Kategoria: Luemme Raamattua

Job. 15

Ilm. 14

Elifas pohtii tämän päivä Jobin luvussa Jumalan tuomioita ja oikeudenmukaisuutta tässä ajassa. Ilmestyskirjassa puhutaan viimeisestä tuomiosta tämän ajan lopussa.

Joskus viimeisen tuomion kuvaukset ovat ahdistaneet minua. On tuntunut, että se on liian iso asia ihmisen ymmärtää tai kantaa. Onneksi minun ei tarvitsekaan. Se on Jumalan homma. Saan luottaa siihen, että Jumala on hyvä ja oikeudenmukainen. Hän toimii oikein. Nykyään näkökulma on muuttunut enemmän siihen suuntaan, että odotan tätä Jumalan oikeudenmukaista tuomiota, joka poistaa vääryyden ja pahuuden. Olen niin kyllästynyt syntiin ja sen seurauksiin tässä maailmassa ja itsessäni, että odotan jo sitä päivää. ”…yhden ihmisen teon seurauksena oli kadotustuomio, mutta Jumalan armosta kaikkien rikkomusten seuraukseksi tulikin vapauttava tuomio.” (Room. 5:16). Jeesuksen omina saamme odottaa vapauttavaa tuomiota.

Ajattelen, että näiden tekstien on hyvä johtaa meidän kuitenkin noudattamaan enkelin ohjetta: ”Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia” (jae 7). Yleensä pelko on pelon kohteen luota pois ajava tunne. Jumalan pelko on toisenlaista. Se vetää meitä Jumalan läheisyyteen ja meitä pelottaa lähteä hänen turvistaan minnekään muualle. Jumalan pelko johtaa meidät kunnioittamaan häntä ja hänen tahtoaan ja antamaan hänelle kunnian.

”Tässä kysytään pyhiltä kestävyyttä, niiltä jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja uskovat Jeesukseen.” (Jae 12)
Minua hieman häiritsee 92-käännöksen sanavalinta ”noudattaa käskyjä”. Jos katselee muita käännöksiä, niin ”noudattaa” sanan paikalla on sana ”pitää”. Esim. 33/38-käännös: ”pitävät Jumalan käskyt”. Tämä on ymmärtääkseni myös alkukielen kreikan sanalle ”tereo” uskollisempi sanavalinta. Monessa muussakin kohdassa Raamatussa puhutaan Sanan tai lakien pitämisestä (92-käännös kääntää usein noudattamisena).
Ero voi vaikuttaa hiuksenhienolta, mutta mielestäni se on merkittävä. Pelastus tulee uskosta Jeesukseen, ei käskyjen noudattamisesta. Kuitenkin pidän hänen Sanansa ja käskynsä. En lähde purkamaan tai vääntämään muuksi sitä silloinkaan, kun en onnistu noudattamaan kaikkea, en ymmärrä jotain tai en meinaa uskoa jotain. Voin painia Sanan kanssa. Silti pidän kiinni Sanasta sellaisena kuin se on enkä käänny siitä pois. Päämääränä ei ole lakihenkinen ja ulkokohtainen käskyjen noudattaminen pelastuksen saavuttamiseksi. Päämääränä on armon perustalla seisten Jumalan tahdon, totuuden ja viisauden syvempi ymmärtäminen ja siinä eläminen. Tämä voi toki ulkoisesti näyttää lain noudattamiselta, mutta perustus on täysin eri.

Pääsiäisenä saamme juhlia sitä, että Jeesus vapautti meidät lain orjuudesta! ”Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan.” (Gal. 4:4-5)

Topi

Job. 14

Ilm. 13

Job käsittelee ihmisen kuolevaisuutta ja rajallisuutta.

Tämä oli yksi iso Jumalan luokse ajava teema silloin, kun itse pohdin nuorempana uskon kysymyksiä. Muistan kirjoittaneeni lukiossa äidinkielen aineenkin tästä aiheesta: Jos on pienikin mahdollisuus sille, että Jumala ja ikuinen elämä on olemassa, niin siitä kannattaa ottaa selvää. Jos kaikki loppuu kuolemaan, niin eipä tällä elämällä, mitä ikinä se sisältääkään, ole merkitystä. Nämä siis mietteitä ennen uskoontuloa.

Nyt voin, hyvin pääsiäisen aikaan liittyen, vastata yhteen Jobin kysymykseen: ”Mutta voiko ihminen herätä eloon, kun hän on kuollut?” (Jae 14).

