Kategoria: Luemme Raamattua

Snl. 16

Luvun sananlaskut antavat ymmärtää, että kuningas ja Jumala ovat samalla asialla. Jae 10 menee jopa näin pitkälle:

”Kuninkaan huulilla on Jumalan päätös,  ei hän erehdy tuomiossaan.”

Tällaiset ajatukset muistuttavat Roomalaiskirjeen puhetta esivallan kunnioittamisesta. Paavali kirjoitti, että esivalta on Jumalan palvelija pitäessään yllä järjestystä. Tietysti Paavalin viesti on paljon monitahoisempi ja sananlaskuissa asiat luonnollisesti tiivistetään ja yksinkertaistetaan. Raamatun muista kirjoista tiedämme, että edellä mainittu lause ei kirjaimellisesti pitänyt paikkaansa Israelin ja Juudan kuninkaiden kohdalla. Toki tämän lauseen voisi helposti ”korjata” laittamalla siihen alkuun sanan ”jos”.  Pekka muistutti pari viikkoa sitten, että Sananlaskuissa kannattaa sana viisaus korvata sanalla Jeesus. Kannattaisiko samaa periaatetta soveltaa myös sanaan kuningas?  

Luuk. 10

Jeesus lähetti 72 opetuslasta kulkemaan edellään. Toimeksianto oli vastaava kuin eilisen luvun tehtävä 12 apostolin kohdalla. Ja kuten aikaisemminkin, tehtävä onnistui ja opetuslapset palasivat innoissaan kertomaan, kuinka he saattoivat Jeesuksen nimessä tehdä suuriakin ihmeitä.

Mikä tämän kaiken tarkoitus oli? Yksinkertaisesti kertoa kaikille, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Ihmeet ja muut tunnusteot ovat toisaalta vain merkkejä Jumalan valtakunnasta, eivät itse asia. Tätä Jeesus painotti myös opetuslapsilleen:

”Mutta älkää siitä iloitko, että henget teitä tottelevat. Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on merkitty taivaan kirjaan.”

Tietenkin Jeesuksella oli myös toinen tarkoitus. Hänen seuraajiensa oli pikku hiljaa opittava pärjäämään keskenään. Jeesuksen esimerkki on suora haaste nykypäivän seurakunnalle. Osaammeko antaa vastuuta eteenpäin seuraavalle sukupolvelle tai uusille seurakuntalaisille? Pidämmekö asiaa edes tärkeänä? Tämä kysymys on luonnollisesti aivan keskeinen seurakunnan elossa pysymisen kannalta. Itse asiassa se vaikuttaa melkein kaikkeen muuhunkin, esimerkiksi seurakunnan yleiseen ilmapiiriin ja näkyyn. 

Marko

Snl. 15

Kaikki tämän päivän sananlaskut ovat muodoltaan samanlaisia. Päälauseessa on varsinainen asia ja sitä seuraavassa sivulauseessa on joko täydentävä ajatus tai vertaileva lause, joka kuvaa sitä mitä tapahtuu, jos ensimmäistä ohjetta ei noudateta. Tämä helpottaa mieleen painamista ja arkipäiväistä käyttöä varten nämä ovatkin alun perin tarkoitettu. Lukukokemuksena sananlaskujen kirja on sitä vastoin vähän yksitoikkoinen ja helposti tulee vain harpottua eteenpäin. Tätä välttääkseni kokosin tähän tämän päivän luvussa esiintyviä vastakohtia. Nämä ovat siis koosteita eri jakeista lähinnä luvun alkupuolelta. 

Sävyisä  – Loukkaava

Viisaus – Tyhmyys

Lohdutus – Petollisuus

Jumalaton – Oikeamielinen, vilpitön, vanhurskauteen pyrkivä

Herran pelko – Rauhattomuus

Kiivaus – Pitkämielisyys

Tyhmyys on tekstissä ilmaistu eri sanoin, löysin hilpeät ilmaukset: houkka, järjetön ja tomppeli. Mihin sananlaskuissa siis pyritään? Ainakin minun mielestäni yllä oleva vertailu nosti ihanteeksi ihmisen, joka aidosti haluaa toisten parasta. Hän haluaa olla aito myös suhteessaan Jumalaan. Luvun loppupuolella nousee esiin myös kyky ja halu ottaa vastaan ohjeita ja palautetta.

