Kategoria: Luemme Raamattua

Ps. 17

Room. 7

Jakeessa kuusi kiteytetään kootusti tätä lukua. Siinä sanotaan, että palvelemme nyt Jumalaa uudella tavalla Hengen avulla, emmekä lain kirjaimen mukaan. Nämä sanat on siis kohdistettu kristityille, joiden tausta oli juutalaisuudessa. 

Lain käskyillä ja kielloilla on tärkeä tehtävänsä siinä, että ne osoittavat meidät syntisiksi. Lailla ei ole kuitenkaan voimaa synnyttää Jumalan mielen mukaista elämää. Sen tekee Pyhä Henki, joka asuu meissä Jeesuksen omissa. Paavali päätyy luvun lopussa toteamaan, että kuka voi pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista, jossa synti asuu. Ratkaisu on Jeesuksessa Kristuksessa ja Pyhässä Hengestä. Kun keskityn Jeesukseen, niin uusi elämä sykkii minussa. 

Laki ei synnytä elämää. Silloin kun Mooses sai lain Siinain vuorella ja kansa teki odottaessaan kultaisen vasikan, niin 3000 ihmistä kuoli. Kun Pyhä Henki vuodatettiin helluntaina, niin 3000 ihmistä kääntyi uskomaan Jeesukseen. Pyhä Henki ja Jeesuksen armo synnyttävät uutta elämää. 

Kun Paavali kirjoitti kirjeen Galatian seurakunnille, niin hän oli sanoissaan kova ja tyly. Korintin seurakunnalle osoitetuissa kirjeissä on lempeä sävy, vaikka niissä käy ilmi, että seurakunnassa oli aivan valtavia ongelmia. Kirjeiden erilaisuus johtunee siitä, että Galatian seurakunnissa oltiin ajauduttu armon ulkopuolella ja niissä yritettiin kelvata Jumalalle lain tekoja noudattamalla. Paavalin tärkeä sanoma kaikissa kirjeissä on siinä, että pelastus tulee armosta, uskosta Jeesukseen. 

Mika

Ps. 16

Room. 6

Edellisissä luvuissa korostui vapaus lain vaatimuksista. Mitä seuraa siitä, että elämme armosta. Voimmeko tehdä tieten tahtoen syntiä, jotta armo tulisi yhä suuremmaksi? Tämä on Paavalin mukaan väärä tulkinta. Meidät on kastettu Kristuksen kuolemaan ja meidät on herätetty uuteen elämään samoin kuin Jeesus ylösnousemuksessa. Paavalin sanoin vanha minämme on ristiinnaulittu yhdessä Jeesuksen kanssa, 6:6.

Uskoessamme Jeesukseen keskitymme Häneen emmekä lakiin ja syntiin. Muistan Kalevi Lehtisen opetuksen tästä aiheesta. Hän kertoi pojasta, joka opetteli ajamaan polkupyörällä. Isä neuvoi, että muista olla ajamatta pihassa olevaan lipputankoon. Pojan mielessä oli ainoastaan se, että lipputankoon ei saanut ajaa. Koska se täytti hänen mielensä, niin pian hän ajoi lipputankoon. Ilman keskittymistä lipputankoon poika olisi nauttinut ajamisesta pihan muilla alueilla. Jotain samaa on siinä, jos keskitymme syntiin. Se vie mukanaan. Kun keskitymme Jeesukseen, niin alamme noudattaa Hänen tahtoaan. 

Kymmenen käskyn pitäminen mielessä on kaikissa tilanteissa tärkeää, jotta voisimme iloita elämästä ja suojata niin omaa kuin toistenkin elämää. Meidän on kuitenkin tärkeää pitää mielessä se, että käskyt eivät voi meitä pelastaa. Niissä ei ole sellaista elämää, joka voi muuttaa meidän sisintämme. Muutoksen ja pelastuksen saa aikaan vain Jeesus Kristus Pyhän hengen kautta.

Luku loppuu kiteytykseen, jonka olen joskus opetellut ulkoa: “Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”

Mika

Ps. 15

Room. 5

Uskoessamme Jeesukseen Jumala vaikuttaa Pyhän Henkensä kautta meissä monia asioita. Näitä ovat rauha, ilo ja toivo. Sanalla rauha on Raamatun kielissä laaja merkitys. Se merkitsee kaikenlaista hyvää ihmisen elämässä. Rauha liittyy myös suhteeseen Jumalan kanssa, jae 5:1. Tiedän löytäneeni Jeesuksessa sen, mitä sisimpäni kaipaa.

Kuulin joskus, että Ut:n kreikan kielessä sanan rauha taustalla on kuva rispaantuneesta ja katkenneesta köydestä, joka solmitaan uudelleen yhtenäiseksi. Tämä on upea kuva siitä, mitä Pyhä Henki tekee meissä. Vaikka ahdingot kuuluvat elämäämme, niin niidenkin keskellä meillä on vahva tietoisuus siitä, että Jeesus on kanssamme, jae 5:3.

Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen, jae 5:5. Pyhä Henki tekee uskosta Jeesukseen henkilökohtaisen. Uskossa ei ole kyse vain tietämisestä, vaan siihen liittyy myös kokemus Jumalasta. Silloin kun perustamme uskomme Raamatun lupauksiin ja koemme Jeesuksen läheisyyttä, niin uskomme lepää lujalla pohjalla.

Mika