Sananl. 19, Apt. 10

Sananl. 19

Apt. 10

Pietari ja Cornelius ovat tämän luvun päähenkilöitä, jos taustalla vaikuttavaa Jeesusta ei lasketa. Kummalakin näistä miehistä on merkittävä kohtaaminen. Cornelius kohtaa enkelin, tai miehen hohtavissa vaatteissa, kuten hän asiaa kuvaa. Pietari puolestaan näkee näyn ja kuulee äänen, joka kehottaa häntä teurastamaan ja syömään eläimiä, joita Mooseksen lain mukaan pidettiin saastaisina ja kiellettyinä. Sen jälkeen tule selitys: ”Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpuhtaaksi.” (j. 15).

Näiden valmistelevien kohtaamisten jälkeen Pietari kutsutaan Corneliuksen kotiin. Siellä  Pietari saa todistaa, kuinka Cornelius, juutalaisten silmissä pakana ja liiton lupausten ulkopuolella oleva mies perheineen uskoo Jeesukseen, täyttyy Pyhällä Hengellä ja ylistää Jumalaa.  Tämä kohtaaminen yhdessä Jumalalta saamansa kehotuksen kanssa vakuuttavat Pietarin siitä, että Jumalan silmissä niin Cornelius kuin maailman kaikki muutkin ihmiset ansaitsevat kuulla ilosanoman Jeesuksesta.

Pietarilla ja muilla apostoleilla sekä juutalaisilla yleensä oli tässä kohtaa sokea piste. Heidän silmänsä avautuivat vasta, kun Jumala rikkoi voimakkaasti ja yliluonnollisesti heidän väärät käsityksensä. Fyysinen nälkä ja hengellinen näky koskivat kumpikin ruokaa.  Jumala siis käyttää jopa fyysisiä olotilojamme puhutellakseen meitä.

Heli

Neh. 6, Joh. 11

Neh. 6

Joh, 11

Häirintää työn keskeyttämiseksi. Jerusalemin muurin rakentamisen edetessä hanketta vastustavien määrä oli vai kasvanut ja vastustajia näytti olevan joka ilmansuunnassa. Viholliset yrittivät houkutella Nehemian pois Jerusalemista ja Tavoitteena saattoi olla Nehemian salamurha. Nehemia kieltäytyi vihollisten kutsusta kerta toisensa jälkeen diplomaattisesti kertomalla, että hänellä on nyt meneillään niin kiireinen hanke, ettei tapaaminen ole mahdollista.

Melkein valmis on edelleen kesken. Muurin rakentaminen oli lähes valmis mutta portteja ei ollut vielä asennettu. Siispä Jerusalem olisi edelleen kaupunkiin hyökkäävien armoilla, jos portit puuttuivat. Onpa kyse fyysisistä projekteista tai hengellisestä kutsusta tai tehtävästä, on helppo aloittaa, mutta tehtävän loppuun saattaminen on paljon vaikeampaa. Kesken matkan tulee usein vastoinkäymisiä. Tehtävää voi uhata keskeytyminen voimien, kiinnostuksen, tekijöiden tai varojen puutteesta. Hanketta tai sen tekijöitä voidaan syyttää väärinkäytöksistä tai moraalittomasta toiminnasta. Nehemiakin sai näistä epäilyistä osansa. Hänestä alettiin levittää huhua, että hän kapinoi kuningasta vastaan ja hänen tavoitteensa olisi pyrkiä Juudan kuninkaaksi.

Jumalaan luottava ei horju. Nehemian suhde Jumalaan ja ihmisiin oli terveellä pohjalla. Sen sijaan että Nehemia olisi suistunut henkisesti raiteiltaan ja säikähtänyt, hän saikin epäilyksistä lisää rohkeutta. Hän päätteli, että muurin rakennushankkeen täytyi olla todella tärkeä, kun kerran se synnytti niin paljon vastustusta (Neh. 6:9).

Rukoillaan mekin Jeesusta vahvistamaan meitä ja asioita, joista meidän ei tulisi luopua, vaikka vastusta tuleekin. Eikä meitä ole tarkoitettu kestämään vaikeuksia yksin. Meitä kantaa uskovien yhteys ja monien pyhien rukoukset. Niitä kannattaa hakeutua pyytämään erityisesti rukoilevan seurakunnan keskeltä, jumalanpalveluksista, raamattupiireistä ja kohtaamisryhmistä ja missä tahansa toisia uskovia voimmekin kohdata.

Heli

Neh. 5, Joh. 10

Neh. 5

Joh, 10

Väärinkäytöksiä ja tervettä vihaa. Jerusalemin muurin rakentaminen suojaksi kaupungille ja pakkosiirtolaisuudesta palanneille oli niin työläs ja haastava projekti, että myös ongelmat kansan sisällä nousivat pintaan. Vaikutusvaltaisempi osa israelilaisista, kansan johtajat ja ylimykset olivat riistäneet heimolaisiaan verojen keräämiseksi kuninkaalle. Johtajat olivat vaatineet kansalta niin ankaria maksuja, että nämä olivat joutuneet panttaamaan ylimyksille ja johtomiehille ainoan omaisuutensa, maatilkut, ja lisäksi myymään orjuuteen omia lapsiaan. Samalla kansan johtomiehet olivat rikastuneet.

 

Nehemia suuttui rajusti ja vaati kansan johtomiehet tilille. Nehemia itse ei nostanut lainkaan palkkaa eli vaatinut kansalta ylläpitoa, vaikka se olisi kuulunut Nehemialle Jerusalemin käskynhaltijana. Lisäksi Nehemia huolehti 150 Israelin kansan johtajiin kuuluvan henkilön ja muutamien muidenkin ruokkimisesta ja ylläpidosta päivittäin omalla kustannuksellaan. Nehemia ei veljineen oli lainannut rahaa ja viljaa kansalle ja oli valmis antamaan velat anteeksi. Samaa hän vaati maanmiehiltään ylimyksiltä ja kansan johtajilta.

Korjataan kurssia. Nehemian esimerkki ja Pyhän Hengen vaikutus olivat niin voimakkaat, että kansan johtajat korjasivat kurssia ja lupasivat palauttaa kansalaisiltaan riistämänsä maat ja antaa anteeksi lainat. Tässä toteutui Mooseksen laissa asetettu periaate; joka seitsemäs vuosi oli riemuvuosi. Silloin velat annettiin anteeksi, omasta kansasta velkojen vuoksi orjaksi joutuneet vapautettiin. Myös maan annettiin levätä eikä satoa korjattu, vaan köyhät saivat kerätä sadon.

Tämän päivän Nehemian esimerkissä on nähtävissä meillekin opetus: riisto ja epäoikeudenmukaisuus-> terve viha -> toiminta (vaatimus oikaista vääryydet). Nehemian oman elämä ja toiminta oli oikeanlaista esimerkillä johtamista: hän ei riistänyt, oli itsekin valmis antamaan myöntämänsä velat anteeksi ja työskenteli vaivoja säästämättä kansan rinnalla muurin rakentamisessa.

Missä elämämme asioissa me voimme ottaa mallia Nehemian tavasta toimia ja ajatella? 

Heli