Viikko 29

15.7. Maanantai: Job 40 1. Kor. 3

Jumala puhui paljon kärsineelle Jobille. Jumala ilmoittaa suuruuttaan esimerkein, mihin kaikkeen Hän pystyy. Jumala kertoo luoneensa virtahevon ja krokotiilin. Kun luen kuvauksia näistä elikoista, luulen, että kyse on silti jostain suuremmista ja vahvemmista otuksista kuin virtahepo ja krokotiili. Toki ei näitäkään meidän tietämiämme eläimiä lemmikkeinä pidetä. Näistä esimerkeistä Job sai mittasuhteita omaan kokoonsa ja voimaansa. Jumala on suurempi, paljon suurempi kuin meidän tilanteemme ja ongelmamme.

Korinttilaiskirjeen kohtakin käsittelee Paavalin kirjeen kautta ihmisen mittasuhteita suhteessa Jumalan suuruuteen. Ihmisviisaus, tämän maailman viisaus vesittyy Herran viisauden rinnalla. Kaiken perustus on Jeesus Kristus. Sen päälle voimme rakentaa kaiken. Rukouksessa voimme tänäänkin jättää kaikki viritelmämme Jeesukselle, se perusta kestää.

16.7. Tiistai: Job 41 1. Kor. 4

Jobin kirjan luku jatkaa muinaisen otuksen kuvailua. Osin kuvattu eläin vaikuttaa kuin lohikäärmeeltä tulta suihkivine suineen. Peloton petojen kuningas, silti Jumalan luoma. Luoja on vahvempi kuin luomansa otus. Näitä eläimiä ei eläintarhaan voisi vangita. Minulle tulee mieleen Jumalan suuruus Kristuksessa, jota hauta ammattitaitoisine vartijoineenkaan ei pidätellyt nousemasta kuolleista eikä kuolema saanut Häntä saaliikseen. Se on Jumalan suuruutta.

Korinttilaiskirjeessä Paavali jatkaa Korintin seurakunnan opettamista, mikä on inhimillistä rehentelyä ja mikä on Kristuksen palvelijan asema ja koko. Kristukseen uskovina heillä Korintissa ja meillä edelleen on vain yksi Isä (jae 15). Jae 20 toteaa: ”… Jumalan valtakunta ei ilmene puheina vaan voimana.” Rehentelijöiden puheet häviävät Jumalan voimalle.

17.7. Keskiviikko: Job 42 1. Kor. 5

Jobin ymmärrys ja tunnustus Jumalan puheen jälkeen on jakeessa 2 …”kaikki on sinun vallassasi eikä mikään suunnitelmasi ole mahdoton sinun toteuttaa.” Tämä on lohdullinen ajatus. Jumalalla on suunnitelma sinun ja minun elämälle, seurakunnalle, koko tälle maailmalle. Hän johdattaa ja vie asiansa päätökseen.

Tämä Korinttilaiskirjeen luku kuvaa, millaista voi olla, kun evankeliumi viedään sinne, missä sitä ei ole ennestään tunnettu. Alkuperäisen kulttuurin ilmentymät tunkevat seurakuntaan ympäröivästä maailmasta. Toki seurakuntiin tunkevat vaikka millaiset opit ja asiat sotkemaan ajattelua, jos Jumalan sanalla ei ole sille kuuluvaa asemaa ja julistajaa. Yhtenä syntisyyden ilmentymänä Paavali mainitsee ahneuden muiden syntisyyden ilmentymien listassa. Ahneus taitaa olla melko lailla vaiettu synnin muoto. Voisiko nousta #jotainsullekin -liike vastareaktiona mullekaikkihetijapaljon -ajattelun nujertamiseksi? Mitä kaikkea käytännössä tarkoittaa Jumalan Sanan voima? Mikä muuttuu Sanan voimasta, ehkä jo tänään?

