsä jälkeen, sillä rosvojoukko oli tappanut kaikki Ahasjan vanhemmat pojat. Kuninkaan neuvonantajia olivat Ahabin jälkeläiset ja Raamattu kertoo, että heidän neuvonsa veivät Ahasjan tuhoon (j. 5). Hän muun muassa lähti sotimaan Syyriaa vastaan, ja haavoittui tuossa sodassa ja myöhemmin hänet surmasi Jehu, joka toteutti Ahabin suvun saamaa tuomiota. Joramin kuninkuun Juudassa jäi vuoden mittaiseksi ja hänen kuoltuaan hallitsijaksi nousi hänen äitinsä Atalja, joka toteutti hirmuvaltaa.

Apt. 16

Ohjausta eri tavoin. Pyhä Henki johtaa meitä todella monilla eri tavoilla. Apostolien tekojen 16. luvussa Pyhä Henki ensin esti Paavalia, Silasta ja Timoteusta julistamasta sanaa Aasian maakunnassa (j. 6). Vielä toistamiseen Jeesuksen Henki esti heitä, eikä sallinut heidän lähteä Bityniaan (j. 7). Yöllä unessa Paavali sitten näki näyn miehestä, joka kehotti heitä lähtemään meren yli Makedoniaan. 

Paavalin suunnitelma oli ollut jatkaa matkaa Vähän-Aasian niemimaalla Bityniaan, joka oli Frygian maakunnasta koilliseen kohti Mustaamerta. Jumala sen sijaan johdatti Paavalin seurueineen  Vähästä-Aasiasta nykyisen Kreikan mannermaalle ja Filippin, Tessalonikan ja Beroian kautta aina Ateenaan asti. Ilosanoma Jeesuksesta levisi tämän suunnanmuutoksen myötä uudelle mantereelle, nykyiseen Eurooppaan.  

Raamattu ei kerro, kuinka Pyhä Henki esti Paavalia. Voi olla, että miehet kokivat rukouksessa epämukavuutta suunnitelmiaan kohtaan tai jotkin käytännön asiat estivät heitä lähtemästä Bityniaan. Jos Jumala olisi suoraan unessa tai rukouksessa puhunut heille, todennäköistä olisi, että se olisi mainittu. 

Jumala käyttää arkisia asioita. Kun kyselemme Jumalan johdatusta, saamme ottaa todesta käytännön olosuhteet ja niiden viestit. Jumalan johdatus tulee usein hyvin arkisten asioiden ja välillä esteiden, kuten sairastumisen, itsestä riippumattomien aikataulujen viivästymisen kautta tai vaikkapa niin, että jokin asia ei vain taloudellisti ole mahdollista – tai tulee taloudellisesti mahdolliseksi. Toisaalta vastoinkäymiset eivät läheskään aina ole Jumalan johdatusta, vaan esteitä, joiden väistymistä meidän tulee rukoilla ja tehdä työtä esteiden raivaamiseksi.

Miksi ihmeessä Jumala ei tee johdatustaan helpommaksi tunnistaa? Usko on läheistä suhdetta Jumalaan, ei metodi, jonka opittuamme kaikki hoituu ja tiedämme, miten mennä eteenpäin. Vastoinkäymiset ja esteet saavat meidät taatusti rukoilemaan ja riippumaan Jumalassa kuin pieni lapsi vanhemmissaan.

Heli