Kategoria: Luemme Raamattua

2. Sam. 2

Apt. 25

Oikeudenkäynnissä tavoitteena ymmärtääkseni on, että totuus saataisiin selville ja sen perusteella voitaisiin antaa oikea tuomio. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä niin ei taida valitettavasti aina olla. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin oikeudessa asianosaisten ei tarvitse puhua totta, vaan he saavat puhua omassa asiassaan periaatteessa lähes mitä vain. Todistajaa taas sitoo vala, jonka mukaan hänen on puhuttava totta. Jos osoittautuu, että hän ei ole puhunut totta, hän syyllistyy väärään valaan ja joutuu itse syytettyjen penkille. Joskus kysyin tutulta juristilta, miten tämä voi näin olla. Hän sanoi, että tässä ikään kuin tunnustetaan tosiasiat siitä, millainen ihminen on. Jos oikein tulkitsen, ihminen ei siis kovin mielellään puhu totuudenmukaisesti itsestään tai hän ainakin venyttää totuutta omaksi hyväkseen jättämällä kertomatta koko totuutta.

Paavali kehottaa meitä luopumaan valheesta ja puhumaan totta (Ef. 4:25). Hän toteaa, että tämä edellyttää mielenmuutosta (Ef. 4:20-24). Vain Jumalan sana ja Pyhä Henki meissä voi saada aikaan sen, että meidän mielemme muuttuu, luovumme valheesta ja siirrymme totuuteen. Paavalia kannattanee uskoa, koska häntä voidaan oman elämänkokemuksensa perusteella pitää pätevänä kokemusasiantuntijana.

Pekka

2. Sam. 1

Daavid ei iloinnut, kun hänen vainoojansa kuoli. Hän itki kokopäivän ja paastosi henkensä uhkaajan kuoleman takia. Hän ei ollut antanut vihamiehelleen samalla mitalla takaisin. Suru ei ollut teeskentely, vaan todellista surua, itkua. Samalla kuoli hänen paras ystävänsä, jota hän myös suri. Hänen surunsa ei erottanut vihamiestä ja ystävää toisistaan. Hän ei kostanut pahaa pahalla. Minulle tämä kertoo Jumalan rakkaudesta, joka oli vallannut Daavidin. Voin vain rukoilla, että oppimisin rakastamaan niin kuin Jumala on meitä rakastanut. Paavali sanoo, että rakastamme toisiamme, koska Jumala on sen meille opettanut. Omasta itsestäni rakkaus vihamieheen ei tule, voin tulla Jumalan rakkauden äärelle ja ammentaa sieltä rakkautta toisille. Mieleeni tulee kuva rakkauden äärettömästä merestä, josta ammennan pienellä kipolla, jota vien mahdollisesti toiselle. Ehkä parempi kuva voisi olla lähde, josta Jeesus puhuu. Ammennan sieltä ehtymättömästä lähteestä virvoitusta itselle ja rukoilen, että voisin virvoittaa toista. Ehkä voin rakastaa vihaa täynnä olevaa lähimmäistäkin, mutta omasta itsestäni sellainen teko tai sanat eivät  tule. Herra armahda minua, että ymmärtäisin rakkautesi ja armosi niin, että rakkautesi välittyisi vihaa täynnä olevaan lähimmäiseenkin.

Apt. 24

“Aika repäistä rikki ja aika ommella yhteen, aika olla vaiti ja aika puhua,”

‭‭Saar.‬ ‭3:7‬. Jeesus oli hiljaa, kun Pilatus kuulusteli häntä. Pilatus ihmetteli, kun ei Jeesus ei puolustautunut. Paavali sen sijaan puolustautui ja vetosi lakiin, omiin oikeuksiinsa. Meillä on kristittyinä oikeus puolustaa niitä oikeuksia, joita meille on Suomen lain puitteissa suotu. Joskus voi kuitenkin tulla eteen tilanne, jolloin on viisainta olla hiljaa. Usein itse olen todennut jälkikäteen, että olisi ollut viisainta olla hiljaa. En ole milloinkaan ollut oikeudessa syytettynä, enkä varsinkaan väärin perustein, mutta usein olen ollut tilanteissa, joissa olisi ollut viisainta olla hiljaa. Meillö on kuitenkin myös velvollisuus toimia lain mukaisesti ja puolustaa lain hengeni mukaista toimintaa. Monia väärinkäytöksiä on saatu loppumaan, kun ihmiset ovat puolustaneet rohkeasti oikeuksiaan ja lakeja on saatu muutettua oikeudenmukaisemmaksi historian kuluessa. Itselle jää tästä luvusta pohdintaan, miten minä voin olla edistämässä oikeudenmukaisuutta maailmassa tai ehkä vain vaikkapa työpaikallani pitää yllä oikeudenmukaista toimintaa. Ainakin pyrkiä toimimaan lain mukaisesti tekemällä tunnollisesti minulle annetut työtehtävät. Antakoon Herra minulle oikeudenmukaisen sydämen. Sydämen, joka haluaa edistää toisen hyvää oikeudenmukaisesti.

Mika M

1. Sam. 31

Kansa oli pyytänyt itselleen kuningasta, joka kulkisi heidän edellään, hallitsisi heitä ja johtaisi sotia. Siihen Jumala vastasi, että he ovat hylänneet hänet, kun eivät enää pidä Jumalaa kuninkaana. 1 Sam 8‬:‭7‬

Nyt kuningas, jonka israelilaiset olivat pyytäneet, oli kuollut. Kaikkien taistelutahto hävisi välittömästi tiedon tultua ilmi‭. Tässä on hyvä muistutus itselleni siitä, että Jumala haluaa olla kuninkaani. Hän haluaa kulkea edelläni ja johdattaa minua. Johdattakoon Herra tänäänkin minua ja sinua. Hän on kuninkaani ja hallitsijani. Hänen hallinnassaan jaksan ja kestän taistelujen keskelllä elämässä. Hänelle, kuninkaalleni haluan tänään antaa kunnian. Jeesus Kristus sinä olet Herrani ja kuninkaani.

 

Apt. 23

Jeesuksen seuraaminen ei ole aina helppoa. Paavalin piti mennä Roomaan asti todistamaan Jeesuksesta. Sitä ennen piti ensin virua vankilassa muutama vuosi ja joutua haaksirikkoon, välillä todistaa ihmisille Maltalla ja sitten elää lopulta roomassa melko vapaasti omassa vuokra-asunnossa keisarin eteen pääsyä. Roomassa vankilasta lähetetystä kirjeestä voi lukea kuinka Paavali todistaa vankeuden koitumeen keisarin huoneväelle todistukseksi ja osalle kääntymyksen Kristityksi. Ilman vankeutta Paavali ei ehkä olisi kirjoittanut kirjeitä, joista tänään saamme rohkaisua. Paavalille Jeesus sanoi: Seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin edessä ja sanoi: »Pysy rohkeana. Sinä olet todistanut minusta täällä Jerusalemissa, ja samalla tavoin sinun on todistettava myös Roomassa.»” Apt.23:11. Tämä oli Paavalin tie Jeesuksen seuraajana. Tänään voin katsoa Kristukseen ja pyrkiä seuraaman häntä sillä tiellä, jonka hän on minulle antanut. Herra anna minulle Henkesi voimaa ja viisautta seurata sinun antamaa tietä.

Mika M