2. Aik. 1, Luuk. 23

2 Aik. 1

Luuk. 23

Irvokasta on, että Jeesusta pilkataan ristilläkin. Sotilaat ja jopa toinen samaan aikaan ristiinnaulittavana oleva pilkkaa. Tämä kahden erilaisen ristinnaulittavan asenne on selkeä kuva ihmiskunnan kahtiajakoisuudesta. Joko ihminen tarvitsee Jeesusta tai sitten hän on Jeesuksesta osaton. Niin mielelläni toisin jonkin välimuodon esille, jolla näin vahva kahtia jako voitaisiin selittää pois. Joulun uskonnollinen hyminä ei ehkä kaikilta osiltaan ole kovin syvällistä, saattaa jäädä tunnelmoinnin tasolle. Ollaan hengellisesti ajatellen kuin jonkinlaisessa välimuotoisessa tilassa, jota ei pohjimmiltaan ole olemassakaan.

Tule Jeesus, todelliseksi Vapahtajaksi mahdollisimman monelle tänä jouluna. Auta monia suomalaisia ja maailman maiden kansalaisia sanomaan Sinulle: ”Muista minua”.

Pirkko

1. Aik. 29, Luuk. 22

1 Aik. 29

Luuk. 22

Joulun alusviikolla Luukkaan evankeliumista luetaan pääsiäisen tapahtumia. Joulun merkitys nouseekin pääsiäisestä, joten tämä aihe sopii ihan hyvin. Jeesus rukoilee Getsemanessa ja lopulta vangitaan. Jeesus toteaa vangitsijoille jakeessa 53, että nyt on teidän hetkenne, nyt pimeys saa vallan. Minulle tämä kohta puhuu siitä, että Jeesus oli tehnyt lopullisesti valintansa asettua uhriksi syntiemme takia.

Pysähdyttävä ilmiö on myös jakeissa 63-65, kun kerrotaan vartijoiden toiminnasta. Vartijoiden voisi ajatella olevan vartijoita, mutta he käyttivät kuin omaksi ilokseen fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Tämä kertoo vahvasti, että pahalle oli annettu valta ja nämä vartijat olivat sen ”instrumentteja”.

Rukoilemme tänään vainottujen kristittyjen puolesta. Anna heidän kokea, että sinä, Jeesus, olet heidän kanssaan siellä, missä vartijat tai muut viranomaiset sallivat väkivallan omiasi kohtaan vain siksi, että he ovat omiasi.

Pirkko

1. Kun. 19, 1. Kor. 6

1. Kun. 19

Tässä luvussa Elia saa tiedon seuraajastaan Elisasta. Elisa hyväksyi jostain syystä melko suoraan saamansa kutsun, ehkä Herra oli häntä valmistanut. Hän oli kyntämässä härkäparilla ja kutsun saatuaan jätti työnsä siihen paikkaan, hyvästeli perheensä ja teurasti härät. Ne olivat ruokana työkavereille, ”väelle”.

Kun Jumala kutsuu ja ihminen kutsuun vastaa, voi tulla nopeitakin elämänmuutoksia. Elisalla oli nykyajan muotisanalla ilmaistuna resilienssiä, muutoskyvykkyyttä. Tulee meille sitten nopeita tai hitaita muutoksia, olemme niihin ja niissä varustettuja.

1. Kor. 6

Eripura seurakunnassa aina oikeusistuimiin asti vietynä on Paavalin yhtenä aiheena tässä luvussa. Mieluummin pitäisi kärsiä vaikka vääryyttä veljeltä kuin haastaa häntä maallisen oikeuden eteen. Tulkitsen, että tällä asenteella korostuu luottamus Jumalan huolenpitoon. Jos minua huijataan, se on huijaajan synti, Jumala pitää huolen minusta ja käsittelee asian huijaajan kanssa. Onhan vääryyden kohteeksi joutuminen toki aina tunteita nostattava tilanne. Turhaan ei ole rikosuhripäivystyksen palvelua.

Jae 9 on käyttämässäni käännöksessä kovin kova. Tarkistin jaetta Amplified Biblesta, selittävämmästä Raamatun käännöksestä. Jae alkaa: ”Do you not know that the unrighteous and the wrongdoers…” Vanha sanakirjani kääntää unrighteous -sanan jumalaton, syntinen, väärämielinen, väärä, epäoikeudenmukainen. Käyttämässäni käännöksessä ei vaikuttaisi tuota unrighteous -sanaa olevan sijoitettu lainkaan jakeeseen. Tulkitsen niin, että päivän selvää on, ettei vailla Jeesuksen kautta saatua jumalisuutta ole kenellekään jakoa Jumalan valtakunnan perintöön. Herra armahda meitä syntisiä, on nyt vain todettava. Joku ehkä korjaa armon anomistani ja sanoo, että meidät on jo armahdettu. Synnit on jo käsitelty Golgatalla. Tosiaan näin, aamen.

Pirkko