Jer. 49, 1. Piet. 1

Jer. 49

1. Piet. 1

Pyhä = täydellinen? Jaakob muistutti kirjeessään tekojen ja uskon yhteydestä. Aito usko ilmenee tekoina Ja nyt Pietari käskee uskovia tulemaan pyhiksi samalla lailla kuin Jumala on pyhä. Eikö se ole aivan liikaa vaadittu? Voinko ottaa Raamatun todesta, jos minulta vaaditaan sellaista, mihin en millään kykene. 

Kuuntelin Jukka Norvannon opetuksen asiasta Raamattu kannesta kanteen -sovelluksesta. Siinä Norvanto liittää Pietarin käskyn asiayhteyteensä. Ennen tätä kohtaa ja tämän kohdan jälkeen kerrotaan, ,millaisesta tarkoituksettomasta ja turhasta elämästä Jumala on pelastanut meidät (1. Piet. 1:18 – 19). Jumala on antanut korvaamattoman suuren uhrin, Jeesuksen, eli itsensä, sovitusuhrina puolestamme. Jopa enkelit ovat ihmeissään ja haluaisivat päästä näkemään lahjaksi saamastamme uudesta elämästä edes vilkaisulta (1:12). Jumala rakastaa meitä ja haluaa meille parasta mahdollista. Siksi hän haluaa meidän elävän etsien kaikessa hänen tahtoaan. Sitä on pyhityselämä (”tulkaa pyhiksi”) Pyhityksen kautta pääsemme elämään synnistä, sidoksista ja turhista kuormista vapaata elämää iloisina ja kiitollisina.

Ei virheetön. Pyhyys ei tarkoita virheettömyyttä, eikä se ole ihmisen ominaisuus sillä vain Jumala on pyhä. Pyhittymiseen kuuluu Jumalan tahdon etsiminen ja opetteleminen noudattamaan sitä. Pyhityselämään kuuluu Norvannon mukaan myös syntien anteeksi pyytäminen ja rippi, eli tien oikaiseminen. 

Norvanto kutsuu pyhitystä hyväksi ja terveelliseksi ”hengelliseksi kunnoksi”. Kielikuva on osuva. Hyvässä fyysisessä kunnossa oleva ihminen kestää kovaa fyysistä kuormitusta ja hänen sykkeensä laskee nopeasti kuormituksen jälkeen. Hyvässä fyysisessä kunnossa olevan ihmisen on helpompi ylläpitää ergonomisesti hyviä työskentelyasentoja ja hänen kroppansa kestää kuormitusta ja rasitusta eri tavalla kuin huonossa fyysisessä kunnossa olevan henkilön. Fyysinen kunto auttaa olemaan sinut oman kropan kanssa. 

Pyhyys tarkoittaa erityistä asemaa: pyhä ihminen on sopusoinnussa Jumalan kanssa. Hänen hengellinen olemuksensa on terveessä asennossa suhteessa Jumalaan.

Päivän treeni (WOD =workout of the day): Ja jotta opetuksessa ei jäätäisi opin tasolle Pietari antaa vielä suoran kehotuksen: ”Kun te totuudelle kuuliaisina olette puhdistautuneet elääksenne vilpittömässä, veljellisessä rakkaudessa, niin rakastakaa toisianne uskollisesti ja kaikesta sydämestänne.” (1:22)Tässäpä sitä riittää kyselyä ja opettelua myös tälle päivälle.

Heli

Jer. 48, Jaak. 5

Jer. 48

Jaak. 5

Rukous, usko ja parantuminen. Kolme todella tärkeää ja herkkää asiaa. Rukoilen aivan liian vähän, uskoni on onnetonta, ei minun rukoukseni ainakaan paranna. Ovatko nämä tuttuja tunteita ja ajatuksia myös sinulle? Sairaana ja tuskaisena on vaikea uskoa parantumiseen. Yksin ei tarvitsekaan. Jaakob kiinnittää huomiomme siihen, että kun me sairastamme, saamme pyytää tukea ja apua toisilta uskovilta seurakuntaperheessä. Itse ei tarvitse jaksaa kaikkea. Sairas saa sairastaa. Seurakunta on tarkoitettu kantamaan ja jakamaan taakkoja. (Jaak. 5:13-15) Öljyllä voitelua on myös lupa pyytää. Minäkin olen pyytänyt useamman kerran elämässäni sairauksissa öljyllä voitelua, vaikka en hakeudu mitenkään ylihanakasti rukoiltavaksi. Öljy tuo Jumalan parantavan Hengen konkreettiseksi; se tuntuu iholla. 

