Kategoria: Luemme Raamattua

2. Sam. 9
Jaak. 3

Jaakobin kirje on kuin kaikki virheemme ja puutteemme suurentava peili. Se osoittaa millaisia meidän tulisi olla. Mitä pidemmälle kirjettä lukee, sen selvemmäksi käy, että rima on nostettu täydellisyyden rajalle. Meidän tulisi olla yhtä täydellisiä kuin Isämme Taivaassa. Vähempi ei riitä. Meidän tulisi pystyä hallitsemaan kielemme ja puhumaan sekä ajattelemaan pelkkää hyvä. Jaakob menee jopa niin pitkälle, että väittää ihmisen tulevan Jumalalle kelpaavaksi tekojen, ei yksistään uskon perusteella.

Tässä kohtaa kannattaa olla tarkkana. Jaakob puhuu nyt kuolleesta uskosta, joka kyllä pitää totena Jumalan olemassaolon, sellaisesta uskosta, joka pahoilla hengilläkin on (Jaak. 2:19). Kuollut usko ei kuitenkaan saa aikaan mitään toimintaa. Aito usko tulee Jumalalta lahjana (vrt. Jaak. 1:17) ja sen synnyttää Jumala (Jaak. 1:18). Jumalalle kelpaa vain se, joka uskoo Jeesukseen, ilman lain vaatimia tekoja (Room. 3:26–28). Jaakobin kirjeen opetuksessaan Rovasti Olavi Peltola on sanonut viisaasti: ”Jaakob korostaa, että tekojen puuttuessa uskossa on jotain väärää. Oikeat teot ovat lähimmäisen rakastamiseen liittyviä eikä sellaisia, joilla uskova varmistaa omaa kelvollisuuttaan Jumalan edessä. — Oikea usko tuo mukanaan rakkauden teot. Emme pelastu teoista (Ef 2:8), mutta kyllä tekoja varten (Ef 2:10).”

Daavidin elämässä usko oli tullut todeksi jopa siinä, että hän osoitti tuntuvasti huomaavaisuutta Saulin vammaiselle sukulaiselle, eikä katsonut henkilöön (2. Sam. 9: 3–7). Pystymmekö me samaan? Siinä on puheen ja kielenkäytön rinnalle toinen mittari, joka riisuu meidät omahyväisyydestä. Totuus tekee kuitenkin vapaaksi.

– Heli

2. Sam. 8

Tässä luvussa on sotimista ja ruumiita tulee kasapäin. Daavid voittaa ja saa sotasaalista. Lisäksi Daavid sai lahjoja toiselta kuninkaalta, jonka viholliset Daavid oli joukkoineen voittanut. Jakeessa 11 todetaan, että Daavid pyhitti saaliit ja lahjat Herralle. Voittojen pyhittäminen Herralle lienee vastakohta itselle omimiselle. Mitähän tämä voisi tarkoittaa meille? Mitä Herralle pyhittäminen voisi tarkoittaa?  Aika, koti, varat, mitä vielä, miltä osin niitä voisi pyhittää Herralle. Häneltähän ne ovat alun perin saatuja. Pyhittämisiin – vaikkei edes tarkoin tiedettäisi, mitä se tarkoittaa.

Jaak. 2

Jaakob on huolissaan köyhien ja heikoimmassa asemassa olevien kohtelusta seurakunnassa. Tapasin kerran miehen, joka kertoi tulleensa aikanaan uskoon ja kaipasi seurakuntaan, muttei mielestään voinut mennä, kun sanoi olevansa ”tällainen juoppo”. Pitäisi voida tulla! Onhohan julkkisten tai korkealle arvotettujen ihmisten mahdollista tulla seurakuntaan ja olla mukana ”tavisuskovina”. Köyhä tai rikas, näkyvästi ryvettynyt tai pintakiiltoinen, Jeesus ja seurakunta ovat kaikkia varten.

Jumalalle kelpaaminen perustuu lahjavanhurskauteen, siitä en tingi. Kristinusko ei ole ulkonaisen käyttäytymisen järjestelmä. Uskon inspiroimilla teoilla saa uskon näkymään. Niin Jaakobkin taisi ajatella. Jos uskovan uskon teot määritellään inhimillisesti, syntyy lahkoja ja kontrolloivia yhteisöjä. Vaelletaan Pyhän Hengen inspiroimissa teoissa, edeltä valmistetuissa, Raamatun hengen mukaisissa ja yllätytään. Mitähän tänään tehdään, nähdään ja koetaan?

– Pirkko

2. Sam. 7

Natan oli Davidin hoviprofeetta ja häneltä Daavid tiedusteli Jumalan tahtoa ennen tärkeitä ratkaisuja. Minusta on mielenkiintoista, että tässä luvussa profeetta sanoi ensin kyllä ja sitten yöllisen näyn jälkeen ei. Hän siis ensin puhui omaa ymmärrystään käyttäen. Uskoisin, että Natanin  käytännöllinen järki toimi useimmissa tapauksissa ihan hyvin ja Herra joutui oikaisemaan kurssia vain silloin tällöin. Toki tässä auttoi se, että Natan näytti tuntevan Jumalansa hyvin. Tämä on hyvä oppitunti siitä, miten Jumala puhuu meille. Aika usein se on melko arkista, mutta  tarpeen tullen Hän voi käyttää muitakin tapoja.

Daavid olisi halunnut rakentaa temppelin.  Minä sain Jumalan  vastauksesta sellaisen käsityksen, että ilmankin olisi selvitty.  Hän oli täysin tyytyväinen ilmestysmajaan ja telttaan. Herra on liikkeellä oleva Jumala ja tätä Hän korosti Daavidillekin: ”Olen ollut kanssasi kaikkialla, missä olet kulkenut.” Temppeli  rakennettiin Salomonin aikana ja siitä tuli koko Israelin keskus. Menetettiinköhän samalla jotain ja Jumalasta tuli kaukainen ja etäinen? En osaa sanoa, mutta ainakin Jeesuksen aikalaisille sanoma läsnäolevasta Jumalasta oli selvästi uutinen.

Jaak. 1

Jaakobin kirjeessä on paljon hyviä ohjeita. Aika haastavia tosin. Minun ainakin on vaikea iloita koettelemuksista, mutta varmasti tuollainen asenne olisi avuksi. Ymmärrän myös hänen toisen ohjeensa hyvin. Meidän pitäisi  toimia arvojemme ja vakaumuksemme mukaan eikä teeskennellä.  Ja lopuksi pitäisi myös hillitä kielensä.

Kyllä, kaikkeen tähän on helppo sanoa: Aamen. Näiden ohjeiden  vaikeus on siinä, että niitä pitäisi noudattaa myös silloin, kun on kaikkein vaikeinta. Sen vuoksi meidän ei pitäisi myöskään olla näiden ohjeiden kohdalla liian ankaria itsellemme tai toisillemme. Armo on vieläkin totta. Mutta silti emme saa unohtaa totuutta ja totuudesta Jaakob tässä puhuu.

– Marko