Tekijä: Mika

Saarn. 6 Kol. 3

Päivän luku alkaa otsikolla kristityn uusi elämä. Siihen liittyy monia keskeisiä asioita, kuten anteeksianto, rauha ja rakkaus. Nostan tälle päivälle erityisesti yhden asian: kiitollisuuden. Pyhä Henki vaikuttaa kiitollisuutta ja toisaalta se nousee monista pienistä valinnoista elämässämme. Kiitollisuus esiintyy ainakin seuraavissa jakeissa:

3:15  “Olkaa myös kiitollisia”

3:16  “…laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja

3:17  “Mitä teettekin, sanoin tai teoin, tehkää kaikki Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen hänen kauttaan Jumalaa, Isäämme.”

Meidän ei tarvitse kiittää ikävistä asioista, mutta Jeesuksen uskollisuus ja hyvyys meitä kohtaan avaa kiitollisuuteen kestävän näköalan. Olkoon tilanteeni elämässä mikä tahansa, niin Jeesus ei muutu. Kiitollisuudesta voi rakentua parhaimmillaan elämään pohjavire. Kiitos ja ylistys kuuluvat niin seurakunnan yhteisiin kokoontumisiin kuin arkiseen elämäämme. Jakeen 17 mukaisesti niin tekomme kuin sanamme voivat tuoda kiitosta Jumalalle.

Mika

Saarn. 5 Kol. 2

Paavali syventää tässä luvussa Kolossan seurakuntalaisille Jeesuksen asemaa. Ehkä kirjeen taustalla on se, että tuona aikana on ollut liikkeellä monenlaista viisaalta kuulostavaa opetusta, joka ei ole kuitenkaan keskittynyt Jeesukseen Kristukseen, Kol 2:8.  Jeesuksen ristiä voi ajatella kuin timanttina, joka heijastaa kulmiensa kautta valonsäteitä. Näitä kulmia ovat:

-vihollisen voimien ja valtojen kukistaminen, 2:15

-syntiemme anteeksianto, 2:13

-lain vaatimusten ja syytteiden kumoaminen, 2:14

-tähän listaan voisi lisätä vielä sairauksiemme kantamisen ristille, 1 Piet 2:24

Luvun alkupuolella Paavali kehottaa juurtumaan Jeesukseen ja rakentamaan elämämme Hänen varaansa. Jeesus on Jumala meidän keskellämme ja kanssamme. 

Mika

Saarn. 4 

Saarnaajan luvussa puhutaan yksinäisyydestä, 7-12. Jaejakso loppuu näin: ”Yksinäisen kimppuun on helppo käydä, mutta kaksi pitää puolensa, eikä kolmisäikeinen lanka katkea helposti.” Tuossa on paljon viisautta ja se sopii kuvaamaan hyvin myös seurakuntayhteyden merkitystä. Jeesus sanoi, että siellä missä kaksi tai kolme on koolla Hänen nimessään, niin Hän on siellä mukana. 

Kol. 1

Kun Alfassa perehdytään kristinuskon perusteisiin, niin ensimmäiset opetukset ovat: kuka Jeesus on ja miksi Jeesus kuoli? Kaikki kytkeytyy Jeesuksen Kristuksen persoonaan. Näissä jakeissa Paavali opettaa Jeesuksen merkityksestä useita asioita. Maailma on luotu Hänen kauttaan.  Hän on seurakunnan pää.  Hän on noussut kuolleista. Hänen ristinkuolemansa merkitsee meille sovitusta synneistämme ja antaa mahdollisuuden kokea yhteyttä Jumalan kanssa

Paavali keskittyy Jeesukseen ja aloittaa siis siitä, että Hän on ollut mukana luomisessa. Seuraavana listassa onkin jo seurakunta. Jeesus on synnyttänyt seurakunnan ja Hänellä on suunnitelma siitä, millainen sen tulisi olla. Listan kolmantena asiana on ylösnousemus. Jeesuksen ylösnousemus on vakuutus siitä, että kuolema on voitettu, sillä ei ole lopullista valtaa meihin. Ja viimeisenä se, että Jeesuksen kuolema ja veri on meille sovinto Jumalan kanssa. 

Paavalin lista tässä luvussa on mielenkiintoinen. Maailmanhistorian keskeisimmät tapahtumat ovat siis maailman luominen, Jeesuksen ristinkuolema, Jeesuksen ylösnousemus ja seurakunnan syntyminen eli Pyhän Hengen vuodattaminen helluntaina. Koska Jeesus on kaiken keskuksessa, niin Hänen tuntemisensa on elämässä tärkeintä ja teemme työtä sen eteen, että jokainen voisi tuntea Hänet, Kol 1:28-29.

Mika