Tekijä: Pirkko

Jer. 49  Apt. 21

Jer 49

Tässä luvussa kuvataan Ammonin ja Edomin rangaistusta.  Olen hämmästynyt eilen kirjoittamallani tavalla kansa -näkökulmasta. Luvussa on myös ennustuksia kansoille.  Siunaa Jeesus Suomen kansaa ja kaikkia maamme asukkaita syntyperästään riippumatta.

Apt 21

Tämä luku kuvaa Paavalin vaikeuksia juutalaisten kanssa. Paavalia vastaan nousi joukkoilmiö, kaikki huusivat Paavalia vastaan sitä ja tätä niin, etteivät paikalle saapuneet sotilaatkaan saaneet selkoa, mistä Paavalia syytettiin. Millaisiin joukkoilmiöihin ihminen voikaan joutua, vaikkei ehkä oikein edes tiedä, millä perusteella huutaa jotain asiaa vastaan tai jonkin asian puolesta! Vaikkemme ansaitse pelastusta kymmenen käskyn noudattamisen kautta tai Isä meidän -rukouksen kautta, näiden kautta voi arvioida asioita, suhteuttaa mahdollista vouhkaantumistaan ja samalla rauhoittua.

Tällaisina kriisiaikoina, kun tulevaisuus ei ehkä olekaan entisen oman elämän menneisyyden kaltainen, olemme alttiina erilaisille ajatusten virtauksille, jopa joukkoilmiöille. Ensimmäinen käsky luo elämäämme perustuksen, ”minä olen Herra sinun Jumalasi”. Tämä rinnastuu Jeesuksen opettaman rukouksen alkuun ”Isä meidän, joka olet taivaassa”. Tältä pohjalta voimme rauhoittua ja kysyä Rauhan Ruhtinaalta, Jeesukselta, mitä nyt, tänään ja näinä aikoina pitäisi tajuta ja ymmärtää? Jumala kolminaisuudessaan, luonteeltaan eikä sanomaltaan muutu, vaikka ympärillä kuhisisi kuinka.

Pirkko

Jer. 48  Apt. 20

Jer 48

Tässä luvussa kerrotaan Mooabin maan ja kansan tuhosta, joka johtui kansan käyttäytymisestä. Olen sanaton, kyvytön kommentoimaan ilmiötä. Tuho koski koko kansaa. Onkohan Jumalan näkökulmassa myös kansa sen lisäksi, miten me ajattelemme. Me taidamme korostetusti ajatella, että kyse on yksilön elämästä ja valinnoista, mitä tulee suhteessa Jumalaan, Sanaan, Jeesukseen, nöyrtymiseen.

Apt 20

Apostolien teoissa on apostolien urakehityksen ja uran aikaisten tapahtumien kuvausta sellaisenaan. Millaisenakohan Jumala näkee meidän hengellisen uramme? Arvelen, että itse näemme tai tulkitsemme omamme vaatimattomaksi elämässä rämpimisen keskellä. En ole sitä enkä ole tätä, en ole tehnyt sitä tai tätä, ei minusta ole. Onko tuttua? Toivottavasti ei.

Totta on, ettemme ole alkuseurakunnan apostoleja. Meidät on kutsuttu tätä, tällaista aikaa varten, palvelemaan nyt. Me emme ehkä näe tai ymmärrä, mikä merkitys on rukouksella ja ylistyksellä tai jo sillä, että Pyhä Henki asuu meissä ja on meissä siellä, missä olemme ja toimimme kukin tahollamme. Hengellinen todellisuus on edelleen olemassa niin kuin se näyttäytyi apostolien aikaan, jopa vahvoina vastakkain asetteluina hengellisyyden ja pakanallisuuden kohdatessa.

Pysähdyin jakeisiin 28-31. Paavali kannustaa kuulijoita pitämään huolta itsestään ja seurakunnasta, jonka Herra on verellään itselleen lunastanut. Paavali kertoo heille jo etukäteen, että samasta joukosta nousee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä opettaen totuudenvastaisia oppeja. Aikamoinen ihme on, että vielä tänä vuonna, tällä vuosikymmenellä meillä on Raamattu, jossa perusevankeliumi on luettavissa. Johonkin noiden valheopettajien opit ovat sammuneet ja sammuvat siinä määrin, että Jeesuksella on edelleen opetuslapsia verellään ostamassaan seurakunnassa. Seurakuntien oppien painotuserot eivät mitätöi Jeesusta.

Jeesuksen veren suojassa tänään, Sanan voimassa (jae 32).

Pirkko

Jes. 57 Ilm. 13

Jes 57

Tässä luvussa 57 kuvataan Herran näkökulmasta kansan luopumuksesta johtuvaa käyttäytymistä, johon vaikuttaisi ihmeesti löytyvän energiaa. Uhrataan ja palvellaan, mutta ties mitä jumalia. Jakeessa 13 kysytäänkin ”Kun huudat apua, pelastaako sinut tuo jumalien joukko”. Terävä kysymys, johon kuulijoiden on ainakin mielessään pitänyt vastata.

Luvun loppuosa tuo esille armahtavan Ylhäisen, Pyhän ja Korkean asenteen, jossa on lupaus rauhasta ja parantumisesta. Suuntaudutaan tänään Ylhäiseen, Pyhään ja Korkeaan, hänellä on meille antaa.

Ilm 13

Tässä luvussa kuvataan pedon tai petojen toimintaa ja valtaa ihmisiin, kaikkiin niihin ihmisiin, joiden nimet eivät ole Karitsan elämänkirjassa (jae 8). Oletan, siis vain oletan, että hengellinen erottelukyky vaikuttanee vahvasti, etteivät Herran omat kumarra näitä petoja. Jakeessa 10 sanotaan suoraan, että ”nyt kysytään pyhiltä kestävyyttä ja uskoa”. Pyhän Hengen sinetti ei meistä irtoa, vaikka olisimmekin ymmällä tällaisissa vaikeissa olosuhteissa. Näin emme ole yksin missään vaiheessa, Jeesus on Pyhässä Hengessä kanssamme maailman loppuun saakka (Mt. 28:20). Seurakuntayhteys on myös vahva tuki kaikissa vaiheissa. Tämän sunnuntain teema on Kristus, kirkkauden säteily. Voittajan säteily, olemme Hänessä.

Pirkko