Kategoria: Luemme Raamattua

Hes. 30 Apt. 16

Tämä luku kertoo Paavalin toisesta lähetysmatkasta Timoteuksen ja Silaksen kanssa. Jakeissa 6-8 kerrotaan turhautuneista läheteistä, kun ovet sulkeutuivat. Olisi mielenkiintoista tietää, että miten Pyhä Henki esti heitä menemästä Aasian maakuntaan ja Bityniaan. Sitten Paavali näki yöllä näyn, jossa makedonialainen mies pyysi heitä tulemaan meren yli auttamaan makedonialaisia. Tätä on sanottu kutsuksi tulla Euroopan puolelle. Oli varmasti innostavaa tajuta Jumalan avaavan oven työhön. Vaikka edessä oli jälleen monia vastoinkäymisiä, niin edessä oli Jumalan avaama työkenttä. 

Filippissä Paavali ja Silas joutuivat perusteellisen pieksemisen jälkeen vankilaan. Paavali ei näytä valittaneen kurjia olosuhteita, vaan alkoi yöllä ääneen rukoilemaan ja ylistämään Jumalaa, 16:25. Paavalille kaikki tilanteet olivat Jumalan antamia mahdollisuuksia levittää sanomaa Jeesuksesta. Ylistyshetki keskeytyi maanjäristykseen ja sitä seurasi ällistyttävä tilanne. Vanginvartija halusi tulla uskoon ja yöllä koko hänen perhekuntansa kastettiin. 

Tämä luku saa kerta toisensa jälkeen minut kaipaamaan jotain samaa. En kaipaa vankilaa ja vastuksia, mutta Pyhän Hengen johdatusta ja Jumalan todellisuutta. Rohkaiskoon Herra meitä kaikkia tänään näkemään ne tilanteet, joissa Hän tahtoo käyttää meitä.

Mika

Hes. 29 Apt. 15

Apostolien kokous on jännittävää luettavaa. Meillä on käsissämme koko Ut, jonka perusteella on helppo ymmärtää Jumalan pelastustekojen koskevan kaikkia ihmisiä. Ensimmäiset kristityt olivat kasvaneet juutalaisessa ympäristössä ja heidän piti ymmärtää ja oppia se, että armo ja usko Jeesukseen on ratkaisevaa Jumalan edessä. Pietarilla oli takana helluntain tapahtumat (Apt 2) ja Corneliuksen kodin tapahtumat (Apt 10), joten hän alkoi mielessään yhdistellä asioita apostolien kokouksen kiivaissa keskusteluissa.

Pietarin puheenvuoro oli ratkaiseva kokouksessa (15:7-11). Pietari ymmärsi sen, että juutalaisetkin pelastuvat pakanoiden tavoin yksin armosta ja uskosta. Kyse ei siis ollut siitä, että juutalaiset ja pakanat  pelastuisivat jotenkin eri kriteereillä.  Koko joukon sanotaan hiljentyneen Pietarin puheen jälkeen. Se oli epäilemättä hetki, jossa Pyhä Henki puhui Pietarin kautta ja kokouksen osallistujat ymmärsivät tämän.

Tämä apostolien kokous oli äärimmäisen tärkeä, että ensimmäiset kristityt saattoivat jatkaa lähetystyötä ja auttaa ihmisiä kaikista kansoista ja taustoista Jeesuksen yhteyteen ilman lain vaatimuksia. Kokouksessa annettiin käytännöllisiä suosituksia lähinnä ruokiin liittyen, mutta ne eivät olleet pelastuksen suhteen sitovia tai avainasioita. Niillä rakennettiin siltaa juutalaisten ja muiden välille seurakunnissa.

Pietarin puheenvuoro armon ja uskon merkityksestä oli Paavalille erityisen keskeinen hänen kirjeissään.  Ef 2:8 sanoo näin:” Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja.”

Mika

Hes. 28 Apt. 14

Paavalin ja Barnabaksen ensimmäinen lähetysmatka päättyy tämän luvun lopussa. Matkan on arvioitu kestäneen noin kaksi vuotta. Ikonionissa ja Lystrassa käynnit muistuttavat edellisen luvun tapahtumia. Paavali oli niin varma kutsustaan, että kovakaan vastustus ei pysäyttänyt häntä. Hän tosin vaihtoi pakon edessä paikkakuntaa. Nämä siirtymiset voi nähdä myös osana Jumalan johdatusta. 

Paavalin ensimmäisellä lähetysmatkalla toistui sama asetelma yhä uusilla paikkakunnilla: osa ihmisistä kääntyi Jeesuksen seuraajiksi ja osa vastusti Paavalia ja Barnabasta jyrkästi. Erilaiset voimateot seurasivat Paavalin julistustyötä. Lystrassa tapahtunut ramman parantuminen johti mielenkiintoiseen tilanteeseen. Paikalliset ihmiset olivat pakanoita, joilla oli omat käsityksensä asioista. He pitivät Paavalia ja Barnabasta eräänlaisina jumalhahmoina. Paavali osasi puhua heille heidän ymmärtämällään tavalla.

Luvun loppu kuvaa Paavalin ja Barnabaksen paluuta Antiokiaan. Voi vai kuvitella sen innostuksen, joka Antiokian seurakunnassa vallitsi Paavalin raportoidessa lähetysmatkasta.

Mika