Tekijä: Kyyrä

Hab. 2

Usein Jumalan vastaus tulee, kun malttaa odottaa ja pysähtyä kuuntelemaan. ”Minä seison vartiopaikallani , asetun tähystämään  saadakseni tietää, mitä Herra puhuu minulle, mitä hän vastaa valituksiini” (1). 

Vastaus olikin aika ihmeellinen, joka KR 1933/1938 käännöksen mukaan näyttää aika tutulta uskonvanhurskaudelta, ”mutta vanhurskas on elävä uskostansa” (4). Yksin usko riittää siihen, että kelpaa Jumalalle.  Uusi käännös tuo  mukaan toisenlaisen sävyn: ”Vanhurskas saa elää, kun hän pysyy uskollisena”.

Habakuk innostuu myös voivottelemaan useaan otteeseen. Keskelle näitä valittelevia voi-huutoja tulee yllättäen lupaus uudesta aikakaudesta. ”Maa on oleva täynnä Herran voiman tuntemista, niin kuin meri on vettä tulvillaan (14).  

1. Kor. 13

Paavali ymmärsi, että perimmäinen syy Korintin seurakunnan ongelmiin oli keskinäisen rakkauden puute. Armolahjoja oli saatu seurakuntaan paljon, mutta Hengen hedelmät olivat vielä kypsymättömiä. Syntyi kilpailevia puolueita ja keskinäistä riitelyä monista asioista. Ilman rakkautta myöskään armolahjat eivät rakenna seurakuntaa, vaan hajottavat sitä. 

Muistan joltain aviopariluennolta, miten kreikan kielessä oli monta eri sanaa rakkaudesta. Eros tarkoittaa intohimoa  ja seksuaalista halua. Philia luo kiintymystä ja ystävyyttä. Storge on perheenjäsenten välinen rakkaus. Agape merkitsee täydellistä ja jalointa rakkautta. Se hyväksyy, suojelee ja antaa tilaa. Se on Jumalan rakkautta, joka on aloitteellista, aktiivista, uhrautuvaa ja kohteensa arvokkaaksi tekevää.

Kun luen tätä lukua, niin rakkaudesta puhuttaessa kyseessä näyttäisi olevan agape-rakkaus. Lähimmäisenrakkaus kuuluu siis agape-rakkauden piiriin. Jeesus Kristus ei ole vain tämän rakkauden esimerkki, vaan myös sen lähde.

All you need is Agape!

Juha

Hab. 1

Miksi Jumala vaikenee? ”Miksi annat minun nähdä vääryyden tekoja, kuinka kauan annat pahuuden vallita?” (3). Habakuk ei voi ymmärtää, miksi Jumala sallii asioiden mennä, niin kuin ne näyttävät menevän.  Hän näkee vääryyden voittavan ja väkivallan hallitsevan. Hän kokee, ettei oikeus toteudu koskaan (4) ja kuitenkin kansan pitäisi olla Jumalan kansaa.

Miksi kysymykset ovat varmaan tuttuja jokaiselle meistä. Joskus se voi olla vain sisäinen huokaisu ja toisinaan myös julkisesti esille tuotu. Vaikka Jumalaa on vaikea (mahdoton) selittää, voi häntä Habakukin tavoin lähestyä ja pyytää apua.  Usein täytynee vain tyytyä uskossa siihen sanaan,  mitä hän on meille itsestään ilmoittanut ja niihin lupauksiin, joita löydämme Raamatusta. Löytyyhän sieltä myös vastauksia!

1. Kor. 12

Paavalin aikana Korintin kaupunki oli tunnettu moraalisesta hillittömyydestä ja siveettömyydestä. Kaupungissa oli runsaasti sekä rahamiehiä että köyhää kansaa. Lisäksi satamakaupunkiin löysivät tiensä myös monet uudet uskonnolliset aatteet. Nämä kaikki näkyivät myös seurakunnan elämässä Paavalin johtaessa ihmisiä uuteen elämään evankeliumin ja Jumalan tuntemisen kautta.

Luvuissa 11-14 Paavali käsittelee ongelmia, joita tapahtui seurakunnan viikottaisissa kokoontumisissa.  “…yhteiset kokoontumiset ovat teille pikemmin vahingoksi kuin hyödyksi” (1. Kor. 11:17). Ongelmat vaikeuttivat opetusta ja etenkin vierailijoiden mahdollisuuksia kuulla ja ymmärtää evankeliumin sanomaa.

