Kategoria: Luemme Raamattua

1. Sam. 2

Eilisen luvun itkevä Hanna lausuu kiitosta Jumalalleen tässä luvussa. Hannan kiitosvirsi on kaunista luettavaa. (jakeet 1–10). Jakeessa 21 todetaan, että Herra piti huolen Hannasta ja siunasi häntä uusilla lapsilla. Samuel sai joka vuosi uuden vaatteen äidiltään. Hän tapasi äitiään siis kerran vuodessa, pieni poika. Miten paljon lienee iltaisin itkenyt ikävää – olenkohan liian tunteellinen nyt. Samuel-poika kasvoi Herran edessä, sanotaan jakeessa 21. On vain luotettava, että Herran edessä hänen kaikki tarpeensa olivat täytetyt.

Matt. 22

Joskus muistan pohtineeni, mitkä olivat Jeesuksen käskyt. Hänhän pyysi opetuslapsia pitämään kaikki, mitä hän oli käskenyt pitää. Tässä luvussa on vastausta pohdintaani: rakasta Herraa, sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikella ymmärrykselläsi. Ja toinen on: Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi. (Jakeet 34–40). Mikähän meidän kulttuurimme sisällä muuttuisi, jos näitä käskyjä noudattaisimme ihan porukalla. Siinä on miettimistä tälle päivälle ja taitaa riittää huomisellekin.

Pirkko

1. Sam. 1

Tämä kirja alkaa kertomuksella Hannasta, profeetta Samuelin äidistä. Hanna oli kärsivä nainen, hänellä ei ollut lasta, puolison toinen vaimo kiusasi häntä siitä. Hanna päätyi epätoivoissaan rukoilemaan lasta ja purki sydäntään Jumalalle. Hannan rukoukset kuultiin ja hän synnytti Samuelin. Hanna lupasi lapsen Jumalalle ja vei hänet temppeliin kasvamaan.

Tässä kohtaa minun äidin sydämeni särkyy, miten voi luopua omasta lapsestaan ja jättää hänet temppeliin kasvamaan. Jäiköhän Samuelille tai Hannalle jokin trauma tästä? Jumalinen mies Samuelista kasvoi ja hänellä oli mittava ura Jumalan työssä.

Matt. 21

Jeesus kohtasi usein ylipappeja ja fariseuksia. Nämä koettivat haastaa Jeesusta. Vertausten kautta Jeesus osoittaa tässä luvussa näille heidän sydämensä ja toimintansa tilan. Jakeessa 45 todetaan, että ylipapit ja fariseukset ymmärsivät, että Jeesus puhui heistä vertauksissaan. Olikohan Jeesuksella sittenkin halua saada heidät ajattelemaan tilaansa ja kääntymään? Nikodeemushan Johanneksen evankeliumin kolmannen luvun mukaan taisi kääntyä. Vai opettiko Jeesus opetuslapsiaan näkemään hengellisen kulttuurinsa vinoumia. Mitä muuta varten Jeesus olisi käyttänyt aikaa ja ajatuksia fariseuksiin. Jeesus avasi vertauksissaan, että kulttuurinen käytäntö oli ollut tappaa ja tuhota profeetat. Juutalainen synagogasysteemi tai hierarkia-ajattelu oli hidas kääntymään uuteen. Jeesuksen tekemät ihmeet ja parantamiset ikään kuin ohitettiin ja huomio kiinnittyi Jeesuksen aseman nujertamiseen. Eivät onnistuneet nujertamisessa eikä historian aikana kukaan tule koskaan onnistumaan. Jeesuksella on kaikki valta taivaassa ja maan päällä nyt ja ikuisesti.

Pirkko

Ps. 72

”Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, ainoa, joka ihmeitä tekee. Kiitetty olkoon hänen kunniakas nimensä ikuisesti, kaikki maa olkoon täynnä hänen kunniaansa.” (Jakeet 18–19, Suomen kansan Raamattu)

Matt. 20

Tänäänkin pohdin Jeesuksen vertauksesta palvelijan raha-asioita jakeesta 1 alkaen. Talon isäntä oli tehnyt työsopimukset työntekijöiden kanssa. Kaikilla oli sovittu sama palkka. Kuulostaa upealta. Ongelmaa aiheutti ainoastaan se, että työaika ei ollut sama. Koko päivän tehneet saivat saman palkan kuin viimeisillä työtunneilla tulleet. Kateus nosti päätään. Talon isäntä puolustautui, että työsopimukseen oli kukin itse suostunut ja toisaalta talon isäntä sai tehdä omalla omaisuudellaan mitä tahtoo. Mitä aamulla työn aloittaneelle kuuluu iltapäivän vuoron tulleen sopimus?

Jos Jumala on isäntä, hänellä on meille kaikille paikka samasta taivaasta. Ei taida olla himmeämpää kirkkautta vasta kuolinvuoteella kääntyneelle ja kirkkaampaa loistetta koko ikänsä palvelleelle. Jos sitten onkin erilaisia kirkkauksia, taivaallisen Talon Isäntä saa tehdä omaisuudellaan mitä tahtoo. Samasta armosta on meille kaikille, se on ilon, ei kateuden aihe.

Pirkko