Kategoria: Luemme Raamattua

Hes. 40

Luuk. 13

Hesekielin kirjan luvusta 40 alkava temppelinäky tuli Hesekielille vuonna 573 eKr., ja sitä on tulkittu lähinnä neljällä eri tavalla (Aikamedian Sana elämään -kommentaariraamattu, s. 1673):

1. 1. Näky sisältää pohjapiirustuksen temppelille, joka rakennettiin pakkosiirtolaisuudesta paluun jälkeen vuosina 520-515 eKr. Temppeli ei kuitenkaan vastannut näyn yksityiskohtia.
   2. Näky liittyy Kristuksen tuhatvuotisessa valtakunnassa rakennettavaan temppeliin.
   3. Temppelin voidaan nähdä olevan vertauskuva siitä, ”miten kristittyjen seurakuntien tulisi palvella Jumalaa nyt”.
   4. Näky kuvaa Jumalan tulevaa ja ikuista valtakuntaa, ”jossa hänen läsnäolonsa ja siunauksensa täyttävät maan”.

Olipa tulkintatapa mikä hyvänsä, näky kuvaa ”Jumalan lopullista ja täydellistä valtakuntaa”. Vertauskuvallisuuden puolesta kuitenkin puhuvat näyn uhrikäytännöt, jotka on kuvattu vanhan liiton mukaisesti, koska uudesta liitosta eli Jeesuksesta ei ollut vielä tietoa. Jos lopunaikoina palattaisiin takaisin vanhan liiton uhreihin, Jeesuksen uhri ei olisi ollutkaan riittävä ja lopullinen. Jeesus on kuitenkin lain loppu (Room. 10:4). Jeesuksen jälkeen ei tarvita mitään uutta uhria.

Itselleni Hesekielin näky puhui tällä kertaa ehkä eniten järjestyksestä ja rajoista. Jumalan valtakunnassa vallitsee järjestys ja siellä on selkeät rajat asioille. Kun tämän päivän maailmaa katsoo, tuntuu siltä, että epäjärjestystä ja rajattomuutta on paljon. Ehkä voisi ajatella niin, että nämäkin asiat kuvastavat ihmisen kapinaa Jumalan hyvää tahtoa vastaan. Julkisessa keskustelussa vedotaan ihmisen vapauksiin ja oikeuksiin toteuttaa itseään, mutta kun toimitaan vastoin Jumalan tahtoa, seurauksena on vain hämmennystä ja sekasotkua. Herra, armahda meitä ja tätä maailmaa!

Pekka

Hes. 39

Luuk. 12

Jeesus toteaa päivän evankeliumissa kahteen kertaan, ettei meidän pitäisi huolehtia perustarpeistamme (juominen, syöminen, vaatteet; jakeet 22 ja 29). Tarkoittikohan Jeesus nämä sanat myös meille kaukana pohjoisessa asuville ihmisille?

Näillä leveysasteilla ruoka ja lämpö ovat perinteisesti olleet todella kovan työn takana. Ei siitä ole itse asiassa kovin kauankaan, kun suuri osa ihmisten ajasta meni näiden varmistamiseen. Suomi eli maanviljelyksestä ja metsänhoidosta. Laajemmassa mittakaavassa muutos nykysuuntaan alkoi vasta sotien jälkeen 1940-luvulla.

Ukrainan sodan ja Venäjälle asetettujen pakotteiden myötä on jo tuotu esille, että ensi talvena Länsi-Euroopassa on energiapula. Suomen osalta on todettu, että kovien pakkasten aikana todennäköisesti joudutaan säännöstelemään sähköä, mikä käytännössä tarkoittanee, että sähköt ovat poikki kuluttajilta vuorotellen jonkin aikaa. Itse olen jo hieman selvitellyt vaihtoehtoisia tapoja tuottaa lämpöä sähkölämmitteisessä talossa. Tekojen tasolle en ole kuitenkaan vielä edennyt.

Toiminko mahdollisesti vastoin Jeesuksen selkeää opetusta, kun en luota hänen huolenpitoonsa? Itse kyllä ajattelen niin, ettei Jumalan huolenpito vapauta meitä täysin vastuusta: meidän on tehtävä rukoillen oma osamme sen mukaan kuin Jumala on antanut meille ymmärrystä.

Yhden konkreettisen päätöksen olen kuitenkin jo tehnyt. Olen alkanut rukoilla, että ensi talvi olisi mahdollisimman leuto, jotta energiantarve olisi mahdollisimman pieni. Tuletko mukaan rukousrintamaan?

Pekka

Hes. 38

Luuk. 11

Gogin sodasta ja tuhosta (luku 39) näyttää löytyvän netistä aika yksityiskohtaisiakin analyysejä ja tulkintoja. Aikamedian Sana elämään -kommentaariraamattu tuo tähän lukuun seuraavat näkökulmat:

• • Profetia voidaan tulkita konkreettisesti (esimerkiksi Gog on historiallinen henkilö) tai vertauskuvallisesti (esimerkiksi Gog kuvaa yleisesti maailman pahuutta).
  • Luvun nimet ja paikat viittaavat nykyiseen Turkkiin, Iraniin, Etiopiaan ja Libyaan sekä mahdollisesti Venäjään.
  • Tulkintatavasta riippumatta Gog ”edustaa kaikkien Jumalaa vastustavien tahojen sotilaallista voimaa”.
  • Varsin yleisesti ajatellaan, että kyseessä on lopunaikoihin liittyvä taistelu, jossa ”Jumala pelastaa kansansa, eikä yksikään vihollinen kestä hänen voimaansa”.

Voisi varmaankin ajatella niin, että tämä vanhatestamentillinen profetia voi rohkaista myös meitä. Siinä on samanlaista vertauskuvallisuutta kuin Ilmestyskirjassa. Vaikka maailmassa tapahtuu kaikenlaista ikävää ja ihmiskunta kärsii, lopputulos on kuitenkin jo selvä. Jeesus sanoo (Joh. 16:33): ”Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.”

Pekka