Kategoria: Luemme Raamattua

1 Aik. 5

Ef. 4

Ef. 4 (UT2020)

Tänään vanhan testamentin luvussa muutosta edellisiin päiviin verrattuna. Huomaatko että mitä? Vilkaise 🙂

Tämän päivän uuden testamentin kohta on hyvin mustavalkoinen. On entinen minä ja uusi minä. Samalla se asettaa hyvin korkean riman sille millaista on olla kristitty. 

Kun ihminen tulee uskoon, niin toisinaan kokemus uuden ja vanhan minä välisestä erosta voi olla dramaattisen suuri. Tuolloin on helppo hyväksyä tämän päivän uuden testamentin kohta. En haluaisi lannistaa, mutta kokemukseni omasta ja muiden (jotka tunnen hyvin) kristittyjen elämästä kertoo että todellisuus (harvoin) on näin mustavalkoinen.

Vanha minä: tottumukset, kokemukset, traumat yms. seuraavat sinnikkäinä perässämme, halusimme sitä tai emme. Siihen lohdutuksena: Jumala on kanssasi jo ennen syntymääsi. Elämässäsi, persoonassasi, historiassasi voi olla asioita joilla on merkitystä ja tarkoitusta myös nyt ja tulevaisuudessa, kristittynä ihmisenä. 

Paavali on kyllä oikeassa siinä että on paljon mistä voi ja on syytä luopua. Aina uudelleen ja uudelleen. Eräs lauluntekijä ihmettelee laulussaan “Kuoliko Jeesus todella minun puolestani?” Kyllä, sinun ja minun ja monen muunkin. Siihen armoon voimme luottaa myös silloinkin kun olemme olleet pitkään kristittyinä ja huomaamme vanhojen huonojen tapojen, käytöksen yms. tulleen takaisin.  

— Tomppa

1 Aik. 4

Ef. 3

Ef.3 (UT2020)

Tänään vanhan testamentin luvussa jatketaan hyväksi(?) havaitulla linjalla 🙂

Sukuluettelon väliin on nostettu asioita ihmisten elämään liittyen; heidän ammattinsa jne. Tämän päivän tekstissä kiinnitin huomiota että siellä oli kerrottu henkilön rukouksesta ja kuinka siihen oli vastattu. 

Tälle päivälle voisi miettiä millaisen muiston haluaisi jättää jälkipolville. Omalla kohdalla tuntui hyvälle ajatella että ihmiset muistaisivat minun rukoilleen. Onnistumiset työuralla, harrastuksissa, yhteiskunnan/yhteisön jäsenenä jäivät toissijaisiksi.

Uudessa testamentissa Paavali on monessa kohdassa kertonut rukoilevansa ihmisten puolesta. Paavalin elämästä muistetaan dramaattinen kääntyminen kristityksi, lähetysmatkat, ohjeet seurakunnille ja kuoleminen marttyyrinä. 

Mietin että ehkä oleellisempaa olisi muistaa mitä Paavali rukoili ihmisten ja yhteisöjen puolesta. Tämän päivän tekstistä löytyy varsin oleellinen ja myös tänä päivänä tärkeä rukousaihe. 

— Tomppa

1 Aik. 3

Ef. 2

Ef. 2 (UT2020)

Tänään vanhan testamentin luku jatkuu edelleen yhtä jännittävänä 🙂

Olin ajatellut kirjoittaa tänään sukuluetteloista jotain mikä pyöri mielessäni, kunnes luin tämän päivän uuden testamentin luvun joka kertoo tuosta samasta asiasta. Ja varmaan paremmin kuin osaisin asiaa kuvailla.

Pyysin muutama päivä sitten miettimään omaa sukuasi ja sen historiaa. Eikö tuntunutkin mielenkiintoisemmalle kuin vanhan testamentin sukuluettelot? On luonnollista että kun kuuluu johonkin, niin silloin kiinnostus asiaa kohtaan on paljon syvempi, paljon omakohtaisempi kuin ulkoa päin tarkastelu.

Jeesukseen uskovana sinä kuulut samaan kansaan, samaan sukuun, samaan perheeseen kuin me muut kristityt. Et enää ole ulkokehällä, muukalainen. Kuulut joukkoon jolla on tarkoitus, päämäärä ja yhteys kaiken olemassa olevan Luojaan. Elämäsi yhdistyy noihin vanhan testamentin sukuluetteloihin, seurakuntasi jäsenet ovat samaa sukua kanssasi… Tässäpä iloista pohdittavaa marraskuisen harmauden keskelle, veljet ja sisaret Kristuksessa!  

— Tomppa