Tekijä: Mika

Julkaistu

Tiedotusposti

Hei,


KohtaamisPaikan seuraava iltamessu on sunnuntaina 3.3. klo 17 Kaupunginkirkossa. 


Puhuin viime sunnuntaina Daavidin valmistautumisesta kuninkaan tehtäviin. Samuel voiteli Daavidin kuninkaaksi, sillä Jumala katsoi Daavidin sydämen asenteen sopivaksi tehtävään. Tähän liittyi varmaan monta asiaa. Daavid oli sydämeltään nöyrä ja Jumalan palvelemiseen sitoutunut. Sen jälkeen kun Daavid oli voideltu kuninkaaksi, niin hän palasi paimenen tehtävään. Se merkitsi tärkeää valmistautumista.


Paimenena Daavid oppi taistelemaan lampaita suojellessaan. Leijonan ja karhun kohtaaminen valmisti häntä Goljatin ja lopulta monien muiden vihollisten kohtaamiseen. Paimenessa ollessaan hän oppi myös johtamista. Paimenena hänestä kasvoi Jumalan ylistäjä, joka kirjoitti Psalmeja. Ehkä tutuimmat Psalmit syntyivät hänen laulaessaan ylistystä yön yksinäisinä tunteina.


Tiivistetysti voisi sanoa, että kaikki vaiheemme ovat tärkeitä Jumalan näkökulmasta. On tärkeää olla uskollinen pienissä asioissa silloinkin, kun kukaan ei ole näkemässä. Nykyinen elämänvaiheemme on askel seuraavaan, jokainen askel on tärkeä.


Yksi iso kiitosaihe on se, että KohtaamisPaikassa on mukana paljon lapsiperheitä. Lähiviikkojen aikana on syntymässä useita vauvoja. Rukoillaan niin pienten kuin isompien lasten puolesta. Sunnuntaina 28.4. on suunnitteilla kastesunnuntai BrunssiKirkkoon, jossa kastetaan useampi lapsi. Meistä tuli Tiinan kanssa eilen tuplaisovanhempia – Juhon ja Olgan perheeseen syntyi ihana pikku tyttö. 


Kiitollisin ja siunaavin

terveisinMika ja Tiina

Julkaistu

2. Sam. 10, Jaak. 4

2. Sam. 10
Jaak. 4

Tämän päivän Jaakobin kirjeen  luvussa on koskettavia lupauksia ja toisaalta vaativaa tekstiä. Luvun alkuosa puhuu maailman rakastamisen vaaroista. Pienoisevankeliumissa, Joh 3:16, Jumala rakastaa maailmaa, mutta tässä maailma on meille vihollinen.  Maailma kuvataan tässä Jumalaa vastaan kääntyneeksi ryhmittymäksi. Meidän paikkamme on elää maailmassa, mutta ei maailmasta. Näissä sanoissa on iso ero. Emme saa eristäytyä maailmasta, vaan meidän on elettävä sen keskellä. Emme kuitenkaan elä tämän maailman arvojen mukaan
Maailmassa vallitsevat erilaiset arvot kuin Jumalan valtakunnassa. Jakeessa kuusi sanotaan, että Jumala on ylpeitä vastaan, nöyrille hän antaa armon.  Tämä sama ajatus melkein samoilla sanoilla esiintyy Raamatussa kolme kertaa. Ylpeys ja nöyryys ovat siis hyvin vastakkaisia käsitteitä. Jakeessa 10 sanotaan, että Herra korottaa ne, jotka nöyrtyvät hänen edessään. Tähän varmaan liittyy sen tunnustaminen, että tarvitsen Jeesusta ja anteeksiantoa. Nöyrä on valmis oppimaan uutta ja Jeesus pystyy opettamaan nöyrää ja Hänen edessään taipuisaa sydäntä.
Jakeessa kahdeksan on tärkeä lupaus: ”Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.” Otan tämän lupauksena tälle päivälle. Jumala on hyvin lähellä, kun tunnustan tarvitsevani häntä.

– Mika

Julkaistu

Tiedotusposti

Hei,

KohtaamisPaikan BrunssiKirkko on ensi sunnuntaina 17.2. klo 11 Kristillisellä koululla. Pidän tällä kertaa opetuksen Daavidin valmistautumisesta tehtäväänsä kuninkaana. Jos haluat valmistautua aiheeseen etukäteen, niin lue 1 Sam 16 ja 17 luvut. Lapsille on omaa ohjelmaa ikäryhmittäin. Tarjoilu tuttuun tapaan nyyttäreinä. Suosimme suolaista syötävää. Jos tuot omat ruokailuvälineet, niin säästämme kertakäyttöastioiden käytössä.  

Puhuin viime sunnuntaina Eliasta, 1 Kun 18 ja 19. Elia kävi voittoisan taistelun Baalin profeettoja vastaan Karmelvuorella. Kun huono hallitsija Isebel uhkaili Eliaa tämän jälkeen, niin Elia menetti rohkeutensa ja toivotti itselleen kuolemaa. Hän oli masentunut ja väsynyt taistelun jälkeen. Vaikka Elia koki karmelilla Jumalan voiman, niin alhaalla laaksossa hän lopulta kohtasi Jumalan läheisellä tavalla. Miten Jumala hoiti Elian jälleen tolpilleen?


Ensimmäiseksi Elia tarvitsi lepoa ja syötävää, 1 Kun 19:5-7. Enkeli ei kehottanut väsynyttä Eliaa ensin rukoilemaan, vaan tarjosi syötävää. Tämä toistui kahdesti ja sitten Elia oli voimissaan jatkamaan matkaa Horebille kohtaamaan Jumalaa. Silloin kun ihminen on väsynyt, niin hän on altis myös lankeamaan kiusauksiin. Seuraavassa vaiheessa Jumala kohtasi Elian ja puhui tälle hiljaisessa tuulen huminassa. Jumala ei kohdannut Eliaa myrsyssä, maanjäristyksessä eikä tulenlieskassa, vaan hiljaisessa tuulen huminassa. Miksi Jumala puhui hiljaisuudessa? Ehkä siksi, että Hän arvostaa läheisyyttä meidän kanssamme. Jumala puhuu usein hyvin arkisissa tilanteissa.


Kolmanneksi Elia ei saanut jäädä enää yksin, hän tarvitsi Elisan työtoveriksi. Jeesuksen seuraajina me tarvitsemme toisiamme. Me tarvitsemme hiljaisia hetkiä Jumalan kanssa, mutta emme saa eristäytyä muista. 


Kevätkaudella pitämäni opetukset Raamatun henkilöistä ovat saaneet inspiraation  kirjasta nimeltä Lifelines. Olen pysähtynyt monen Raamatun henkilön elämään ja saanut niistä rohkaisua. Raamatun henkilöiden elämä puhuu meille yhä uudelleen.


Siunausta elämääsi!

Mika ja Tiina