Job 20, 1. Kor. 13

Job 20 1. Kor. 13

Keskelle opetusta armolahjoista Paavali ottaa esille rakkauden tienä tai ympäristönä terveeseen lahjojen käyttöön. Silloin kun palvelemme armolahjoilla toisia meidän on pyydettävä rakkautta näitä ihmisiä kohtaan. Esim. profetoimisen idea on välittää Jumalan rakkautta toisille ja siksi tuota lahjaa käytettäessä rakkaus luo terveen toimintaympäristön. 

Taitaa olla tuttu ajatus lukea tätä lukua niin, että sana rakkaus vaihdetaan sanaan Jeesus. Silloin saamme uutta näkökulmaa tekstiin: Jeesus on kärsivällinen, Jeesus on lempeä… 

Pyhä Henki saa aikaan sen, että Jeesuksen rakkaus voi alkaa levitä meistä eteenpäin. Ensin tarvitaan sitä, että Henki täyttää meitä. Olen huomannut, että tässä voi auttaa vaikka ihan hiljaa oleminen ja ylistyslaulun kuunteleminen samalla. 

Mika

Job 19, 1. Kor. 12

Job 19 1. Kor. 12

Tänään siirrytään armolahjoihin. Tämän luvun alussa käytetään useita erilaista ilmaisua kuvaamaan armolahjoja ja niiden merkitystä. 

Jae neljä ilmaisee, että armolahjoja on monenlaisia, en voi ansaita niitä. Kyse on Jumalan lahjoista, armosta, kuten sanan alkuosa ilmaisee. Voin kuitenkin pyytää lahjoja, tavoitella niitä. Jopa innokkaasti, kuten myöhemmin sanotaan, 1 Kor 14.

Jakeessa viisi puhutaan palvelutehtävistä. Armolahjat eivät ole itseisarvo, vaan ne tähtäävät johonkin. Voimme olla mukana Jumalan suunnitelmissa. Armolahjat ovat Pyhän Hengen antamaa varustusta niitä tehtäviä varten, jotka Jumala meille itse kullekin antaa.  Armolahjojen kohdalla minä en ole keskipiste, vaan toiset. Jos minulla on profetoimisen lahja, niin toiset hyötyvät siitä. Armolahja ei saa olla väline kiinnittää muita itseeni. Jeesus on tässäkin kaiken keskipiste.

Jae kuusi puolestaan puhuu Jumalan voiman vaikutuksista. Joihinkin lahjoihin liittyy erityinen Jumalan voiman ilmi tuleminen. Parantaminen  on yksi esimerkki tästä.

Jakeessa seitsemän sanotaan, että Henki ilmenee itse kussakin erityisellä tavalla yhteiseksi hyödyksi. Mahtava ajatus, että Henki ilmenee itse kussakin erityisellä tavalla. Olemme persoonia ja jokaisella on oma kutsunsa, jolla rakentaa seurakuntaa. 

Rukoillaan, että saisimme rakentua runsaasti armolahjojen kautta. 

Mika

Job 18, 1. Kor. 11

Job 18 1. Kor. 11

Korintin seurakunnassa oli monia ongelmia. Ehtoollinen oli yksi Paavalin esille ottamista ongelmista. Meidän on vaikea samaistua korinttilaisten tilanteeseen, sillä ehtoollisenviettomme on hyvin erilaista. Meillä ehtoolliseen ei liity varsinaista ruokailua.

Miksi ehtoollinen on kristitylle niin tärkeä? Ehtoolliseen liittyy useita ulottuvuuksia.

Siinä kiinnitetään huomio ristiinnaulittuun Jeesukseen. Meidän on jollain tavalla helpompi uskoa anteeksiantoon kun saamme nauttia ehtoollista. Ehtoollisella ei vain muistella, vaan siinä myös kohdataan Jeesus. Tämän takia ehtoollinen on myös parantumisen paikka. 

Ehtoollinen on yhteinen juttu. Mennessäni ehtoolliselle voin tunnustautua Jeesuksen seuraajaksi. Olen osa seurakuntaa. Minulle ehtoollinen on myös kiitoksen ja ylistyksen paikka. Joskus se on erityisesti rukouksen paikka. 

Muistan erään papin puheen siitä, miten joku seurakuntalainen tuli pahoittelemaan itkuaan alttarilla. Tämä ihminen oli pahoillaan siitä, että hänen kyyneleensä oli tippunut ehtoollismaljaan. Pappi sanoi, että se on juuri oikea paikka kyynelille! Tuo puhe on jäänyt mieleen. Olkoonpa tilanteemme mikä tahansa, niin olemme tervetulleita ehtoolliselle. 

Mika