Kategoria: Luemme Raamattua

Ps. 35

1. Kor. 9

Sekä Daavidin että Paavalin sanat tuntuvat omalla tavallaan kertovan kutsumuksesta sekä siihen liittyvistä haasteista ja vaikeuksista. Ei ole ollut kummallakaan helppoa!

Mikä on oma kutsumukseni? Mitä se vaatii? Mikä pitää sen elävänä? Auttaisiko omiin pohdintoihin muutama sana Daavidilta ja Paavalilta?

”Mutta minä saan riemuita Herrasta, iloita hänen avustaan. Minä tunnen sydänjuuriani myöten: ei ole ketään sinun kaltaistasi, Herra! Köyhän ja avuttoman sinä vapautat sortajan vallasta, heikon sinä pelastat väkevän kädestä. [–] Minun suuni julistaa sinun uskollisuuttasi, ylistää sinua päivästä päivään. (Ps. 35:9-10, 28)

”Vaikka olen vapaa ja kaikista riippumaton, olen ruvennut kaikkien orjaksi voittaakseni Kristukselle mahdollisimman monia.” (1. Kor. 9:19)

Pekka

Ps. 34

1. Kor. 8

Mitä on epäjumalille uhrattu liha tänä päivänä? Mitkä ovat sellaisia asioita, jotka voivat haavoittaa horjuvaa omaatuntoa ja viedä ”heikot veljemme” tuhoon?

Kun näitä kysymyksiä pohdiskelin, ne tuntuivat aika vaikeilta, kun ottaa huomioon sen, millainen tämän päivän maailma on kaikkine mahdollisuuksineen ja valintoineen. Lisää kysymyksiä vain tuli mieleeni. Mitkä omat valintani voivat horjuttaa toisen omaatuntoa ja uskoa? Mitkä toisten ihmisten valinnat horjuttavat omaa omaatuntoani ja uskoani?

Yleisellä tasolla mieleeni tuli sana ’riippuvuus’. Olisi hyvä olla varovainen sellaisten asioiden kanssa, jotka ovat aiheuttaneet ja/tai aiheuttavat helposti riippuvuutta. Jos olemme rehellisiä, niin todennäköisesti jokainen meistä kamppailee tavalla tai toisella riippuvuutta aiheuttavien asioiden kanssa. Kuinka hyvin tunnemme toistemme heikot kohdat ja kuinka valmiita olemme tukemaan toisiamme niiden kanssa kamppaillessamme?

Jeesus on tullut vapauttamaan meidät kaikki synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta (vrt. Joh. 8:32 ja Gal. 5:1). Epäjumalille uhrattu liha, mitä se ikinä onkaan, vie meitä poispäin Jeesuksen hyvästä tahdosta ja tarkoituksesta. Pidetään siis katse Jeesuksessa, koska kaikki muu on sen rinnalla turhaa.

Pekka

Ps. 33

Jumalan edessä täydellisesti kelpaava ihminen on onnellinen, armo tuo ilon. Mikään kadotustuomio ei kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa, tuo ylistyksen Jumalalle. Pelastuksesta riemuitseminen on raamatun mukaista. “Riemuitkaa Herrasta, te vanhurskaat, oikeamieliset, ylistäkää häntä!” Psalmit‬ ‭33:1‬. Meille on lahjoitettu usko Jumalan lupaukseen. “Herran sana on tosi ja varma. Hän on uskollinen ja osoittaa sen teoissaan.” Psalmit‬ ‭33:4‬. Iloitkaa aina Herrassa, vielä minä sanon iloitkaa. Miksi en iloitsisi joka päiväisestä anteeksisaamisesta, armosta. Me saamme olla vapaita tuomiosta, kuoleman pelosta. “Hän on meidän sydämemme ilo, hänen pyhään nimeensä me luotamme.” Psalmit‬ ‭33:21‬

1. Kor. 7

Paavalin ajan yhteiskunnassa ei ollut monellakaan mahdollisuutta vaikuttaa työtehtäviin. Heillä ei ollut sellaista sananvapautta kuin meillä on. Yhteiskunta oli hyvin erilainen kuin meillä Suomessa. Kehoitus: “Jokainen eläköön edelleen sen osan mukaisesti, jonka Herra on hänelle suonut ja joka hänellä oli, kun Jumala hänet kutsui. Tämän ohjeen minä annan kaikissa seurakunnissa, ” 1. kor. 7:17‬ ‭on ymmärrettävä sen aikaisesta ajattelusta ja tilanteista käsin. Nykyisin suomalaisessa yhteiskunnassa on monella mahdollisuus vaihtaa esim. työpaikkaa, mutta ei kaikille. Syitä voi olla monia kuten taloudelliset syyt. Olemme kaikki kuitenkin sidoksissa toisiimme, valintojamme voi estää monet asiat.

Voisiko Paavalin ohjetta soveltaa myös meihin? Jos teen vaikka työtä, josta en pidä, mutta en voi muuttaa olosuhteitani, niin se on osa, jonka Jumala on minulle suonut. Tämä osa ei ole mitenkään helppo ja sitä voi olla vaikeaa hyväksyä sitä. Voisinko ajatella, että elän nyt tässä hetkessä ymmärtäen, että kaikkea ei voi muuttaa. Ja kun en voi muuttaa olosuhteitani, niin tyydyn siihen. Voinko ajatella olevani tässä asemassani Kristuksen omana, hänen tahtoonsa taipuneena. Paavali sanoo orjille, joka olivat isäntien omistamia: “Se, jonka Herra on kutsunut orjana, on näet Herran vapauttama. Samoin se, joka on kutsuttu vapaana, on Kristuksen orja.” 1. kor.7:22‬. Voinko ajatella olevani Kristuksen orja, täydellisesti sidottuna häneen, hänen omistajuuteen, hänen tahtoonsa? Uskallanko rukoilla: Herra, kiitän, että saan olla sinun omistama, saan alistua sinun tahtoosi ja tunnustaa, että olet kaikissa olosuhteissa minun Herrani.

Mika M