Ahdistusta, voimattomuutta ja epätoivoa kuvataan varsin voimakkaasti. Jospa Jumala tulee avuksi kun näkee ja kuulee miten huonosti asiat ovat, varsinkin kun Hänen takiaan Daavid on joutunut häväistyksi. Tai sitten se on vaan aitoa ahdistusta ja kirjoittajan tunneilmaisua, joka helpottaa mieltä, kun saa sitä jakaa Herralle.”Häpeä on murtanut sydämeni, haavani ei parane. Turhaan minä odotin sääliä, kukaan ei minua lohduttanut.” Vaikka Psalmeissa tällainen tunneilmaisu näyttää kuuluvan asiaan tai kulttuuriin, on se vähän vierasta itselleni, ja se jotenkin lamaannuttaa, kun empatia herää. Sen sijaan Psalmin loppuosan ylistys ja lupaukset ovat kuin lääkettä. On hyvä oppia kiittämään ja rakastamaan Jumalaa myös sanoin. Tärkeää on vuorovaikutus ja Jumalan etsiminen, tekipä sen sitten miten tahansa. Varsinkin yhdessä ylistämisessä mieli virvoittuu ja Jumalan suuruus ja mahdollisuudet tulevat esiin hänen läsnäolossaan vahvistaen uskoa, toivoa ja rakkautta.
Vaikka Sakkeuksella oli asiat aika hyvin publikaanien esimiehenä ja hyvin rikkaana, hän oli jostakin syystä kiinnostunut Jeesuksesta. Ehkä se johtui siitä, että Sakkeuksella oli huono ja syntisen miehen maine ihan omasta syystään ammatinharjoittajana, ja hän oli kuullut tästä Jeesuksesta, jolla taas oli hyvä maine kansan keskuudessa. Tuli mieleen vielä se Saarnaajan sanat: “Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä” (3:11). Hän ehkä kaipasi jotain muuta nykyisen lisäksi. Jeesus on syntisten ystävä ja halusi tavata hänet henkilökohtaisesti. Kun Jeesus oli kutsunut itsensä kylään, ilo tuli taloon Jeesuksen myötä. Ilo jatkui sekä maan päällä Sakkeuksen kotona, että taivaassa, sillä “juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan” (10). Tämä kohtaaminen johti Sakkeuksen pelastumiseen ja parannuksen tekoon myös työ- ja talousasioissa. Jeesuksen seura saa ihmeitä aikaan!
Rahasta puhutaan myös lisää. Palvelijoille uskotuista kultarahoista tuli mieleen se, että me Jeesuksen seuraajat olemme saaneet aika paljon mahdollisuuksia ja lahjoja käytettäväksemme evankeliumin eteenpäin viemiseen. Harmittaa tuon palvelijan puolesta, joka oli kätkenyt rahan eikä saanut palkkiota kuten ne, jotka olivat olleet vähässä uskollisia. Hänen pelkonsa lamaannutti hänet. Hänen Jumalansa oli vaativa ja pelottava. Ehkä palvelija oli kokenut jo sen verran epäonnistumisia elämässään, että minäkuvakin oli jo muovautunut heikoksi aiheuttaen epävarmuutta, itsensä vähättelyä ja vaikeuksia tunnistaa omia vahvuuksia. Miten sitten voisi kasvaa rohkeudessa ja uskollisuudessa käyttää talenttejaan? Yleensä kasvu tapahtuu harjoittelun avulla ja pienin askelin. Voimme olla myös rohkaisemassa ja kannustamassa toinen toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin monin eri tavoin. Kun opimme tuntemaan itseämme, talenttejamme ja Jeesusta, niin emme jää toimettomaksi Jumalan valtakunnan työssä. “Käyttäkää näitä parhaanne mukaan, kunnes minä palaan” (13)!
Sitten saavuttiin Jerusalemiin, Jeesuksen viimeisten päivien tapahtumapaikalle, jossa häntä olivat odottamassa pääsiäisjuhlille kokoontuva väki sekä uskonnolliset vallanpitäjät. Jeesus tuli näyttävästi sisään Jerusalemiin tietäen, että se oli samalla merkki kansalle ja varsinkin ylipapeille ja lainopettajille Jumalan profetioiden toteutumisesta.
Jerusalemiin saapuminen ei ollut pelkkää ilojuhlaa. Nähdessään kaupungin Jeesuksen täytti suuri suru, koska Jerusalem ei ymmärtänyt omaa etsikkoaikaansa ja Messiaan saapumista, ja joutui pian tuhottavaksi. Temppelistäkin oli tullut rukoushuoneen sijasta markkinapaikka, rosvojen luola. Jeesus ajoi ensiapuna pois kauppamiehet ja ryhtyi sitten opettamaan temppelissä. Jeesuksesta alkoi tulla ongelma, jonka ratkaisua kansan johtomiehet alkoivat yhdessä miettiä.
“ Jeesus on niin radikaali!” lausahdus ilahdutti minua erään nuoren miehen sanomana. Siitä tämänkin luvun tapahtumat kertovat. Vaikka ei sitä itse aina muista ja huomaan, niin koko ajan tapahtuu ympärillä hyviä Jumalan asioita. Jeesus on muutoksen tekijä ja opettaja. Seurataan häntä!
Juha