Luuk. 9

Tässä luvussa Jeesus puhuu ensimmäisen kerran lähestyvästä kuolemastaan. Tavallaan muutkin luvun tapahtumat valmistavat opetuslapsia pärjäämään keskenään. Tämän on täytynyt tuntua opetuslapsista ristiriitaiselta, koska selvästi Jeesus oli suosion huipulla. Ihmiset seurasivat Häntä kaikkialle. Suuri ruokkimisihmekin oli tavallaan seurausta siitä, että Jeesus yritti saada olla edes hetken rauhassa. Kaiken tämä keskellä oli varmasti vaikea uskoa, että pääsiäisen tapahtumat olivat jo aika lähellä. 

Tätä lukiessa minulle tuli mieleen, että Jeesus kulki kärsimystietään jo nyt. Hän tiesi, että suuri suosio ja isot ihmeet tulevat maksamaan paljon, mutta siitä huolimatta Hän auttoi tarvitsevia ja julisti evankeliumia. Opetuslapsille tämä vaihe vaikutti sen sijaan puhtaalta voittomarssilta, eivätkä he ymmärtäneet vakavaa pohjavirettä. On mielenkiintoista verrata Jeesuksen toimintaa tässä luvussa esimerkiksi Paavalin toimintaan Apostolien teoissa. Paavalikin tiesi, että hänen sanomansa ei kaikille kelpaa, mutta silti hän toimi avoimesti ja rohkeasti seurauksista välittämättä. Hän saikin paljon aikaan, mutta joutui myös kokemaan kärsimystä. Tässä hän toteutti Jeesuksen esimerkkiä kirjaimellisesti. 

Jotenkin minusta tuntuu, että tämän tekstin äärellä Jeesus huomauttaa, että suurta ulkoista menestystä seuraa aina myös suuri vastustus. Tässä sitä on miettimistä ja rukousaihetta.

Marko

Snl. 14

Pidin tämän luvun sananlaskuista. Karkeasti ottaen ne voisi jakaa kahteen ryhmään: toteaviin ja opettavaisiin. Toteavat sananlaskut kuvaavat asioita niin kuin ne tyypillisesti ovat, ottamatta  kantaa siihen, onko asiantila hyvä vai huono. Tällaisesta sananlaskusta on esimerkkinä vaikkapa jae 20:

Luuk. 8

Tässä luvussa on mielenkiintoinen rytmi. Suurten ja vaikuttavien opetusten ja ihmeiden lomassa on pieniä pätkiä, joissa puhutaan ihan muista asioista, kuten luetellaan Jeesuksen seurassa olleita naisia. Tämän luvun isona teemana on kuitenkin Jumalan sanan kylväminen.  Jeesus siis opettaa, että sana tai sanoma Jumalasta on niin kuin siemen. Se on siis elävä ja alkaa kasvamaan, jos sille antaa oikeanlaiset olosuhteet. Tämä on hyvä pitää mielessä kun rukoilee, lukee raamattua tai osallistuu seurakunnan tilaisuuksiin.  Noiden asioiden tarkoitus on antaa Jumalan sanalle tilaa kasvaa, mutta ne eivät itsessään saa aikaan kasvua, vaan sen saa aikaan Jumala.

Jumalan sanan eläväksi tekevä voima näkyy tässä luvussa myös ihan konkreettisestikin, kun Jeesus tekee suuria ihmeitä. Tämä kertoo siitä, että sanoma Jumalasta on itse asiassa Jeesus itse. Tämän tosiasian valossa on helpompi ymmärtää, miten Jumalan sana voi olla elävä.

Marko