Kategoria: Luemme Raamattua

Ps. 112, Mark. 7

”Ei hän pelkää pahoja viestejä, vaan luottaa vakain mielin Herraan.” (Ps. 112:7) Epämieluisat viestit ovat meille kaikille varmaan päivittäisiä. Jos onkin joku sellainen päivä, ettei työsähköpostiin tai Whatsappiin kilahda mitään epämieluisaa, niin ainakin uutisia lukemalla löytää paljon ikäviä viestejä. Viime kuukausina näitä viestejä lienee tullut erityisen paljon. Raamattu kertoo meille, ettei meidän tarvitse pelätä pahoja viestejä. Oikotie pois pelosta on yksinkertainen: luota vakain mielin Herraan. Luottamus Jumalaan on upea asia ja sen merkitys syvenee, kun ymmärtää luottamuksen etuoikeutena. Minun uskoni syveni, kun ymmärsin, että saan luottaa Jumalaan, sen sijaan, että minun pitäisi puristaa luottamus suorituksena ulos.  Mitä ikinä, ikinä, ikinä tapahtuukaan, Jumala ei lakkaa olemasta kaiken yläpuolella. Ja vaikka meidän inhimillinen ymmärryksemme sitä usein ymmärrettävästi epäileekin, Jumala on täydellisen hyvä. Saat siis luottaa. Hän on sen arvoinen.

Markuksen evankeliumin seitsemännen luvun alku on vahvaa opetusta siitä, miten pahuus on lähtöisin ihmisen sydämestä, ei neutraaleista ulkonaisista teoista, kuten syömätottumuksista tai viikkorytmin noudattamisesta. Selkokielisesti sanottuna näkisin tämän tarkoittavan sitä, että asenne ja aikomukset ovat ihmisessä kaikkein olennaisimpia asioita. Uskon, että maailmassa on paljon ihmisiä, jotka näyttävät ulkonaisesti siltä kuin he olisivat lähellä Jumalaa, mutta sydämessään he ovat Hänestä kaukana. Ehkä he käyvät kirkossa sunnuntaisin, ehkä he ovat hyvin perillä kirkkohistoriasta, ehkä he tekevät vapaaehtoistyötä. Ehkä he siis toisin sanoen tekevät paljon sellaista, mitä pitäisikin! Mutta samaan aikaan he eivät tunne oman sydämensä syntisyyttä, eivätkä siten myöskään pelastusta, jonka Jeesus tarjoaa. ”Juuri ihmisen sisältä, sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, ja niiden mukana siveettömyys, varkaudet, murhat,  aviorikokset, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, ylpeys ja uhmamieli. Kaikki tämä paha tulee ihmisen sisältä ja saastuttaa hänet.” (Mark. 7:21-23) Jeesuksen teksti on kovaa puhetta, mutta henkilökohtaisesti uskon, että sen kuuluukin aiheuttaa pistos tuntoon. Meillä on kaikilla sydän, jossa kytee se sama pahuus, jolla on tuhottu Jumalan luomakuntaa aikojen alusta saakka. Jos ihminen ei tätä tiedosta, eikä ota vastaan Jeesuksen apua, pelastuksen kannalta ei ole mitään väliä, mitä hän ulkonaisesti saa aikaan.

Esteri

Ps. 111, Mark. 6

Psalmi 111 kertoo Jumalasta, joka on oikeudenmukainen ja ennen kaikkea pysyvä. Mietin psalmin äärellä tänään sitä, miten terapeuttinen viesti tämä voikaan olla hektisessä maailmassa. Maailmassa, jossa kaikki muuttuu, kuten tapamme viestiä, ilmastomme, poliittiset suhteemme tai arvomaailmamme, kaivataan jotain pysyvää, jotain mihin voi aina luottaa kaiken kaaoksen keskellä. Olen miettinyt viime aikoina kovasti sitä, miksi länsimaissa on niin paljon mielenterveysongelmia, vaikka meillä on korkea elintaso ja hyvinvoiva yhteiskunta. Voisiko taustalla olla syvällisempi merkityksettömyyden tunne? Eikö päässä ala heittää, jos kaikki on subjektiivista, kaikki on ohimenevää, kaikki on katoavaa… Voisivatko mielenterveysongelmat johtua siitä, että kaivataan pysyvyyttä? Tämä saattaa olla kovemman luokan keittiöpsykologiaa, mutta kuulostaa silti melko loogiselta, eikö totta?

