Tekijä: Kyyrä

2. Aik. 31

Hiskian uudistustyö jatkuu tarmokkaana. Hän uudisti temppelipalveluksen perusteellisesti. Se alkoi epäjumalien palveluspaikkojen tuhoamisella, jota voisi kutsua vaikka uskonpuhdistukseksi.  Sen lisäksi hän organisoi pappien ja leeviläisten osastot toimittamaan tehtäviään. Yksi tärkeä osa-alue eli taloudellinen vastuu jaettiin koko kansalle kuninkaan oman esimerkin toimiessa mallina . “Kuningas antoi omaisuudestaan Herran laissa määrätyn osuuden erilaisiin polttouhreihin: aamu- ja iltauhreihin, sapattiuhreihin ja uudenkuun päivien ja vuotuisten juhlien uhreihin. Hän käski Jerusalemin asukkaiden antaa papeille ja leeviläisille heille kuuluvat osuudet, jotta he voisivat tarkoin täyttää Herran lain vaatimukset” (3-4). Kansa lähti tähän mukaan ja toi runsaat kymmenykset temppeliin. Niin Herran temppeliin alkoi virrata lahjoja niin paljon, että niitä riitti jo varastoitavaksi.”Näin paljon on silti jäänyt jäljelle, sillä Herra on siunannut kansaansa” (10).

Hiskian menestymisen salaisuus löytyy viimeisistä jakeista:  “Hän teki uskollisesti sitä, mikä oli hyvää ja oikeaa Herran, hänen Jumalansa, silmissä. Kaikessa, mihin hän ryhtyi, koskipa se sitten temppelin jumalanpalvelusta, lakia tai käskyjä, hän noudatti Jumalan tahtoa. Hän teki näin kaikesta sydämestään, ja niin hän menestyi” (20-21).

Apt. 25

Jumalan johdatti Paavalia ennakkosuunnitelman mukaan todistamaan valtaa pitäville ihmisille Jeesuksesta. Hänhän oli kokemusasiantuntija, jolta ei puuttunut kykyä ja tietotaitoa tehdä se rohkeasti ja pelkäämättä. Hän herätti mielenkiinnon hallitsijoiden keskuudessa, jotka halusivat toimia oikein omien lakiensa mukaan ollen valmiita keskustelemaan Paavalin kanssa hänen syytöksistään.“Tämä Paavali kuitenkin vaati päästä keisarillisen majesteetin tutkittavaksi ja pyysi vartiota siihen saakka, ja niin käskin pitää häntä vankilassa, kunnes lähetän hänet keisarin eteen.»Agrippa sanoi Festukselle: »Minäkin kuulisin mielelläni sitä miestä.» »Huomenna kuulet», vastasi Festus” (21-22).

Paavali ei halunnut lähteä Jerusalemiin tuomittavaksi, vaan rooman kansalaisena hän halusi vielä mennä Roomaan. Juutalaisilla oli ajatus tappaa hänet, joten oli viisautta olla menemättä Jerusalemiin. Oliko hänellä mielessä myös se, että pääsisi vielä vaikka  keisarille kertomaan omaa tarinaansa kristittyjen vainoajasta Jeesuksen seuraajaksi, josta Jumala oli jo etukäteen ilmoittanut:”Niin kuin olet todistanut minusta Jerusalemissa, niin sinun on todistettava myös Roomassa” (Apt.23:11).

Juha

2. Aik. 30

Kovasti odotellaan jo NW- Himos 2026 alkavaksi. Sieltä on jäänyt muistoksi monia hyviä kohtaamisia Jumalan sekä tuttujen että aiemmin tuntemattomien ihmisten kanssa. Hiskia järjesti myös suuren kansojen juhlan. Hän ymmärsi yhteyden voimaannuttavan kokemuksen Jumalan ja lähimmäisten kanssa.  Oli hänen motiivina myös olla kuuliainen Jumalan käskyille. Suureksi teemaksi nousi kutsu yhteyteen yli vanhojen kaunojen ja riitojen. Jumala on anteeksiantava ja laupias.