18.7. Torstai: Sananl. 1 1. Kor. 6

Sananlaskujen avulla on kautta aikojen yritetty säilyttää ja siirtää elämänviisautta. Seuraavan sukupolven varjeltumista toivotaan erehtymisiltä, hölmöilyiltä ja jopa synniltä on heti tässä ensimmäisessä luvussa. Jae 8: ”Poikani, kuule isäsi neuvoja, älä väheksy äitisi opetusta.”

Jakeesta 20 alkaa viisaus puhua, siis Viisaus kuin erisnimenä ja persoonana. Viisaus huutaa kaduilla, toreilla, katujen kulmissa ja markkinapaikoilla, näin meille tässä kerrotaan. Viisaus ei kai saa huomiota huutamatta, vai turhautuneenako huutaa kansan valintojen tähden.

Jae 23 ”Kääntykää minun puoleeni, minä opetan teitä, saatan teidät tuntemaan opetukseni ja tietoni.” Meillä on Raamattu ja Sanan opetusta, Jumalan puhetta suoraan meille. Mitä meille Viisaus tänään puhuu?

Korinttilaiskirjeessä Paavali muistuttaa seurakuntaa, että sen jäsenet ovat pestyjä puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalan Hengen voimasta (jae 11). Seurakuntalaisten käytännön elämässä oli ongelmia, jotka eivät tätä totuutta heijastaneet. Viisastumista ei liene vuosisatojen aikana kaikilta osin nähtävissä, samaa säätöä on edelleenkin. Ja silti Herra on meille uskollinen. Kunpa ymmärtäisimme Jumalan pyhyyden sekä arvomme ja valitsisimme tänään pyhästi ja puhtaasti.

19.7. Perjantai: Sananl. 2 1. Kor. 7

Sananlaskujen toinen luku on otsikoitu: Viisaus varjelee pahasta. Viisaus tulee Herralta, hän antaa tiedon ja ymmärryksen (jae 5 b). Kun näitä jakeita lukee, tulee eittämättä mieleen, että Viisaus on kuin Pyhä Henki. Kokeilepa lukea tämä luku niin, että Viisauden sijaan vaihdat Pyhän Hengen.

Korinttilaiskirjeen luvussa Paavali käsittelee avioliittoa ja naimattomuutta. En ala nyt kommentoimaan näitä Paavalin ohjeita, en edes osaa.  Jae 23 on perustavaa laatua: ”Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Älkää ruvetko ihmisen orjiksi.” Me emme ole alennusmyynnissä, alehintaisia, oli tarinamme, elämän tilanteemme, perhesuhteemme ja siviilisäätymme mitä sorttia tahansa. Selkä suoraksi tänään, ojentautuminen Jumalan totuuksiin ja mahdollisuuksiin.

20.7. Lauantai: Sananl. 3 1. Kor. 8

Tästä Sananlaskujen luvusta poimin jakeen 5: ”Älä jätä elämääsi oman ymmärryksen varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan.” Kaikkien muitten jakeitten ohjeet ja niiden kuvaama elämä on ilmentymää tästä jakeesta 5.

Korinttilaiskirjeessä Paavali käsittelee epäjumaliin liittyviä asioita. Hän toteaa selvästi, että on olemassa vain yksi ainoa Jumala, Isä, josta kaikki on lähtöisin, ja Hänen luokseen me olemme matkalla. Miten moni maailmassa palvookaan jotain, jota tai mitä ei lopulta olekaan olemassa. Tänään olen kiitollinen siitä, että evankeliumia on julistettu ja minäkin olen sen kuullut ja saanut vastaanottaa. Sitä kautta olen päässyt tutustumaan Kaikkivaltiaaseen Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen.

21.7. Sunnuntai: Sananl. 4 1. Kor. 9

”Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi – siellä on koko elämäsi lähde.” (Jae 23). Miten tämä varjeleminen käytännössä tehdään, entä jos en osaa? Pelastuksemmehan on Jeesuksen varassa, ei meidän omien ponnistelujen varassa. Ehkä kyseessä on sydämen asenne Jumalan edessä: Herra minä tahdon olla varjeltu ja tiedän, että sinä olet innokkaampi varjelemaan kuin minä varjeltumaan. Tässä olen.