Tässä luvussa opetuksessaan Pyhän Hengen lahjoista Paavalin tarkoituksena oli saada korinttilaiset näkemään, että vaikka lahjat ovat erilaisia, ne ovat kaikki peräisin Jumalalta ja annettu seurakunnan parhaaksi. Mitään niistä ei kannata torjua eikä mitään niistä asettaa toisiaan vastaan. “Hän antaa hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi” (7). “Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo” (11). 

Paavali haluaa korostaa armolahjojen yhteisöllisyyttä havainnollistamalla sitä kuvaamalla ihmisruumista. Seurakunta on Kristuksen ruumiina samanlainen kuin ihmisruumis, jossa eri jäsenet muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Pyhä Henki jakaa seurakuntalaisille erilaisia armolahjoja, joka on  rikkautta ja välttämätöntä, sillä seurakunta tarvitsee erilaisia jäseniään ja heidän erilaisia kykyjään.

Minun oma polkuni Jumalan tuntemisessa on ollut pitkä ja monipuolinen. Lapsuuden kodin perintönä tunsin Taivaan Isän. Opiskeluaikana sain kohdata Jeesuksen, ja Kohtaamispaikassa on Pyhä Henki tullut tutummaksi. On hienoa, että voimme oppia ja iloita yhdessä näistä Pyhän Hengen lahjoista KohtaamisPaikan tapaamisissa. Lisäksi pyydämme niitä lisää ja saamme myös yhdessä harjoitella ja harjoittaa lahjojen käyttöä. “Tule Pyhä Henki!”  

Juha

Hes. 32

Apt. 1

Päivän lukukappaleista jäi vähän levoton tunnelma, vaikka Apostolien teoissa odotellaan Pyhää Henkeä, joka on mm. voiman ja rakkauden henki eli täysin vastakohta. Jumala tekee nimittäin sellaisia tekoja, se saa monet kansat pelon valtaan ja saa niiden kuninkailta hiukset pelosta pystyyn.“ Minä isken ja pistän miekallani heidän nähtensä, ja sinä päivänä, jona sinä kaadut, he vapisevat ja pelkäävät henkensä puolesta” (10) “Kun minä autioitan Egyptin maan, kun tyhjennän sen kaikesta, mikä sen täytti, kun tuhoan kaikki sen asukkaat, he tietävät, että minä olen Herra” (15). Kyse oli siis Jumalan pelosta. Muutakin kauhua Jumala salli. “Minä annoin hänen levittää kauhua elävien maassa, mutta nyt hän ja koko hänen joukkonsa saavat tyytyä leposijaan jumalattomien parissa… (32), näin sanoo Herra Jumala.”

Apostolien teoista nousee esiin valtava lupaus (8). Jeesus sanoi: “Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.” Pyhä Hengen antama voima ja viisaus mahdollistaa sen, miten tuo aiemmin annettu ja inhimillisesti mahdoton lähetystehtävä voidaan toteuttaa. 

Vaikka Jeesus oli kuolemansa jälkeen useasti opetuslasten kanssa ja puhui Jumalan valtakunnasta, eivät he vieläkään ymmärtäneet mistä valtakunnasta oikein oli kyse. Se kuvataan tässä Jeesuksen ylösnousemuksen todistajana olemista kaikkialla maailmassa.  Apostolien teot ovatkin jo sitten kirkkohistoriaa, jossa saadaan seurata sitä, miten evankeliumi lähti liikkeelle ja levisi eteenpäin Pyhän Hengen voimassa ihmeiden ja merkkien seuratessa julistusta.

Evankeliumi ei mennyt eteenpäin ilman uhrauksia. Ei kestänyt kauan, kun vainot alkoivat ja seurakuntaa alettiin vainota (Apt. 8:1). Hyvän ja pahan välinen taistelu on rankkaa ja uskonsa takia joutuvat monet vieläkin vainotuiksi ja myös kuolemaan marttyyrikuoleman. Varsinkin kristittyjä vainotaan todella paljon. https://opendoors.fi/worldwatchlist/

​​Jeesus valmisti opetuslapsiaan kohtaamaan myös vaikeuksia ja pelkoa. ”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” (Joh. 14:27.)

Alkuseurakunnan kokoontumiset alkoivat rukouksen merkeissä  Pyhää Henkeä odotellessa. ”He pitivät kaikki yhtä ja rukoilivat lakkaamatta yhdessä joukkoonsa kuuluvien naisten sekä Jeesuksen äidin Marian ja Jeesuksen veljien kanssa” (14). Siinä meille mallia!

“Tule Pyhä Henki, lailla tulen, lailla tuuleen. Tule Pyhä Henki, tule köyhään sydämeen.                                                                  Tule Pyhä Henki, jotta näen, jotta kuulen. Tule Pyhä Henki, tule köyhään sydämeen!”                                                                                                                                                                                                                                                                                                               

Juha