Tekijä: Pekka

Esra 2
Apt. 17

Raamatussa erityisesti Vanhassa testamentissa on paljon erilaisia luetteloita. Niin on tässäkin Esran kirjan luvussa. Monta sukua ja nimeä tulee mainituksi.

Raamatun tekstiin ei ole mahdollista saada enää uusia nimiä. Elämän kirjaan uusia nimiä voi kuitenkin vielä kirjoittaa, kun elämme ns. armon aikaa ennen Jeesuksen toista tulemista (Vrt. Ilm. 20:11-15)? Mitä kaikkia nimiä elämän kirjasta löytyy? Miten sinne saisi uusia nimiä? Yksinkertaisesti todettuna kysymys on lopulta siitä, että kohtaamme ihmisiä Jumalan rakkaudella ja kerromme Jeesuksesta ja Pyhän Hengen muuttavasta voimasta.

On aina puhuttelevaa, kun ihmiset löytävät elävän yhteyden Jeesukseen sekä kasvavat ja pysyvät uskossa. Kenen nimen haluaisit erityisesti olevan elämän kirjassa?  Varmasti ainakin jonkin sinulle rakkaan ja tärkeän ihmisen! Konkreettinen tapa voisi olla kirjoittaa näitä nimiä itselleen ylös ja rukoilla näiden ihmisten puolesta. Kirjaan tähän esimerkiksi satunnaisia suomalaisia nimiä aakkosten alkupäästä: Aada, Aapeli, Aapo, Aaro, Aija, Aila, Aimo, Airi, Anssi, Anna, Anne…

Apostolien tekojen luvussa jäin kiinni jakeeseen 27. Kaikki suomalaiset käännökset, jotka sain käsiini, puhuvat tässä kohtaa ”Jumalan löytämisestä hapuillen”. Raamatunselitysopas Novumin mukaan alkukielen sanan vastine on ’koskettaa, kosketella’.

Hapuilu luo itselleni mielikuvan hieman epämääräisestä ja päämäärättömästä toiminnasta, mutta koskettaminen tai koskettelu on helpompi ymmärtää. Tämän voinee tulkita niin, että Jumalaa etsiessämme haluaisimme luonnostamme koskettaa ja kosketella häntä – saada jonkinlaisen konkreettisen aistihavainnon yliluonnollisesta Jumalasta.

Itselläni ei ole tällaisesta kokemusta. Sen sijaan olen joissakin tilanteissa kokenut Jumalan läsnäolon esimerkiksi painona tai lämpönä. Uskon, että Jumala haluaa meitä koskettaa monin tavoin. Toivottavasti osaamme olla avoimia myös Jumalan fyysiselle kosketukselle, koska sekin voi olla uskoa vahvistavaa.

Virren 125 sanoin: Kosketa, minua, Henki! Ja oma lisäys tämän päivän tekstien pohjalta: Että osaisin olla ja toimia Jumalan lapsena niin, että mahdollisimman paljon nimiä olisi elämän kirjassa, ja että olisin avoin sille, miten haluat minua koskettaa ja käyttää.

Pekka

Ps. 77
Apt. 3

Ovatko Jumalan teot nähtävissä maailmassa? Ovatko ne toisenlaisia kuin joskus aikaisemmin (Ps. 77:11)? Jae 11 tuntuu olevan jonkinlainen kääntöpiste tässä psalmissa. Ennen sitä tunnelma on epätoivoinen jakeita 1-3 lukuun ottamatta. Jakeesta 11 eteenpäin psalmin kirjoittaja muistelee Jumalan suuria tekoja Israelin kansan historiassa, ja psalmin tunnelma muuttuu toiveikkaaksi.

Jumalan suuria tekoja on hyvä muistella ja jakaa – ovat ne sitten Raamatun lehdiltä luettavissa olevia tai nykyajan ihmisten kertomia. Niistä rohkaistuu ja ne saavat aikaan kiitollisuutta. Tällä tavoin ehkä alakuloinen asenteemme muuttuu toiveikkaammaksi ja uskallamme luottaa enemmän Jumalaan ja hänen hyvyyteensä.

Kannattaa myös rukoilla, että tänäkin päivänä tapahtuisi samanlaisia asioita kuin Apostolien teoissa (esimerkiksi Apt. 3:1-10). Toivottavasti tämä kertomus rohkaisee meitä rukoilemaan konkreettisesti erilaisissa tilanteissa ihmisten puolesta, jotta he saisivat avun asioihin, joiden kanssa he taistelevat.

Tänään olen erityisen kiitollinen siitä, että eräs syöpää sairastava ystävämme on jaksanut varsin hyvin raskaista syöpähoidoista huolimatta. Tätä olemme rukoilleet päivittäin, ja on hyvä kuulla, että armollinen Jumala on kuullut nämä rukoukset. Kiitos, Jeesus!

Pekka

2. Aik. 24
Matt. 17

Joasin elämän tarina on surullinen. Sen alku oli dramaattinen, kun hän pienenä vauvana välttyi juuri ja juuri isoäitinsä Ataljan hirmuteolta (2. Aik. 22:10-12). Hänen tätinsä Josabat, joka oli pappi Jojadan vaimo, pelasti hänet. Josabat ja Jojada kasvattivat Joasin, josta tuli kuningas seitsemän vuotiaana jälleen dramaattisten vaiheiden jälkeen. Kuninkuuden alku sujui hyvin, mutta alamäki alkoi sen jälkeen, kun pappi Jojada kuoli (jakeet 17-18).

Miksi näin kävi? Se jää tekstin perusteella arvoitukseksi. Oliko Joasin luonne heikko? Oliko hän ns. ulkopuolelta ohjautuva eli ympäröivien ihmisten ajatukset ja odotukset ohjasivat hänen toimintaansa? Itselleni tämä puhuu siitä, että sillä on merkitystä, minkälaisia ihmisiä on ympärilläni ja ketä kuuntelen. Tärkeää on myös Jumalan lapsen identiteetti, joka perustuu Raamatun totuuksiin, ja seurakuntayhteys. Hyvä on myös rukoilla, että Jumala vaikuttaa meissä tahtomisen ja tekemisen niin, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi (vrt. Fil. 2:13, vanha käännös).

Myös Matteuksen evankeliumin tekstissä mennään tänään ns. laidasta laitaan. Ensin ollaan Kirkastusvuorella ja sen jälkeen väkijoukossa kivun ja sairauden keskellä. Tämä muistuttaa siitä, että on tärkeää olla Jeesuksen kanssa ja ihastella ja ihmetellä hänen kirkkauttaan ja suuruuttaan esimerkiksi seurakunnan yhteisissä kokoontumissa. Siihen emme kuitenkaan voi jäädä olemaan, vaan meitä kutsutaan elämään uskoamme todeksi arjen keskellä, josta voimme taas sitten jälleen hetkeksi tulla varustautumaan uskovien yhteyteen.

Kiitos, Jeesus, uskovien yhteydestä! Kiitos KohtaamisPaikasta! Kiitos, että saamme yhdessä kasvaa, Jeesus, sinun tuntemisessa! Auta meitä oikealla tavalla ja viisasti kohtaamaan ihmisiä ja asioita, joita tuot eteemme elämän arjessa!

Pekka