Tekijä: Heli

Jes. 35

Gal. 5

Ihana vapaus! Lomaa tuntuu niin hyvältä kiireisen opiskelu- työ- tai perhearjen keskellä usein siksi, että silloin on vapaampi tekemään tai olemaan tekemättä asioita. Lomalla pystyy paremmin tekemään asioita itselle luontaisella rytmillä.

Jesajan kirjassa puhutaan ajasta, jolloin Herran vapaaksi ostamat palaavat Siioniin, eli Jumalan luo. ”Jumala itse tulee ja pelastaa teidät. ” (j. 4). Tämähän on kuva Jeesuksen ristin kuoleman kautta hankkimasta uudesta elämästä ja ajanjaksosta maailman ja ihmiskunnan  historiassa! Raamatunpaikka kolahti minuun kovasti. Jeesus on jo lunastanut vip-lipun minulle ja kaikille meille synnistä vapaaseen elämään. Se on kuin leveä tie, jolla voi kulkea rauhassa ja turvallisesti. Tuolla tiellä ei tyhmäkään eksy! (Jes. 35:8 – 10-). Nyt koulun ja töiden taas alkaessa lomakauden jälkeen ainakin minä kaipaan kovasti, että lomalla koettu vapauden tunne saisi jatkua vastuiden keskelläkin. Raamatun puhe vapaudesta on kaivatun ajankohtaista. 

Elämäntapauskovaisuus. Myös galatalaiskirje puhuu ihanasti vapaudesta. Jeesus on vapauttanut meidät ihmisen luomista uskonnollisista järjestelmistä ja tavoista. Usein ne ovat vallan käytön välineitä ja ankarasti toteutettuina niistä tulee jumalia sen sijaan, että ne ohjaisivat meidät elävän Jumalan luo.

Meidän aikamme ”ympärileikkaukseksi” voivat muuttua monien meistä käyttämät  itsehoitomenetelmät ja esimerkiksi meditaatioon, liikuntaan ja ruokavalioon liittyvät elämäntavat tai erilaiset hyvinvointihoitoidot. Niistä tuleekin meille  helposti ”jumalia”, jos alamme luottaa niihin liikaa hyvinvoinnin ja tasapainon tuojina. Ympärileikkaushan oli ihmisen teko ja tehtiin siksi, että ihminen tulisi Jumalalle kelpaavaksi.

Usko ei ole mitään, mitä me teemme. Usko Jumalaan on elävä ja hengittävä suhde, josta Marko eilisen raamatunlukuohjelman hartaudessa kirjoitti. Kristinuskossa on kyse suhteesta elävään ja rakastavaan Jumalaan, joka on rinnallamme, edessämme, takanamme, sisimmässämme. Suhteesta Jumalaan, joka välittää meistä. Suhteesta Jumalaan, joka puhuu meille nytkin Raamatun sanan kautta. Suhteesta Jumalaan, joka antaa meille voimansa ja armonsa. Suhteesta Jumalaan, joka kärsii kanssamme – – – ja joka hoitaa ja parantaa tuskassamme.

Vapaus ja vastuu. Suuren vapauden mukana seuraa myös vastuu. Vastuu käyttää saamaamme vapautta Jumalan Hengen ohjauksessa. Kristityn vapaus ei tarkoita holtitonta elämää. Jumalan valtakunnan perillisinä meillä on käytössämme kaikki Jumalan valtakunnan aarteet ja Pyhän Hengen lahjat. Ne on tarkoitettu jaettaviksi ja käytettäviksi lähimmäistemme hyväksi ja pelastukseksi, ei vain itsellämme pidettäviksi. 

Jeesus, johdata tämäkin päivämme!

Heli

Sananl. 25

Apt. 16

Näkyjä ja Pyhän Hengen pakotetta. Apostolit olivat tolkun ihmisiä sitäkin huolimatta, että he olivat nähneet yliluonnollisia: 11 opetuslasta todistivat tilannetta, kun Jeesus otettiin Öljymäeltä ylös taivaaseen keskellä kirkasta päivää, Stefanos näki, miten Jeesus seisoi Jumalan oikealla puolella, kun häntä kivitettiin ja Paavali, tuolloin Saul, näki leimahtavan valon ja kuuli vihaamansa Jeesuksen puhuttelevan häntä. Tolkun ihmisellä tarkoitan sitä, että näyistään huolimatta apostolit eivät hylänneet terveen järjen käyttöä.*

Terveen järjen ohjauksen rinnalla Jumala johdatti ja johdattaa myös yliluonnollisesti. Yöllä näyssä Paavali sai kutsun siirtyä Makedoniaan Kreikan puolelle, kun hän oli siihen saakka julistanut Jeesusta Vähän Aasian puolella nykyisen Turkin alueella. Päivän luku myös kertoo, että Pyhä Henki esti Paavalia ja Timoteusta julistamasta Aasian maakunnissa. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? 

