Saarn. 3, Fil. 4

Saarn. 3 Fil. 4

Fil. 4

Vaikka olosuhteet olivat mitkä tahansa, oli Paavali oppinut olemaan tyytyväinen ja kiitollinen kaikesta ja tulemaan toimeen sillä, mitä hänellä oli. Se lienee yksi vaikeimmista asioista oppia, mutta onnellinen elämä syntyy tästä mielen mallista. Kokemukset Jumalan huolenpidosta tarpeiden täyttäjänä ja läsnäolosta tuo sieluun ilon ja rauhan. ”Kestän kaiken hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa” (13).

Tuli vielä mieleen tyytyväisyydestä toinen neuvo Paavalilta, jossa hän varoittaa rahanhimosta ja rohkaisee yksinkertaiseen elämään:”Ja suuri voitto on jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. Sillä me emme me ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä; mutta kun miellä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin” (1. Tim. 6:6-8). Se puhuttelee tänäänkin meitä yltäkylläisyyden keskellä eläjiä, minuakin!

Less is more! Eli vähemmän onkin enemmän!

Juha

Saarn. 2, Fil. 3

Saarn. 2 Fil. 3

Fil. 3

Jos pelastus tulisi lain kautta, niin Paavalin CV olisi siihen varmaan lähes täydellinen. Hänet oli ympärileikattu kahdeksanpäiväisenä, ja hän oli ollut syntyperänsä lisäksi lain noudattajana hyvä fariseus eli täyttänyt lain. Tämän kaiken Paavali oli vaihtanut uskon vanhurskauteen, jonka perustana on usko Kristukseen, jonka Jumala antaa sille, joka uskoo.

Sama tavoitteellisuus jatkui myös Jeesuksen seuraajana. Lihaa säästämättä ja laadusta tinkimättä hän taisteli uskonvanhurskauden ja evankeliumin puolesta kaikin voimin. Hän tahtoi tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemus voiman ja kasvaa hänen kaltaisekseen osallistumalla hänen kärsimyksiinsä ja kuolemaansa. Nöyrästi hän myös kirjoitti heiman epävarman oloisesti, että ”ehkä silloin saan myös nousta kuolleista”?

Paavali tahtoi elää täysillä ja ponnistelee kohti päämäärää, voittopalkintoa, pääsyä taivaaseen. Tähän elämäntapaan hän kutsuu myös meitä kaikkia Jeesuksen omia. Itseäni alkoi kuitenkin jo vähän hengästyttää tämä päämäärätietoisuus ja askeettisuus, joka tekstistä huokuu. Minun on kuntourheilijana vähän vaikea ymmärtää tätä lähes huippu-urheiluun verrattavaa innostusta ja sitoutumista, joka Paavalin elämästä huokuu. Eihän minusta ole tuollaiseen elämään. 

Kaikkien ei tarvitse eikä tule olla Paavaleita, vaan voimme kaikki erilaisina palvella Jumalaa omilla lahjoillamme. Tärkeintä on Kristuksen tunteminen. Kerran väsyneenä törmäsin seuraavaan ajatukseen, joka toi mieleeni lisää avaruutta ja sai minut uudestaan liikkeelle:” Älä kysy mitä maailma tarvitsee. Kysy itseltäsi, mikä saa sinut heräämään eloon. Mene sitten ja tee se, koska maailma tarvitsee kipeästi ihmisiä, jotka ovat heränneet eloon.” (Howard Thurman)

Juha

Saarn. 1, Fil. 2

Saarn. 1 Fil. 2

Fil. 2 Kutsu nöyryyteen ja palveluun

Meillä on vihkisormuksissamme muutama jae tästä toisen luvun alusta. En muista, miksi juuri nämä jakeet valitsimme, mutta hyvänä muistutuksena ne ovat olleet matkan varrella. Vaikka Paavali puhuu seurakunnalle, sopii ohje hyvin myös parisuhteen perustaksi. Pysymme yhdessä ja kasvamme rakkaudessa, kun etsimme yhteyttä toisiimme ja itseemme Kristuksen tuntemisen kautta. Rakkaus, hellyys, myötätunto, sopu ja sama mieli ovat tärkeitä ihmissuhteen rakennusaineita. Luonteen kasvusta ja toisen palvelemisen tärkeydestä ajatuksia herättelee Kristuksen nöyryys ja esimerkki.

Juha