Parantaminen puolestaan on Jumalan työtä. Itse en osaa selittää sitä, miten Jaakob voi olla niin varma, että uskovien lausuma rukous parantaa. Seurakunnan yhteisessä esirukouksessa sairaiden puolesta on jotain todella erityistä. Usko ja parantuminen kuuluvat yhteen. Yhdessä on helpompi uskoa. Yhdessä on myös helpompi odottaa kärsivällisesti, että Jumalan vielä toteutumattomat lupaukset käyvät toteen ja Herra Jeesus tulee uudestaan maan päälle, niin kuin lupasi (Jaak. 5: 7)

Heli

Jer. 47, Jaak. 4

Jer. 47

Jaak. 4

Syy syvällä. Jaakob selittää kirjeensä 4. luvussa, miksi tietää, miksi Ruumis ja sielu, liha ja henki. Raamattu selittää ihmisen hyvien aikomusten ja todellisen toiminnan välistä kuilua olemuksemme kahtia- tai kolmijaolla: ruumis, sielu ja henki: meissä on Jumalan meihin asettama henki. Jumalan antama henki meissä on ylevä ja tahtoo hyvää. Liha eli meidän kaikki ruumiilliset halumme ja tarpeemme vaativat välitöntä tyydytystä ja ahnehtivat yltäkylläisen paljon kaikkea meille itsellemme (vrt. Gal. 5:15). Toki ihminen kykenee myös altruistiseen toimintaan ja hyväntekeväisyyteen toisia kohtaan. Hyvän tekemisessäkin taustalla tahtoo olla tyydytyksen tunteen saaminen itsellemme. Ja hyvä niin. Jumala tekee hyvää, koska hän ON hyvä. Ihminen tekee hyvää, koska JUMALA on hänelle hyvä.

Koska meidät jokainen on luotu Jumalan kuvaksi, Jumalan meihin antama henki kuiskuttaa ja kutsuu jokaista meitä tekemään hyvää riippumatta siitä, uskommeko Jumalaan vai emme. Kykenemme tekemään hyvää niille, jotka rakastavat ja kiittävät meitä. Mutta väitän, että kukaan ei pysty osoittamaan hyvyyttä, anteliaisuutta ja anteeksiantoa esimerkiksi hyväksikäyttäjilleen, raiskaajilleen tai alistajilleen, ellei Jumala itse ole muuttanut ja täyttänyt hänen sisintään omalla anteeksiannollaan ja hyvyydellään. Minä en ainakaan pysty.

Ylpeys ja nöyryys. Nöyrille Jumala antaa armon: ”Taipukaa siis Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa Paholaista.” Jaakob tietää, mistä apu löytyy. Nöyryyttä on myös tunnustaa, että ehkä olinkin väärässä: Jumala on olemassa ja hän on hyvä. Nöyryyttä on oman alkuperämme tunnustaminen: Jumala on minut tehnyt ja olen hänen kättensä luomus. Nöyryyttä on myös tunnustaa, että en selviä elämästä yksin, tarvitsen Jumalaa ja sallin hänen tulla elämääni.  Jaakob painottaa kirjeessään tekoja ja aktiivista toimintaa: usko ja teot kuuluvat yhteen. Meidän tulee taipua Jumalan alaisuuteen, nöyrtyä ja lähestyä Jumalaa. Itse kuulen näissä sanoissa silti sen, että Jumala on se aktiivisin osapuoli. Pietari kutsui herätyspuheessaan (Apt 2:40) ”Antakaa pelastaa itsenne.” Jumala tekee pelastavan työn, hän muuttaa meitä. Meidän tehtäväksemme jää ennen kaikkea antaa Jumalalle lupa tehdä meissä työtään. Myös luvan antaminen on aktiivinen teko. Sallin sen,että Jumala saa vaikuttaa minussa. Pysähdyn, ja suljen ympäriltäni muita häiritseviä virikkeitä ja viihdettä, jotta Jumala ehtii puhua minulle. Ja niin edelleen. 

Heli