Korinttilaiskirjeen teeman voisi kiteyttää ”Työmies on palkkansa ansainnut”. Palkat seurakunnassamme saadaan kokoon yhteisistä lahjoituksista, myös heinäkuun lomakulujemme aikana. Opetellaan rohkeasti lahjoittamaan, Jumala ei jää kenellekään mitään velkaa. Tämä on yksi tapa olla Herran palveluksessa tämän sunnuntain aiheen mukaisesti.

Pirkko

 

Viikko 28

Maanantai: Job 18 Room. 12

Jobin ystävien ongelma oli, etteivät osanneet asettua kärsivän ihmisen rinnalle. Ensiksi he olivat hiljaa (Job 3:11-13), mikä oli varmasti oikein ja viisasta. Mutta kun he sen jälkeen avasivat sanaisen arkkunsa, he asettuivat Jobin yläpuolelle ja pääasiassa etsivät syytä Jobin kärsimyksiin tämän elämästä ja synneistä. Bildadin toinen puhe on esimerkki sanoista, jotka olivat varmasti Jobille loukkaavia ja musertavia. Olisi ollut parempi, että ystävät olisivat vain olleet hiljaa, kun heillä ei ollut parempaa sanottavaa eikä oikeaa asennetta Jobin kohtaamiseen.

Roomalaiskirjeen luvut 12-15 sisältävät paljon opastavia kehotuksia Jeesuksen seuraajille. Mielestäni ne eivät ole käskyjä, vaan asioita ja tekoja, jotka Pyhä Henki saa meissä aikaan. Voisi ehkä ymmärtää niin, että ne jollakin tavoin selittävät ja konkretisoivat Paavalin Galatalaiskirjeessä kuvaamia Hengen hedelmiä (vrt. Gal. 5:22-23). Luvun 12 jakeet 1-2 ovat tärkeitä tämän jakson ymmärtämisen kannalta. Paavali kutsuu meitä Pyhän Hengen aikaan saamaan mielenmuutokseen ja Jumalan tahdon etsimiseen.

Jobin kirjan tematiikkaan sopivia kehotuksia ovat ainakin jakeet 15-16: ”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa. Olkaa keskenänne yksimielisiä. Älkää pitäkö itseänne muita parempina, vaan asettukaa vähäosaisten rinnalle. Älkää olko omasta mielestänne viisaita.”

Tiistai: Job 19 Room. 13

Job ei kärsimyksensä keskellä nähnyt ja ymmärtänyt sitä hengellistä taistelua, jota hänestä käytiin. Kärsimys voi olla seurausta ihmisen henkilökohtaisista synneistä eli esimerkiksi vääristä ajatuksista, asenteista, teoista tai tekemättä jättämisistä, mutta välttämättä niin ei ole. Itse ymmärrän niin, että merkittävä osa kärsimyksestä johtuu yksinkertaisesti siitä, että elämme syntiin langenneessa maailmassa, jossa monet asiat eivät ole eivätkä tapahdu Jumalan tahdon mukaisesti. Jokainen ihminen saa tästä oman osansa riippumatta siitä, miten hän elää. Vaikea kysymys on, miksi toiset ihmiset kärsivät enemmän kuin toiset.

Vaikka Jobin elämässä lähes kaikki oli riekaleina, niin perustus oli kuitenkin vieläkin kunnossa. Sen voi lukea tämän päivän jakeista 25-27, jotka ovat varmaankin Jobin kirjan kuuluisimpia ja käytetyimpiä jakeita. Jakeen 25 voisi ainakin opetella ulkoa.