Kyllä voi! Jumala herätti Jeesuksen kuolleista ja sama odottaa meitäkin ”…kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi, jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus ja sen jälkeen Kristuksen omat, kun hän tulee.” (1. Kor. 15:22-23)

Tämä on se perimmäinen ja lohduttava toivo, joka meillä tässä elämässä ja varsinkin kärsimysten keskellä on. ”Se toivo on elämämme ankkuri, luja ja varma. Se ulottuu väliverhon tuolle puolen.” (Hepr. 6:19)

Tällaista Heprealaiskirjeessä mainittua lujaa ja varmaa ankkuria tulee tarvitsemaan Ilmestyskirjan kuvauksien keskellä elävä kristitty. Kristityt tulevat monella tavalla haastetuiksi ja vainotuiksi. ”Nyt kysytään pyhiltä kestävyyttä ja uskoa.” (Jae 10) Ainut keino pysyä pystyssä, on pitää kiinni Jeesuksesta, Hänen Sanastaan Raamatussa ja luottaa Pyhän Hengen antamaan voimaan, huolenpitoon ja iloon. ”Autuaita olette te, kun teitä Ihmisen Pojan tähden vihataan ja herjataan, kun ihmiset erottavat teidät keskuudestaan ja inhoavat teidän nimeännekin. Iloitkaa silloin, hyppikää riemusta, sillä palkka, jonka te taivaassa saatte, on suuri. (Luuk. 6:22-23)

Jeesuksen voittoa kuolemasta saamme juhlia pääsiäisenä! ”Kuolema on nielty ja voitto saatu.” (1. Kor. 15:54)

Topi

Job. 13

Kärsimyksen keskellä oleva ihminen ei yleensä kaipaa neuvoja tai kauniita mietelauseita. Yleensä kuuntelu ja läsnäolo on paras apu.

Jobin kirja on hyvä esimerkki siitä, että Raamattua tulee lukea kokonaisuutena. Lähes koko kirja on täynnä ihmisten ajatuksia ja tunteita kärsimyksen edessä ja ihmisten vinoutuneita käsityksiä Jumalasta ja hänen toiminnastaan (esim. Jobin ystävien puheet). Jos näiden pohjalta alettaisiin tehdä teologiaa, mentäisiin vinoon. Jobin kirjan pointti aukeaa vasta lukemalla koko Jobin kirja. Homman pihvi löytyy vasta lopusta.

Ilm. 12

Ilmestyksen kieli ja siinä kuvattujen tapahtumien ajoitus on välillä hankalaa. Tässä luvussa vaikuttaa erityisen paljon siltä, että erilaiset pelastus- ja maailmanhistorian ja tulevaisuuden vaiheet risteilevät sikin sokin.

Lohikäärme pyrkii nielaisemaan lapsen, jonka nainen synnyttää (jae 4). Tämä voisi viitata tilanteeseen, jossa Jeesuksen syntymän aikoihin Herodes toteutti lasten joukkomurhan, jotta olisi saanut pois päiviltä vastasyntyneen messiaan. Maria ja Joosef vei kuitenkin Jeesuksen turvaan Egyptiin. Ylipäätään Saatana pyrkii kaikin keinoin vastustamaan Jumalan suunnitelmia tässä maailmassa. Hän tahtoo tuhota sen, mitä Jumala tahtoo synnyttää.

Luvussa kuvataan hengellistä sotaa. Me olemme osallisia tässä sodassa (jae 17). Vihollinen on raivon vallassa Jeesusta ja hänen omiaan kohtaan (jae 12 ja 17). Saatanaa kutsutaan ihmiskunnan eksyttäjäksi (jae 9), syyttäjäksi (jae 10) ja toisaalla valehtelijaksi ja valheen isäksi (Joh. 8:44). Näiden nimien mukaan hän ja hänen langenneet enkelinsä tässä sodassa toimivat eksyttäen, syyttäen ja valehdellen.

Jakeessa 11 kerrotaan, millä aseilla me voitamme tämän sodan: ”he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta” (33/38-käännös).
-Saamme julistaa syytöksiä vastaan täydellistä sovitusta ja pelastusta Jeesuksen ristillä vuotaneen veren kautta. Olemme Jumalan rakkaita lapsia ja Hänen omiaan. Emme omasta ansiostamme, vaan Jeesuksen täydellisen työn tähden. Syyttäjä ei kestä Karitsan veren edessä, vaan joutuu väistymään.
-Eksytystä ja valheita vastaan käymme Jumalan Sanan avulla. Saamme kiinnittyä Jumalan Sanan totuuksiin ja julistaa niitä eksytyksen ja valheiden yli. Totuuden edessä valheen isä ja eksyttäjä joutuu väistymään.

”Hän riisui aseista hallitukset ja vallat ja saattoi ne julkisen häpeän alaiseksi, kun hän sai niistä Kristuksessa riemuvoiton” (Kol. 2:15 RK-käännös)

Tätä riemuvoittoa saamme juhlia pääsiäisenä! Kristus voitti Perkeleen vallan!

Topi