Hiskia aloitti uudelleen koko kansan pääsiäisjuhlan vieton ja niinpä hän kutsui poikkeuksellisesti  sekä Juudan että Israelin Jerusalemiin viettämään pääsiäistä. “Israelilaiset, palatkaa Herran, Abrahamin ja Iisakin ja Israelin Jumalan luo! Silloin hän palaa teidän luoksenne” (6).  “Herra, teidän Jumalanne, on anteeksiantava ja laupias eikä käännä pois kasvojaan, jos palaatte hänen luokseen” (9). 

Kaikki eivät olleet kiinnostuneita kutsusta, mutta olisi kyllä kannattanut lähteä, sillä aika suuret “bileet” saatiin aikaan. Aluksi “väkijoukko poisti Jerusalemista epäjumalien alttarit ja kaikki suitsutusalttarit, ja ne heitettiin Kidroninlaaksoon” (14). Sitten teurastettiin pääsiäislampaat ja aloitettiin uhrimenot. Välillä Hiskia muisti myös kiitellä leeviläisiä hyvistä järjestelyistä. Kansa viihtyi niin hyvin juhlissa, että niiden kestoa jatkettiin vielä toisella seitsemän päivän jaksolla. “Seitsemän päivää kansa vietti juhlaa, syöden ja uhraten yhteysuhreja ja ylistäen Herraa, isiensä Jumalaa. Sen jälkeen koko seurakunta päätti jatkaa juhlaa seitsemällä päivällä, ja niin juhlittiin riemuiten vielä seitsemän päivää” (23-24).

Juhlista jäi muistoksi paljon hyvää. Keskinäisen yhteyden kokeminen Jumalan ja juhlaväen kesken tuotti suurta iloa ja siunausta. “Jerusalemissa vallitsi suuri riemu; näin siellä ei ollut juhlittu sitten Daavidin pojan Salomon, Israelin kuninkaan, päivien. Papit ja leeviläiset siunasivat kansan. Herra kuuli heidän äänensä, ja heidän rukouksensa kohosivat hänen pyhään asumukseensa taivaaseen” (26-27).

Koin kehotusta rukoilla Himoksen NW- tapahtumaan samankaltaista kohtaamisen riemua Jumalan ja keskinäisen yhteyden kautta. Herra ota vastaan ylistyksemme, kiitoksemme, ilomme ja parannuksen tekomme. Kirkasta meille armoasi ja rakkauttasi  ja opeta meitä elämään oikein tässä maailman ajassa! 

Aamen

Apt. 24

“Me olemme havainneet, että tämä mies on tuhoisa kuin rutto. Hän on nasaretilaisten lahkon johtaja, ja kaikkialla, joka puolella maailmaa hän on lietsomassa levottomuutta juutalaisten keskuudessa” (8). 

Paavalilla oli aika erilainen käsitys itsestään:“Siksi teen kaikkeni, että minulla aina olisi puhdas omatunto Jumalan ja ihmisten edessä” (16). Eipä maaherra Felixään tuominnut Paavalia, vaan siirsi oikeusjutun tuonnemmaksi. Sen sijaan hän kutsui Paavalin luokseen kertomaan lisää Jeesuksesta, koska oli tarkoin perillä Herran tiestä. Näin Paavali pääsi puhumaan maaherralle ja hänen vaimolleen uskosta Kristukseen, vanhurskaudesta, itsehillinnästä ja tulevasta tuomiosta. Tämä tapahtui useaan eri otteeseen, mikä oli varmaan Paavalille mieluista, sillä näin hänen ei tarvinnut kokea aikansa menevän hukkaan näinä kahtena vankeuden vuotena

Juha

2. Aik. 29

Taas on vuorossa nuori ja pitkäaikainen hallitsija. “Hiskia tuli kuninkaaksi kahdenkymmenenviiden vuoden ikäisenä, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäyhdeksän vuotta. Hiskia teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niin kuin hänen esi-isänsä Daavid oli tehnyt.”