Roomalaiskirjeen 13. luvun jakeet 11-14 kutsuvat meitä heräämään unesta hengelliseen taisteluun omassa elämässämme ja Jumalan valtakunnan puolesta. Tässä taistelussa Jeesus on kaiken perustus sekä meidän apumme ja turvamme.

Keskiviikko: Job 29 Room. 14

Miltä tuntuu, jos menettää kaiken? Sitä Job käy läpi tämän päivän tekstissä. Hän näyttää olevan sitä mieltä, ettei Jumala enää pidä hänestä huolta (jae 2). Hänen huomionsa on kuitenkin siinä, mitä hänen elämänsä on aikaisemmin ollut ja miten hän on asiat kokenut, mutta ei siinä, miten Jumala on toiminut. Tässä on mielestäni merkittävä ero. Jos katsoo menetettyjä asioita vain omalta kannaltaan, vajoaa helposti itsesääliin ja katkeruuteen. Jos muistelee sitä, mitä Jumala on tehnyt ja miten hyvä hän on ollut, mielen täyttää kiitollisuus. Ehkäpä sen kautta voi löytyä myös luottamus siihen, että Jumala kyllä pitää huolen kaikissa tilanteissa riippumatta olosuhteista.

Roomalaiskirjeen luku muistuttaa meitä tänään siitä, ettei kenelläkään ihmisellä ole tuomiovaltaa eikä -oikeutta toisen ihmisen elämään, vaan jokainen joutuu tekemään tilin itsestään Jumalan tuomioistuimen edessä (jakeet 10-12). Meidän tehtävämme on rakentaa rauhaa ja vahvistaa toisiamme (jae 17).

Torstai: Job 30 Room. 15

Jobin kuvaus omasta tilastaan ja tilanteestaan on karua luettavaa. Ei ole helppoa, kun kokee olevansa Jumalan ja ihmisten hylkäämä. Tässä viittaan vain edellisinä päivinä kirjoittamiini teksteihin: Job ja hänen läheisensä eivät nähneet eivätkä ymmärtäneet tilannetta kokonaisuutena.

Roomalaiskirjeen 15. luvun alussa Paavali jatkaa vielä edellisen luvun teemaa eli suhtautumista lähimmäisiimme (jakeet 1-3). Seuraavaksi Paavali korostaa pyhien kirjoitusten eli Jumalan sanan merkitystä ja vaikutusta (jakeet 3-6). Jakeeseen 13 päättyvässä jaejaksossa tulee esille hienosti Jumalan kolminaisuus (Isä, Poika ja Pyhä Henki) sekä ylistys ja kiitos. ”Kiittää Herraa, sillä hän on hyvä. Hänen armonsa kestää iankaikkisesti.” (ks. mm. Psalmi 107)

Perjantai: Job 31 Room. 16

Jobin logiikka näyttää olevan, että oikein elämällä ja hyvää tekemällä pitäisi voida välttää kärsimys, rangaistus ja tuomio. Tämä on yleisinhimillinen ajatus, joka on voimissaan vielä nykyisinkin. On erittäin tärkeää, että pyrimme elämään oikein ja tekemään hyvää, mutta se ei takaa sitä, että välttyisimme kärsimykseltä. Tärkeää on myös ymmärtää, ettei kärsimyksessä ole kyse Jumalan rangaistuksesta ja tuomiosta. Jos näin olisi, kaikkien ihmisten elämä kaikkialla olisi koko ajan pelkkää kärsimystä, koska Jumalan edessä kaikki ihmiset ovat samassa asemassa (vrt. Room. 3:22-23).

On puhuttelevaa ja liikuttavaa lukea Paavalin terveisiä Rooman kristityille. Nämä ihmiset ovat olleet meidän sisariamme ja veljiämme Paavalin aikana. He ovat tukeneet Paavalia hänen työssään ja nähneet vaivaa evankeliumin eteenpäin viemisessä. Toivottavasti saamme kerran tavata heidät taivaassa ja kiittää heitä siitä, että he ovat uskollisesti hoitaneet oman osansa Jumalan valtakunnan työssä. 

