Tekijä: Topi Viitasalo

Tuom. 10

Välillä käy sääliksi Israelin kansaa, kun Jumala kohtelee sitä niin kovakouraisesti. Kuitenkin Jumala vain toteuttaa sitä, mitä on jo ennalta ilmoittanut. Esimerkiksi 3. Moos. 26.-luvussa ilmoitetaan hyvin selkeästi, että kuuliaisuus tuo siunauksen ja tottelemattomuus kirouksen. Kaiken taustalla on kuitenkin Jumalan hyvyys, rakkaus ja uskollisuus kansaansa kohtaan (vaikka se tuntuukin olevan välillä VT:n puolella vähän piilossa). Jumalan motiivi tulee hyvin esiin 5. Moos. 8.-luvussa:

”Hän teki näin nöyryyttääkseen ja koetellakseen sinua ja lopulta tehdäkseen sinulle hyvää.” (5. Moos. 8:16 RK)

Nöyryys on edelleenkin ratkaiseva asia siinä, että Jumalan hyvyys ja lahjat voivat virrata elämäämme. UT:kin puolella meitä muistutetaan kahteen eri otteeseen: ”Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon” (Jaak. 4:6 ja 1. Piet. 5:5)

Jumalan sydän tahtoo armahtaa ja vain odottaa, että nöyrrymme ja käännymme hänen puoleensa ”Kuitenkin Herra vain odottaa, että voisi olla teille armollinen.” (Jes. 30:18)

1. Joh. 4

”Jumala on rakkaus” (1. Joh. 4:8). Olen mieltänyt tämän niin, että koska Jumala on olemuksellisesti rakkaus, se on myös motiivina kaikessa hänen toiminnassaan. Kaikki kumpuaa Jumalan olemuksesta.

Joskus kuulee sanottavan: Jumala on rakkaus, MUTTA Jumala on myös pyhä; tai Jumala on rakkaus, MUTTA Jumala on myös ankara ja pelättävä. Ajattelen, että näissä lauseissa Jumalan rakkaus nähdään liian kapeasti tai hahmotetaan sen kautta, mitä inhimillisesti määrittelemme rakkaudeksi.

Itse hahmotan asian näin: Jumalan rakkaus ilmenee pyhyytenä. Jumalan rakkaus on niin tulista ja ehdotona, että se näyttäytyy ankaruutena vääryyttä vastaan. Jumalan rakkaus on niin kirkasta ja pyhää, että se aiheuttaa meissä kunnioitusta ja Jumalan pelkoa.

Jumala on rakkaus, ei muttia.

Topi

Tuom. 9

Kun epärehellisyys, vallan himo ja oman edun tavoittelu pääsevät valtaan, tulee mukana myös hänen vaikutuksensa, jota kuvataan Johanneksen evankeliumissa näin: ”Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan.” (Joh. 10:10a). Sen näkee selkeästi tässä luvussa. Jeesus kutsuu meitä seuraamaan häntä, elämään tässä maailmassa hänen valtakuntansa kansalaisina ja lupaa: ”Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.” (Joh. 10:10b)

1. Joh. 3

Jumalan näkemisellä on muuttava voima. Muutumme täydellisesti Jeesuksen kaltaiseksi, kun saamme lopulta nähdä hänet sellaisena kuin hän on. Tämä tapahtuu tämän ajan lopussa.

”Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.” (1.Joh. 3:2)

Kuitenkin jo nyt olemme Jumalan lapsia ja saamme jo nyt katsella Jeesusta. Nyt kuitenkin vielä kuin kuvastimesta.

”Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin.” (1. Kor. 13:12)

Jo nyt tuolla katselemisella on muuttava voima.

”Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki.” (2. Kor. 3:18)

Pyhä Henki muuttaa meitä, kun katsomme Jeesukseen.

Topi

Tuom. 8

Gideonin saavuttamat voitot saivat israelilaiset pyytämään Gideonia ja hänen jälkeläisiään hallitsijakseen. Tässä israelilaiset ensimmäistä kertaa pyytävät hallitsijaa tai kuningasta itselleen. Gideon kieltäytyy ja sanoo ”Herran tulee hallita teitä”. Gideon tiesi, että Jumalan avulla hän oli voitot saavuttanut.

Myöhemmin kansan vaatimus kuninkaasta vain yltyy.

He vaativat Samueliltakin: ”Anna meille kuningas meitä johtamaan, niinhän muillakin kansoilla on. Samuel pahastui kovin siitä, että he pyysivät häneltä kuningasta johtajakseen. Hän rukoili Herraa, mutta Herra vastasi hänelle: ”Tee niin kuin he pyytävät. Eivät he ole hylänneet sinua vaan minut, kun eivät enää halua pitää minua kuninkaanaan.” (1. Sam. 8:5-7)

Jumalan suunnitelma on aina ollut, että hän haluaa itse olla kansansa kuningas. Mielenkiintoista on, että Jumala lopulta suostuu vastentahtoisesti ihmisten pyyntöön. Kuninkaat toivat Israelin kansalle paljon ongelmia. Kuitenkin Jumala myös käytti Israelin kuninkaita, jotka hallitsivat Jumalan tahtoa kysellen.

Meidän voi olla vaikea uskoa ja luottaa Jumalaan kuninkaana, koska emme häntä näe. Kuinka helposti mekin alamme turvata ihmisiin Jumalan sijasta. Etsimme välimiehiä, jotka johtaisivat meitä Jumalan puolesta. Näin käy helposti esim. silloin, kun Jumala käyttää voimakkasti tiettyä henkilöä työssään. Ihmisten katse ja odotus kääntyy ihmiseen Jumalan sijaan. Sitten jos tämä henkilö kaatuu uskontiellään, katuu helposti myös hänen suraajiensa usko.

Tässä Tuom. 8.luvussa näkyy, että Gideonkin lankesi epäjumalien palvontaan. Kuitenkin näyttää siltä, että hän toimi jonkinlaisena pidäkkeenä kansalle totaaliseen epäjumalien palvontaan. Gideonin kuoltua kansa unohti Jumalan ja lähti seuraamaan epäjumalia.

1. Joh. 2

”Siitä me tiedämme tuntevamme hänet, että pidämme hänen käskynsä.” (1. Joh. 2:1) Tätä teemaa Johannes pyörittelee monesta kulmasta. Luen sen helposti niin, että minun täytyy noudattaa käskyjä, osoittaakseni tuntevani Jeesuksen. Tässä ajattelumallissa ensin tulee käskyjen noudattaminen ja sitten Jeesuksen tunteminen: Minun täytyy omalla voimallani onnistua elämään Jumalan tahdossa ja sillä ansaitsen Jeesuksen tuntemisen. Eihän se näin voi mennä!

Tämän voi lukea myös niin, että ensin tulee Jeesuksen tunteminen ja tästä seuraa se että pidämme käskyt. Käskyjen pitäminen on merkki tuntemisesta. Uskon, että tämä on oikeampi tapa ymmärtää ajatus. Jeesuksen tunteminen antaa voiman ja motivaation Jumalan tahdossa elämiseen.

”Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa.” (1. Joh. 5:3)
”Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä.” (1. Joh. 4:19)

Järjestys on oleellinen asia.

Topi