Markuksen evankeliumin kuudes luku kertoo Jeesuksen ruokkimisihmeestä, veden päällä kävelemisestä ja sairaiden paranemisesta. Kaikki ovat ihania ja ihmeellisiä ihmeitä. Maailman skeptisinkään ihminen ei kykene selittämään näitä asioita helposti pois. On kiistämätöntä, että 2000 vuotta sitten oli suuri joukko ihmisiä, jotka vähintään kokivat ja uskoivat Jeesuksen tekevän yliluonnollisia asioita ihmisten hyväksi. Ajattelepa hetki, miten voisit suhtautua tähän järkevästi, jos et olisi uskossa. Ehkä huomaat jotain? Me kristityt usein puhumme Jeesuksen ihmeteoista aivan kuin ne olisivat tavallista arkipäivää, vaikka nehän ovat hyvällä tavalla kaikkea muuta: niiden painoarvo Jeesuksen työssä ja ainutlaatuisuudessa on erittäin merkittävä ja oleellinen!

Ps. 110

Olen alkanut nähdä yhä useammissa Psalmeissa kuvauksia Jeesuksesta. Tämän päivän Psalmin alku on selkeästi sellainen, sillä Jeesus itse viittasi siihen ja samoin Pietari helluntaina, Apt 2:34,35.  Psalmin alku sopii hyvin myös tänään olevaan pääsiäispäivään: ”Istu oikealle puolelleni. Minä kukistan vihollisesi, panen heidät jalkojesi alle, korokkeeksi valtaistuimesi eteen.”

Toinenkin jae liittyy Jeesukseen: ”Herra, Siionin valtias, ojentaa sinulle hallitsijan sauvan. Ulottukoon sinun mahtisi myös vihollistesi yli.” Jeesuksen ristinkuolema näytti vihollisen voitolta, mutta Saatanan valta riisuttiinkin ristillä. Ylösnousemus kertoo siitä, että kuolema on voitettu. Jeesuksen valta ulottuu näin vihollistemme yli. 

Mark. 5

Gerasan alueella eläneen miehen vapautuminen pahoista hengistä on häkellyttävää luettavaa. Miehen elämässä tapahtunut muutos oli valtava. Tämä on minulle yksi suurimpia muutoskertomuksia Ut:ssa. Jairoksen tyttären herättäminen kuolleista oli toisaalta miehenkin tilannetta suurempi ihme. Tytär oli jo kuollut, kunnes Jeesus herätti hänet kuolleista.

Verenvuodosta kärsineen naisen tilanne tuntuu jossain mielessä pienemmältä ihmeeltä, mutta hänenkin elämässään tapahtui valtavia asioita. Nainen ei kertonut tilanteestaan mitään ääneen, vaan pyrki tungoksessa koskettamaan Jeesuksen viittaa. Kosketus riitti parantamaan hänet. Tilanteen jatko on mielenkiintoinen. Jeesus tajusi jonkun koskettaneen häntä ja halusi naisen tulevan esille.

Olen ymmärtänyt naisen tilanteen niin, että hän oli sairautensa takia jollain tavalla epäpuhdas. Häntä ehkä kartettiin sen takia. sairaus oli jatkunut jo 12 vuotta eli se oli tehnyt kipeän vaikutuksen naiseen. Jeesus sanoi kaikkien kuullen naiselle nämä sanat: “Tyttäreni, uskosi on parantanut sinut. Mene rauhassa, sinä olet päässyt vaivastasi.” Jeesus halusi naisen ja kaikkien muidenkin kuulevan, että nainen kuuluu Jeesuksen perheväkeen. Jeesus paransi fyysisen sairauden lisäksi naisen identiteetin. Kartetusta ja epäpuhtaasta tuli jotain ihan muuta: Jeesuksen hyväksymä ja Jumalalle rakas tytär.

Parantuminen on monitasoista. Rakastetuksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemus on erittäin syvää parantumista. Vapautuminen pahan voimista, kuolleista herääminen, sairauden parantuminen ja anteeksiantamus ovat kaikki Jumalan suurta parantavaa rakkautta. Tehköön Jeesus tällaisia ihmeitä meidänkin aikanamme.

Mika