Lauantai: Job 38 1. Kor. 1

Nyt siirrymme Jobin kirjan osioon, jossa Jumala puhuu Jobille (luvut 38-41). Lyhyesti tiivistettynä ymmärrän näitä lukuja niin, että ihmisinä voimme aavistaa ja ymmärtää vaillinaisesti jotakin Jumalasta sekä hänen suuruudestaan, voimastaan ja suunnitelmistaan, mutta paljon jää meille arvoituksiksi.

Jumala ilmoittaa itsensä yleisesti esimerkiksi luonnossa ja erityisesti Raamatussa ja Jeesuksessa. On hienoa, että saamme lukea Jobin kirjasta Jumalasta ja hänen teoistaan. Jumalan sanaa kannattaa siis tutkia, koska sen avulla voimme paremmin ymmärtää hänen suuruutensa, voimansa ja suunnitelmansa.

Korintin seurakuntaa oli siunattu runsaasti mm. armolahjoilla. Seurakunta oli kuitenkin hajaantunut. Ilmeisesti oli niin, etteivät seurakuntalaiset olleet vielä kasvaneet kypsään uskoon, vaan heidän ajatteluaan osittain hallitsivat maailmallisesti ajatukset.

1. Korinttilaiskirjeen alussa (luvut 1-3) Paavali kuvaa havainnollisesti ihmisen kolmea eri tilaa: luonnollinen, vanhan luontonsa vallassa oleva (vanha käännös käyttää sanaa lihallinen) ja hengellinen. Luonnollinen ihminen elää elämäänsä ilman Jeesusta. Lihallinen ihminen on ottanut kyllä Jeesuksen vastaan, mutta ihminen ei ole antanut Jeesukselle lupaa vallata sydäntään ja elämäänsä kokonaan. Hengellinen ihmisen elämässä Jeesus on kaikessa Herra ja ensimmäinen.

Korintin seurakunnalla oli tässä asiassa oppimista. Näin on myös meidän elämässämme, koska lihan ja hengen välinen taistelu on jatkuvaa uskovan ihmisen elämässä (vrt. esimerkiksi Gal. 5:16-17). Tärkeää on ravita hengellistä minäänsä lukemalla Raamattua ja hengellistä kirjallisuutta, rukoilemalla, kuuntelemalla hengellistä musiikkia ja osallistumalla seurakunnan toimintaan. Valitettavaa on, että lihallinen puoli voi hyvin joka tapauksessa ja yrittää pitää valtansa meissä.

Sunnuntai: Job 39 1. Kor. 2

Näin olemme tulleet sunnuntaihin. Yhteenvetona totean vain, että Jumalan sana on ihmeellinen. Siitä riittää niin paljon ja loputtomasti ammennettavaa. Kirjoitin paljon enemmän kuin etukäteen ajattelin. Toivottavasti en pitkästyttänyt sinua enkä sanavalinnoillani hämmentänyt sinua.

Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Isän Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon sinun kanssa nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen! 

Pekka

Viikko 27

Maanantai: Job 3 Room. 5

Oletko koskaan pohtinut miksi olet syntynyt tähän maailmaan? Tai astetta synkempänä: Miksi minun täytyy elää tässä maailmassa? Tämän päivän vanhan testamentin luvussa Job tuumailee noita samoja asioita. Et siis ole yksin ajatustesi kanssa. Näitä mollivoittoisia tuntemuksia on käynyt läpi moni, ellei jopa jokainen, ihminen ihmiskunnan alusta lähtien.

Ei ole väärin ajella tällaisia. Ei ole väärin käydä läpi näitä tuntemuksia rukouksessa, puhua niistä Jumalalle. Väärin on antaa näiden tuntemusten voittaa ja antaa niille yhä enemmän ja enemmän tilaa. Nuoruudessani minulle kävi näin. Sen myötä tuntui kuin koko elämäni olisi valunut viemäristä alas. Piti vajota aika syvälle, ennen kuin käännyin Jumalan puoleen. Hän muutti elämäni, toi elämääni valon, totuuden ja merkityksen.

