Tekijä: Pirkko

Ps. 114

Joh. 9

Tässä Johanneksen evankeliumin 9 luvussa on sitten hulvatonta replikointia. Kun Jeesus oli parantanut sokeana syntyneen miehen sapattina, syntyi melkoinen älämölö. Epäselvää oli, kuka parannettu oli, kuka parantaja oli, kenen piti saada tietää, kuka ei tiennyt vai tiesikö kukaan vai eikö kerrottu asiaa niin kuin se oli.

Viimein kysyttiin parannetulta, entiseltä syntymästään saakka näkövammaiselta itseltään. Hän piti melkoisen jäsentyneen ja sanavalmiin todistuspuheen jakeissa 27–33. Lopputulema oli, että kysyjät närkästyivät ja kumosivat saamansa vastausta sillä, että he itse olettivat olevansa puhtaita ja oppineita: ”Sinäkö, joka olet täysin synneissä syntynyt mies. Sinäkö opetat meitä!” Jeesus oli ennen parantamistaan todennut, ettei miehen näkövammaisuuden syynä ollut kenenkään syntisyys. Jumalan tekojen piti tulla ilmi tämän miehen kautta. Mekin sitä tässä parituhatta vuotta myöhemmin ihmettelemme Jumalan tekona. Haluaisin nähdä näitä ihmeitä enemmän myös meidän ajallamme.

Pirkko

Ps. 113

Joh. 8

Tässä luvussa on tuttu kertomus aviorikoksesta tavatusta naisesta, jonka fariseukset ja kirjanoppineet tuovat Jesuksen luo tuomittavaksi. Olen joskus ajatellut tätä naista, kenen avion hän oli rikkonut (muka), omansa vai toisen, omasta vapaasta tahdostaan vai alistettuna. Entä missä se toinen osapuoli tätä jupakkaa oli. Vain nainen tuotiin tuomiolle. Jeesuksen odotettiin noudattavan Mooseksen lakia kivittää nainen ja toisaalta kymmenessä käskyssä oli kiellot, ettei saa tappaa eikä tehdä huorin. Jeesus nostikin asian toiselle tasolle toteamalla, että kuka on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven. Tuomitseminen kuuluu synnittömälle. Vain Jeesus itse oli ja on synnitön. Tämä mykistäköön tuomion henkeä meissäkin, tuomitsemme me sitten itseämme omista mokista tai toisia syystä tai toisesta. Kivet saavat pudota käsistä, heittäjiä ei pohjimmiltaan pitäisi löytyä.

Pirkko

Ps. 112

Joh. 7

Jakeessa 32 fariseukset lähettivät temppelipalvelijat pidättämään Jeesuksen, koska kansa kiisteli siitä, kuka Jeesus oikein on. Temppelipalvelijat palasivat ylipappien ja fariseusten luo (45-) ilman Jeesusta. He olivat vaikuttuneita Jeesuksen opetuksesta eivätkä ilmeisesti nähneet mitään syytä ottaa häntä kiinni. Fariseukset vähättelivät kansan arvostelukykyä ja tuomitsivat sille kirouksen. Nikodemos muistutti, ettei ketään tule tuomita ennen kuin häntä on tutkittu. Nikodemostakin vaiennettiin väittämällä, ettei kirjoitusten mukaan Galileasta nouse profeettaa.

Ihmettelen, ettei Jeesuksen syntymäpaikasta tiedetty. Häntä määriteltiin sen mukaan, missä hän nyt asui. Miksihän Beetlehemiä ei mainittu tai kirjanoppineidenkaan keskuudessa tiedetty Jeesuksen syntymäkaupungiksi? Josko se suojasi Jeesusta, mahdollisti useamman ihmisen kohtaamista, häntä ei ylennetty tai eristetty tavalliselta kansalta.

Nyt hänet tiedetään koko maailman Vapahtajaksi, Beetlehemissä syntyneeksi ja ristillä uhrina puolestamme kuolleeksi, ylösnousseeksi, Pyhän Henkensä vuodattaneeksi. Tästä elämme.

Pirkko