Apostolien tekojen aiemmista luvuista tiedämme, Pyhän Hengen ohjaus on voinut tulla monella tavoin: olosuhteet ja ilmapiiri ovat voineet kääntyä niin vastaan, että Paavali näki siinä Pyhän Hengen ohjauksen. Tai ehkä Paavali ja Timoteus kokivat sisimmässään Pyhän Hengen kieltävän heitä ja ohjaavan muualle. Tai sitten vain sisäinen rauhaton olo ei antanut Paavalin jatkaa julistusta valitsemallaan alueella. Tämä Raamatun kohta jättää hämärän peittoon, miten tuo estäminen tapahtui. Pyhän Hengen ohjaus oli niin jokapäiväinen asia alkuseurakunnan uskoville, että sitä ei tarvinnut erikseen lukijoille avata

Jokapäiväistä kauraa. Samalla tavoin Pyhän Hengen ohjaus on meille jokapäiväinen asia. Apostolit käyttivät sekä järkeään, Jumalan sanan tuntemusta että yhteistä rukousta ja niin tulee meidänkin tehdä. Apostolit eivät erikseen etsineet näkyjä tai hakeutuneet hurmokseen. Kun Jumalalla on asiaa, hän itse puhuttelee meitä suvereenisti, oman viisautensa mukaisella tavalla. Emme voi vaatia Jumalaa puhumaan tietyllä tavalla. Kun kaipaamme Jumalaa ja hänen ohjaustaan, se mitä me voimme tehdä, on asettua rukousasentoon eli kuulolle omien kiireidemme keskeltä.

Yli ymmärryksen.Paavali ja Silas joutuivat Jeesuksen julistamisen vuoksi ruoskittaviksi ja vankilaan. Heidän yöllinen ylistyshetkensä vankilassa ruoskittujen kehojen kipujen keskellä käy yli ymmärryksen. Tuota ylistysmieltä ei ole voinut saada aikaan kukaan muu kuin Pyhä Henki. Ja rukous- ja ylistyshetken seurauksetkin ovat täysi Jumalan ihme.  Vankilan vartijasta tuli uskova hetkessä. Eivätkä vangit paenneet vaikka monella olisi ollut siihen mahdollisuus. Lopulta Paavalia ja Silas saateltiin ulos vankilasta anteeksipyyntöjen ja pahoittelujen jälkeen. Rukoillaan lähettiemme ja vainoamisesta kärsivien uskovien ystäviemme puolesta, että hekin saisivat kokea samanlaisen vapautuksen kuin Paavali ja Silas.

Jatka lukemista ”Sananl. 25, Apt. 16”

Sananl. 24

Apt. 15

Linjan vetoa. Alkuseuranta joutui kuulemaan monenlaista opetusta ja linjaamaan, mikä oli oikein ja Jumalan Hengen mukaista. Meille ja tuhansille miljoonille muille ihmisille onneksi seurakunta päätyi siihen mihin päätyi: ympärileikkaus tai muut ihmisen tekemät teot eivät pelasta ihmistä eivätkä tee ihmistä Jumalalle kelpaavaksi. Antiokian seurakunta ja me muut seurakunnat ympäri maailman saamme myös ottaa vastaa tämän lupauksen: ”Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa.” (Jae 28). 

Yhdessä asiassa yksimielisyys, toisessa eripura. Vaikka seurakunta pääsi ympärileikkaus-kysymyksessä yksimielisyyteen, heti sen jälkeen toinen kysymys hajotti uskovien rivejä. Paavalin ja Barnabaan välille sukeutui niin kova riita, että heidän tiensä erosivat ja he ottivat kumpikin omat avustajat ja lähtivät seuraavalle lähetysmatkalle eri teitä. Miten inhimillistä! Tässäkin voi kuitenkin nähdä Jumalan työn: Jumala kääntää jopa meidän nurin päin istuttamamme sipulit tuottamaan satoa. Evankeliumi levisi nyt eri puolille nopeammin, kun Paavali teki Silaksen kanssa omia evankeliointimatkoja ja Barnabas Johannes Markuksen kanssa omia. 

Heli