Kategoria: Luemme Raamattua

Julkaistu

2. Moos. 5, Hepr. 13

2. Moos. 5 Hepr. 13

Tämän päivän heprealaiskirjeen luvussa on muutama käytännön vinkki Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Veljesrakkaus. Vieraanvaraisuus. Vaikeissa elämäntilanteissa olevien huomioiminen. Avioliiton kunnioittaminen. Turhan rahan perässä juoksemisen välttäminen. Johtajien muistaminen. Armossa vahvistuminen. Jeesuksen seuraaminen myös silloin, kun kaikki ei sitä hyväksy. Hyvän tekeminen ja omastaan antaminen. Jumalan kiittäminen. Rukous toisten puolesta.
 
Mikä näistä koskettaa sinua tänään? 
 
Minä mietin jaetta 5.  Sen loppuosa on rohkaissut minua vuosien varrella paljon. ”En minä sinua jätä, en koskaan hylkää sinua.” Vasta myöhemmin huomasin, että samassa jakeessa puhutaan rahastakin! Ehkäpä tässä puhutaankin asenteestani rahaan? Etten juokse rahan perässä etsien siitä elämälleni kestävää pohjaa ja turvaa. Kun turvani on Jumalassa, on elämäni kestävällä pohjalla, oli minulla rahaa sitten kuinka paljon tahansa. Jumalan uskollisuutta eivät koi ja ruoste tai pörssikurssit notkauta. En ajattele, että olisi väärin sinänsä omistaa paljon. Kaikki riippuu asenteestani. Rukoilen sitä, että elämäni turva on Jeesuksessa ja että kaikella sillä, mitä olen Häneltä lahjana saanut voisin palvella Häntä. Että elämäni voisi tuoda kiitosta ja kunniaa Jeesukselle.
 
Pyhä Henki varustakoon ja auttakoon meitä elämään Jumalan tahdon mukaan tänäänkin, sillä omin voimin emme onnistu.

Tiina

Julkaistu

2. Moos. 4, Hepr. 12

2. Moos. 4 Hepr. 12

Tällä viikolla VT:n puolella seurataan Mooseksen ja Aaronin käyntejä faraon puheilla ja Egyptiä kohdanneita vitsauksia. 
 
Jäin miettimään Moosesta. Hänen elämäänsä ja kutsuaan. Sekä sitä tietä, mitä Mooses kutsussaan joutui kulkemaan. Jo ihan pienenä Mooses oli sijoitettuna vieraaseen perheeseen, faraon hoviin. Toki myöhemmin kävi ilmi, että lapsuus kasvatti häntä tulevaan tehtävään. Mooses oli murhamies. Hän joutui pakoilemaan ja piileskelemään pitkään erämaassa lampaita paimentaen. Kunnes Jumala puuttui peliin ja kohtasi Mooseksen palavassa pensaassa. Jumala kutsui Mooseksen merkittävään tehtävään. Viemään israelilaiset Egyptin orjuudesta Luvattuun maahan. Näissä Mooseksen kirjan luvuissa ollaan taitekohdassa. Tilanteet faaraon edessä ovat tiukkoja. Farao ei meinaa millään päästää hyvää työvoimaa lähtemään.
 
Jumalan kutsu on kaukaa viisas, tarkkaan suunniteltu ja ajoitettu. Hän on kutsussaan uskollinen. Hän osaa kääntää kaiken parhain päin – myös meidän elämän haaksirikot.
Jumalan kutsu Moosekselle ei ollut helppo. Mooses joutui taistelemaan, häneltä kysyttiin kärsivälisyyttä, lujuutta, sitkeyttä, rohkeutta, päättäväisyyttä.  Mutta Jumala oli hänen kanssaan joka käänteessä ja vei aloittamansa työn päätökseen. Varmaan muistatkin sen, että israelilaiset pääsivät viimein lähtemään Egyptistä ja monen mutkan kautta pääsivät perille luvattuun maahan. Mooses itse sai kuitenkin vain katsella luvattua maata rajan takaa.  Jumala oli luvannut jo Abrahamille, Iisakille ja Joosefille antaa israelin kansalle luvatun maan omaksi ja Mooseksen elämäntyö oli osa tätä Jumalan lupauksen toteutumista.
 
Jumalalla on meille jokaiselle oma kutsumme. Olemme kaikki mukana Jumalan suuressa kokonaisuudessa. Meitä jokaista tarvitaan, että mahdollisimman moni olisi kerran perillä. 
 
”Kun siis ympärillämme on todistajia kokonainen pilvi, pankaamme pois kaikki mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoutuu meihin. Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme, katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään…..ajatelkaa Häntä…” Hepr 12:1-3.

Tiina

Julkaistu

2. Moos. 3, Hepr. 11

2. Moos. 3 Hepr. 11

Mooses kohtasi Herran palavassa pensaassa ja sai tehtävän johtaa kansa pois Egyptistä. Jumala sanoi, että Hän oli kuullut kansan hädän ja päättänyt viedä kansan luvattuun maahan. Kyse oli siis siitä, että Jumala päätti toimia. Toinen näkökulma on siinä, että tehtävässä tarvittiin Moosesta. Jos Mooses olisi kieltäytynyt lopullisesti, niin ehkä Jumala olisi kutsunut jonkun toisen. Siis toisaalta ihmisen tehtävä ja kuitenkin lopulta Jumalan varassa.

Mooses epäili omia mahdollisuuksiaan ja esitti useita verukkeita. Hän sanoi Jumalalle, että mikä hän on menemään faraon luo vaatimaan kansan vapauttamista. Jumala tunsi kuitenkin Mooseksen läpikotaisin ja tiesi kutsua esittäessään, kenet oli kutsumassa. Jumala lupasi olla Mooseksen kanssa. Siinä oli hyvä lähtökohta tehtävästä suoriutumiseen.  Itse asiassa Jumala ei vastannut kysymykseen suoraan Mooseksen toivomalla tavalla, vaan sanoi olevansa Mooseksen kanssa. Mooseksen kysymys oli väärä, oikea kysymys olisi ollut: millainen sinä Herra olet? Kyse ei ollut siitä, millainen Mooses on, vaan millainen Jumala on!

Mooseksella oli luontaisesti hyvät edellytykset tehtäväänsä. Olihan hän saanut hyvän koulutuksen ja kasvanut faraon hovissa. Niistä oli varmasti hyötyä, mutta ehkäpä Mooseksen raskaan tehtävän avain oli kuitenkin siinä, että hänellä oli läheinen suhde Jumalan kanssa. Ja vahva kutsu Jumalalta. Kun miettii omaa elämäänsä taaksepäin, niin ehkä kaikkein suurimman vaikutuksen ovat saaneet aikaan ne tilanteet, joissa Jumala on tuntunut olevan lähellä. Siksi on niin tärkeää rukoilla toistemme puolesta ja eri tavoillla ruokkia Jumalan läheisyyttä.

Mika