Sananl. 22, Apt. 13

Sananl. 22

Apt. 13

Tehtävät muotoutuvat. Alkuseurakunnassa rukoileminen näytti olevan hyvin yleistä. Antiokian seurakunnasta kerrotaan, että kun he olivat rukoilemassa ja paastoamassa, Jumala puhui heille ja käski erottamaan Paavalin ja Barnabaksen erityistehtävään: saarnaamaan Jeesuksesta tien päällä. Eikä seurakunta aikaillut, vaan lähetti herrakaksikon lähes saman tien matkaan. 

Ja sitten alkoikin tapahtua. Kun kaksi Jumalan lähettämään innokasta kaveria matkustivat Kyprokseen, Jumala osoitti jälleen ihmeen kautta voimansa, Kyproksen käskynhaltija ihmetteli Herran opin voimaa ja uskoi. (Apt. 13:8 – 12).

Pisidian Antiokiassa uutiset Jeesuksesta otetaan ensin suurella innolla vastaan. Lähes koko kaupunki kokoontuu kuulemaan Paavalia ja Barnabasta  Kaupungin juutalaiset kuitenkin herjaavat  Paavalia ja Barnabasta ja yllyttävät koko kaupungin heitä vastaan. Nämä kaksi miestä karkotetaan kaupungista ja olosuhteiden pakosta he joutuvat siirtymään muille paikkakunnille. Juutalaisten asenne vain vahvistaa Paavalin kutsua pakanoiden apostolina.

Miten Jumala käyttääkään olosuhteita ja johdattaa meitä niiden kautta? Jumala oli tarkoittanut Paavalin kansainväliseen työhön, julistamaan Jeesusta erityisesti muille kuin juutalaisille. Karkotus juutalaisten keskeltä ei jättänyt muita vaihtoehtoja kuin kertoa Jeesuksesta niille, jotka olivat vastaanottavaisempia: pakanoille. 

Millaisissa olosuhteissa elämme nyt? Ehkä Jumala tahtoo osoittaa niidenkin kautta meille suuntaa, kutsuaan ja uskollisuuttaan.  

Heli

Sananl. 21, Apt. 12

Sananl. 21

Apt. 12

Samoissa jalanjäljissä. Pietari uhkaa sama kohtalo kuin Jeesusta: hänet vangitaan ja aiotaan viedä oikeuden eteen  happamattoman leivän juhlan aikaan tai oikeammin sen jälkeen hiukan samoin kuinJeesukselle kävi. Jeesus vangittiin ja tuomittiin siksi, että hän tunnustautui Jumalaksi. Pietari vangittiin siksi, että hän julisti tätä juutalaisten mielestä Jumalaa pilkannutta hourupäätä ja piti Jeesusta kuolleista ylösnousseena Jumalana. 

Jumalalla oli kuitenkin Pietarille varattuna aivan muuta kuin tuomio. Jumala lähetti enkelinsä, ja vapautti Pietarin  vankilasta keskellä yötä, tiukan vartioinnin keskeltä ilman, että kukaan vartiomiehistä huomasi asiaa.  Se on aivan käsittämätöntä. Ihme. 

Pietari luuli aluksi nähneensä näyn mutta hoksasi sitten, että hän olikin oikeasti vankilan ulkopuolella: ”Totisesti, nyt tiedän, mitä tapahtui! Herra lähetti enkelinsä ja auttoi minut Herodeksen käsistä…” (jae 12).

Jumalaa  eivät pidättele edes ankarat vartiosotiaat, eivätkä vankilan muurit. Siinäkin Pietarin tilanne muistuttaa Jeesuksen tilannetta. Jeesushan astui elävänä haudasta, vaikka haudalle oli määrätty vartioimaan joukko voimakkaasti aseistettuja vartijoita.

Tästä kertomuksesta voi päätellä, että Jumalalle mikä tahansa on mahdollista. Jumalan kädessä on se, vapauttaako hän meidät fyysisesti kahleistamme, vankiloistamme ja sairauksistamme. Se on kuitenkin varmaa, että hän vapauttaa meidän sielumme ja henkemme Jumalaan käsittämättömään armoon. On jännittävää huomata, että rukouksella on merkitystä. Seurakunta oli rukoillut Pietarin puolesta lakkaamatta. 

Heli

Sananl. 20, Apt. 11

Sananl. 20

Apt. 11

Kaikkeen maailmaan. Ensin Jeesus mullisti Pietarin elämän. Johanneksen evankeliumin loppu kertoo, kuinka Jeesus vahvistaa rakkautensa ja kutsunsa Pietarille vaikka Pietari oli kieltänyt Jeesuksen. Apostolien tekojen 10. luvussa Jeesus jälleen mullistaa Pietarin juutalaisen uskon. Jeesus osoittaakin näyn kautta, että sama uusi elämä ja anteeksianto eivät kuulu vain Pietarille tai juutalaisille, vaan kaikille maailman kansoilla tausta riippumatta. Tässä luvussa Pietari jakaa oivalluksensa toisten apostolien ja Jerusalemin alkuseurakunnan kanssa. 

”Jos siis Jumala silloin, kun heistä tuli Herraan Jeesukseen uskovia, antoi heille samanlaisen lahjan kuin meille, mikä olin minä estämään Jumalaa?”, Pietari päättelee (Apt. 11:17).

Luku kertoo, että uskoon tulleet juutalaiset kertoivat Jeesuksesta vain toisille juutalaisille, sillä he uskoivat, että Jumalan lupaukset Messiaasta koskivat vain juutalaista kansaa (vrt. Apt. 11:19) Sitten muutamat ”erehtyivät” saarnaamaan hyvää sanomaa Jeesuksesta myös kreikkalaisille. Ja yllätys yllätys: suuri joukko ihmisiä kääntyi uskomaan Jeesukseen! Tätä Jumalan ihmettä pääsi todistamaan alkuseurakunnan julistaja Barnabas. Barnabas haki Tarsoksesta Saulin eli Paavalin ja yhdessä he toimivat Antiokian seurakunnassa ja opetuslapseuttivat ihmisiä kasvamaan uskossa Jeesukseen. Näin kristillinen seurakunta sai pysyvää jalansijaa juutalaisen Jerusalemin lisäksi Syyrian kreikkalaisessa Antiokian kaupungissa.  Antiokia sijaitsi nykyisessä Turkissa, 30 kilometriä Välimeren rannikolta. Antiokiassa alettiin Jeesukseen uskovista käyttää ensimmäistä kertaa nimitystä kristitty.

Jumala käytti hyvän suunnitelmansa toteuttamiseen niin 

  • kristittyjen vainoja (Apt. 8:4; 11:19),
  • Paavalin saamaa näkyä (Apt. 10: 10 – 16),
  • ympäröiviä tapahtumia (Apt. 11:21) kuin
  • järkiperäistä päättelyäkin: Jumala toimii ja täyttää Pyhällä Hengellä pakanatkin -siispä evankeliumi on tarkoitettu myös pakanoille. (Apt. 10:44; 11:21).

Jumala puhuu meille edelleen hyvin monin tavoin. Mistä asioista ja miten hän sinua ja minua nyt puhuttelee?

Heli