Tekijä: Pekka

2. Aik. 7

Wikipedian mukaan nauta painaa rodusta ja sukupuolesta riippuen noin 150-1150 ja lammas noin 35-180 kilogrammaa. Näin ollen kuningas Salomon uhri painoi nautojen osalta 3,3-25,3 ja lampaiden osalta 4,2-21,6 miljoonaa kilogrammaa. Näihin lukuihin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, koska nautaa ja lammasta on jalostettu vuosituhansien varrella. Todennäköistä on, että nautojen ja lampaiden paino ei ole ollut näin suuri Salomon aikana. Joka tapauksessa määrät ovat suuria, ja eläinten käsittely on tuottanut melkoisen logistisen järjestelyn, jossa ääntä, melua, verta ja lihaa on riittänyt.

Jos näitä laskelmia jatkaa edelleen, niin Luonnonvarakeskuksen tilastosta löytyvät tiedot, jonka mukaan naudanlihan keskimääräinen tuottajahinta Suomessa oli vuoden 2026 huhtikuun ennakkotietojen mukaan 5,8 ja lampaanlihan 2,0 euroa/kg. Näillä luvuilla uhrin hinta olisi ollut Suomessa tämän päivän rahassa nautojen osalta 19,1-146,7 ja lampaiden osalta 8,4-43,2 miljoonaa euroa. Nämä ovat tavallisen ihmisen näkökulmasta todella suuria lukuja. On vaikea sanoa, minkälaisiin lukuihin olisi päädytty Salomon aikana. Uhrien rahallinen/taloudellinen arvo oli joka tapauksessa merkittävä.

Tässä kohtaa on helpottavaa todeta, että onneksi Isä on armossaan ja viisaudessaan kertakaikkisesti ratkaissut synti- ja uhrikysymykset Pojassaan Jeesuksessa (ks. Hepr. 9:11-14, Room. 3:21-26). Meidän ei siis tarvitse enää miettiä uhrikysymystä, vaan voimme turvautua siihen, mitä Jeesus on tehnyt puolestamme.

Apt. 1

Jeesus otettiin ylös taivaaseen ilmeisestikin pilven päällä (Apt. 1:9-11, vrt. Matt. 24:30 ja Luuk. 21.27). Olen jotenkin ajatellut, että tämä on tapahtunut päiväsaikaan. Sitä ei kuitenkaan tekstissä sanota. Voisi siis ehkä olla mahdollista, että Jeesuksen taivaaseen ottaminen tapahtui pimeällä.

Uskonelämäni alkutaipaleella mietin mm. sitä, miten Jeesuksen toinen tuleminen voi olla nähtävissä kaikkialla maailmassa. Jonkinlainen ymmärrys asiasta tuli, kun olimme vuonna 1991 kesä-heinäkuussa matkalla USA:ssa. Eräänä iltana pimeällä olimme autolla liikkeellä, kun nousi aivan valtava ukkosmyrsky. Koko taivas oli täynnä kirkkaita salamoita, jotka valaisivat taivaan ja maan. Siinä hetkessä ymmärsin, että Jumalalla on kyllä keinot tehdä kaikille ihmiselle selväksi se hetki, kun Jeesus palaa takaisin.

Pekka

1. Kun. 4

Joh. 1

Pitkäperjantain pimeydestä pääsiäisaamun valoon, kuolemasta elämään ja valheesta totuuteen. Enpä ollut aikaisemmin kiinnittänyt huomiota siihen, miten monia viittauksia Johanneksen evankeliumin ensimmäisessä luvussa on pääsiäisen tapahtumiin. Jeesus on Jumalan karitsa, joka otti pois maailman synnin (jae 29). Hän on valo, joka loistaa pimeydessä (jae 5). Jeesuksessa on elämä (jae 4). Hän on täynnä armoa ja totuutta (jae 14).

Pääsiäiseen liittyen omat suosikkilauluni ovat Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen Tahdon muistaa pitkäperjantain ja Pääsiäinen jatkua saa. Ne molemmat ovat levyltä Jumis! – Lauluja koululaisen arkeen ja juhlaan. Molemmat laulut löytyvät Youtubesta ja nimenomaan tuolta levyltä. Jos kiinnostaa ja aikaa on, niin voit ehkä käydä laulut kuuntelemassa. Minun on niitä vaikea kuunnella liikuttumatta.

Levy on vuodelta 1994 eli yli 30 vuoden takaa. Saavatko nykyiset koululaiset missään mahdollisuutta kuulla näitä lauluja?

Pekka

1. Kun. 3

2. Piet. 3

Jumala pyysi unessa Salomoa rukoilemaan sitä, mitä haluaa, ja lupasi antaa sen hänelle (1. Kun. 3:5). Salomo pyysi ymmärtäväistä sydäntä, että osaisi hallita ja tuomita kansaa oikeudenmukaisesti ja että hän erottaisi hyvän pahasta (1. Kun. 3:9). Jumala vastasi, että hän antaa Salomolle ”niin viisaan ja ymmärtäväisen sydämen, ettei kaltaistasi ole ennen ollut eikä ole jälkeesikään tuleva” (1. Kun. 3:12). Monta muutakin asiaa Jumala lupasi – asioita, joita Salomon olisi ehkä todennäköisemmin voinut olettaa pyytävän (1. Kun. 3:13-14). Salomon viisaus joutuikin heti testiin, kun hän teki kuuluisan Salomonin tuomion (1. Kun. 3:16-28). Tästä on tullut käsite ja/tai kielikuva, joka on edelleen käytössä, mutta joka ei vastaa alkuperäistä kertomusta ja tuomiota. Nykyisin kielikuva tarkoittaa kompromissia tai tuomiota, jossa molemmat osapuolet saavat rangaistuksensa. Missähän vaiheessa kertomuksen alkuperäinen merkitys/tulkinta on muuttunut?

Sanoista ja niiden tulkinnasta kirjoittaa myös Pietari (2. Piet. 3:3-7). Tämä tulee hyvin lähelle myös nykyaikaa, kun sanoja ja niiden merkityksiä uudelleen määritellään vähän joka puolella. Pietarin sanat ovat varmasti meille kaikille muistamisen arvoiset (2. Piet. 3:17-18):

”Kun siis te, rakkaat ystävät, olette ennalta selvillä tästä kaikesta, niin olkaa varuillanne. Älkää antako jumalattomien johtaa itseänne harhaan, niin että putoatte omalta varmalta pohjaltanne. Kasvakaa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänelle kunnia nyt ja iankaikkisuuden päivään asti. Aamen.”

Pekka