1. Moos. 30 Matt. 1

1. Moos. 30

Luku kuvaa lisää perheen sisäisiä jännitteitä. Sisarukset kun olivat vaimona samalle miehelle, on siinä asetelmaa. Sisaruskateus ehkä ja lisäksi kilpa miehen huomiosta ja kun toinen on rakkaampi miehelle kuin toinen, siihen vielä toisen lapsettomuuden häpeä.

Raakelin lapsettomuuden häpeä päättyi, kun hän sai pojan, Joosefin. Jaakob halusi nyt itsenäistyä enonsa taloudesta ja oveluudella hän hankki itselleen kunnon karjan. Suurperheen isän piti keksiä keinot, jolla perhe selviytyisi. Jaakob vaikuttaa kaiken keskellä kantaneen vastuuta perheestään ja oli viimein kyvykäs ja halukas olemaan perheen pää. Viisautta niille, joilla on tai joille on tulossa vastuu perheestä.

Matt. 1

Nyt hypätään Uuden testamentin alkuun. Jeesuksen, Voidellun sukuluettelo on mielenkiintoista luettavaa. Jos inhimillisesti ajatellen rakentaisin Jumalan Pojan sukupuun, se olisi sukupolvesta toiseen erityisen hengellisiä ja lähes synnittömiä esi-isiä tai -äitejä, hurskautta hyriseviä henkilöitä. Tässä Jeesuksen sukupuussa on mukana melkoisia sotkuja ja mutkia, vieraan kansan edustajia, syyllisyyden kantajia, langenneita. Jumalan suuruus ja armollisuus suunnitelmansa läpiviemisessä näkyy selvästi tässä listassa. Hän näkee enemmän kuin inhimillinen silmä.

Joosef, Jeesuksen isä oli tehdä oharin. Hänen tilanteestaan luemme, että Jumala puuttui inhimilliseen ja kulttuurisesti perusteltuun suunnitelmaan ilmestymällä näyssä. Minusta tämä ilmiö on varsin lohduttava, kun elämässä on niin usein valintoja, joskus suuriakin siirtoja, joiden hyötyjä ja haittoja mittailemme inhimillisesti ja sokeutuneena omaan kulttuuriimme.

Omaa sukupuutani tunnen varsin vähän. Kuulumme kaikki nälkävuosista ja monista sodista selviytyneisiin sukuhaaroihin. Jumalan suurta armoa. Juuri sinut ja minut on valittu ja kutsuttu tätä tällaista aikaa varten.

Pirkko

1. Moos. 29 Ilm. 22

1. Moos. 29

Jaakob tapaa enonsa Laabanin. Laaban sai kuulla Jaakobin tarinan ja totesi, että Jaakob on todellakin samaa luuta ja lihaa kuin hän itse. Tajusikohan Jaakob, että hän on tekemisissä petturiluonteisen enonsa kanssa. Laabanin petos tuli ilmi, kun hän antoi Jaakobille vaimoksi ensin Leean, vaikka Jaakob oletti saavansa Raakelin. Jaakob sai maistaa petetyksi tulemista, mutta sitkeästi hän odotti Raakelin saamista vielä toiset seitsemän vuotta. Tällainen useamman vaimon ja palvelijattarien asetelma ei ollut helppoa perhe-elämää. Jos on perheissä sotkuja nykyisin, on niitä ollut jossain muodossa ennenkin. Herra armahda meitä. 

Ilm. 22

Jo eilisessä luvussa ja tämän päivän luvussa kuvailtu taivas on jotain sellaista, mitä emme pysty kuvittelemaan kuin vajavaisesti, vaikka siitä meille kirjoitetaankin tässä Johanneksen ilmestyksessä, Raamatun viimeisessä kirjassa. Asioita, joita taivaassa näemme, ei ole tässä ajassa puhtaudessaan nähtävillä. Entä jos olisi? Olisiko turismi tuhonnut ja mitätöinyt sen arvon? Vai tuhoutuisiko turisti nähtyään kaiken näin puhtaan ja jumalisen?

Me näemme kerran tämän kaiken. Moniin ajallisin asioihin kiintymisestä huolimatta olemme sitä joukkoa, joka haluaa sanoa ”Tule, Herra Jeesus”.

Pirkko

1. Moos. 28 Ilm. 21

1. Moos. 28

Jaakobin pakomatka enonsa perheen luo alkaa. Hänelle on annettu neuvo ottaa sieltä serkku vaimokseen. Matkalla Jaakob näki unen, joka rohkaisi häntä. Inhimillisesti ajateltuna petturi ei olisi ansainnut tällaisia lupauksia. Vai oliko niin, että kun siunaus oli annettu, Jumala toimi sen siunauksen mukaan.

Jumalan aktiivisuus Jaakobia kohtaa on rohkaisevaa. Missä sotkuissa olemmekaan tai niistä pakomatkalla, Jumala voi puhua ja ilmestyä.

Ilm. 21

Tämän päivän teemana on uusi taivas ja uusi maa sekä uusi Jerusalem. On huomion arvoista, että kyseessä ovat uudet, ei suinkaan entisen maan ja vanhan Jerusalemin korjaillut versiot. Minulle tulee mieleen Paavalin opetus uudesta luomuksesta (2 Kor 5:17). Vanha on kadonnut ja uusi on tullut sijaan. Tätä, että olen uusi luomus, ei tule useinkaan ajatelleeksi arkisessa (ei niin tyylipuhtaassa) elämässä, mutta näin Jumala näkee meidät, uudesti syntyneet omansa. Uskonnollisuus pyrkii korjailemaan vanhaa ja kelpaamaan sen tuotoksella, mutta Kristuksessa Jumala loi meidät uusiksi. Uudeksi luominen on siis Jumalan vastuulla olevaa, me emme pysty rakentamaan uutta itse. Siis lepo Herrassa tässäkin asiassa.

Pirkko