Hiskia oli aikaansaava ja esimerkillinen kuningas, joka aloitti uudistustyöt välittömästi valtaan päästessään. “Ensimmäisen hallitusvuotensa ensimmäisessä kuussa Hiskia avasi ja korjautti Herran temppelin ovet” (3).

Sitten aloitettiin tärkein vaihe eli sekä temppelipalvelijoiden että itse temppelin sisäinen puhdistus.”Pyhittäkää nyt itsenne ja puhdistakaa sitten Herran, isienne Jumalan, temppeli ja tuokaa sieltä pois kaikki, mikä on epäpyhää” (5). Karussa puheessaan leeviläisille hän ei kaunistellut tilannetta vaan teki rehellisen tilannearvion kertoen syyn, miksi Jumala oli vihastunut kansaan. Hän kertoi myös tavoitteensa: “ Nyt tahdon tehdä liiton Herran, Israelin Jumalan, kanssa, jotta hän kääntäisi ankaran vihansa pois meidän yltämme” (10).

Seuraava toimenpide oli kutsua kaupungin johtomiehet mukaan uudistukseen. Yhdessä mentiin temppeliin uhraamaan poltto- ja syntiuhri kuningashuoneen, temppelin ja koko Juudan puolesta. Pian uhritoimitukseen tuli mukaan myös seurakunta ja Herralle viritettiin laulu, ja yhdessä rukoiltiin ja ylistettiin Herraa. 

Lopuksi Hiskia otti vastaan seurakunnan runsaskätisen lahjan temppelin uhripalvelusta varten. “Näin uudistettiin Herran temppelissä suoritettava uhripalvelus. Kaikki kävi nopeasti. Hiskia ja koko kansa iloitsivat siitä, mitä Jumala oli heille antanut” (35-36).

Hiskian rohkeus, taidollisuus ja esimerkki sytyttivät laajan herätyksen. Näin Jumala teki yhden ihmisen kautta suuren uudistuksen koko kansan hengelliseen ja jumalanpalveluselämään. Kun Jumala toimii, muutokset voivat tapahtua hyvinkin nopeasti. Hyvin tehty Hiskia, jätit meillekin mallikkaan esimerkin hyvästä muutoksen johtajasta!

Apt. 23

Suuri neuvosto oli juutalaisten ylin uskonnollinen, hallinnollinen ja oikeudellinen elin. Se toimi korkeimpana oikeutena sekä lakiasioita säätävänä elimenä. Sinne Paavali pääsi nyt todistamaan osoittaen puheen tyylikkäästi ja rohkeasti “veljilleen”. Paavalilla oli myös pelisilmää hänen ottaessaan esille toivonsa kuolleiden ylösnousemukseen, jonka tiesi aiheuttavan eripuraa kuulijoissa. Tästä syntyi taas suuri mekkala, josta sotaväenosasto määrättiin pelastamaan Paavali kasarmiin. 

Vaikka Paavali oli hyvä ja älykäs puhuja, ei elämä suurten joukkojen, tunnekuohujen ja tappouhkauksen keskellä liene ollut helppoa. Niinpä Jumala taas rohkaisi häntä. “Seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin edessä ja sanoi:”Pysy rohkeana. Sinä olet todistanut minusta täällä Jerusalemissa, ja samalla tavoin sinun on todistettava myös Roomassa” (11).

Mielenkiintoinen tuttavavuus oli Paavalin sisarenpoika, joka sai olla myös mukana Jumalan suuressa suunnitelmassa. Hänen rohkea toimintansa pelasti Paavalin väijytyksestä ja kuolemalta, sillä yötä myöten Paavali siirrettiin sotilassaattuessa Kesareaan maaherran luo kuulusteltavaksi. Komentaja ei ollut löytänyt Paavalista mitään syytä, josta seuraisin kuolemantuomio tai vankeusrangaistus. 

Paavali kulki mestarinsa jalanjäljissä. Jeesustakin  vietiin paikasta toiseen kuulusteltavaksi, kun ei meinattu löytää tahoa, joka tuomitsisi syyttömän kuolemanrangaistukseen

Juha