Oman elämän suunnan muuttaminen ei ole helppoa. Omien ajatusten muuttaminen ei ole helppoa. Mitä syvemmälle on vajonnut, niin sitä enemmän menee aikaa sieltä kapuamiseen, vaikka käänne parempaan olisikin jo tapahtunut. Monesti tuntuu että Jumala vaikenee. Mutta tässäkin asiassa toivon että älä anna tunteen voittaa. Tämän päivän uuden testamentin luku on yksi monista raamatunkohdista, joka vahvistaa niin sinulle kuin minulle, että Jumala ei käännä meille selkäänsä, ei vaikene eikä jätä meitä yksin. Siinäpä ilonaihetta tähän(kin) päivään.

Tiistai: Job 4 Room. 6

Tänään ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. “Miksi kärsin kun olen viaton?” tai “Miksi kärsin kun en ole tehnyt mitään väärin?” ovat kysymyksiä joita jokainen meistä pohtii jossain vaiheessa elämäänsä. Tämän päivän raamatuntekstit koettavat kertoa että kukaan meistä ei ole viaton. Me ihmiset olemme syntisiä.

Tärkeää on tajuta että raamattu EI opeta että synnin ja rangaistuksen välillä olisi syy-seuraussuhde. Että tietystä synnistä seuraa tietynlainen rangaistus. Se johtaisi siihen että me ihmiset käyttäisimme kaiken aikamme syntien ja rangaistusten luokitteluun. Sitä myötä unohtuisi se olennaisin, eli yhteys Jumalaan ja kasvaminen/uudistuminen Hänen lapsenaan.

Ei tulisi myöskään unohtaa sitä että me, ihmiset, olemme yhdessä tässä maailmassa. Jos joku tekee syntiä, niin se ei kosketa vain häntä itseään, vaan muita ihmisiä. On kyllä helppo löytää esimerkkejä itsestään, tai lähimmäisistään tai mistä päin maailmaa jossa voi sanoa että viaton on kärsinyt. Vaikeampaa on tunnistaa ja ennen kaikkea tunnustaa, että viattomat ovat kärsineet muiden, myös minun tekemien syntien tähden.

Tämän päivän uuden testamentin luku rohkaisee meitä irti synnistä ja kohti Jumalaa. Siinäpä tavoitetta myös tälle päivälle.

Keskiviikko: Job 5 Room. 7

Päivän kysymys: “Mikä on voimasi lähde?” eli mistä ammennat voimaa siihen kaikkeen mitä päivän mittaan teet. Vuosien mittaan olen huomannut niin omassa kuin muiden toiminnassa sen että viha on voimakas, mutta vaarallinen voimanlähde. Siitä tämän päivän raamatunkohta muistuttaa: “Tyhmyri tukehtuu omaan raivoonsa, typeryksen surmaa oma vimma”.

Oli sitten kyseessä viha, vimma, katkeruus, ahneus, kateellisuus, himo tai joku muu samankaltainen, niin kovin helpolla ei niistä eroon pääse. On helppoa piilottaa tällaiset syvälle sisimpään, jottei niitä tarvitse käsitellä tai edes myöntää itselleen.

Tämän päivän uuden testamentin teksti kutsuu meitä vapauteen. Sellaiseen jonka saamme ainoastaan uskomalla Jeesukseen ja seuraamalla Häntä. Vanhan testamentin luvussa kehotetaan: “Sinun sijassasi minä vetoaisin Jumalaan ja esittäisin asiani hänelle”. Se että alamme hyödyntämään päivittäisenä käyttövoimana Jumalan antamaa rakkautta muuttaa meitä, läheisten elämää kuin koko maailmaa parempaan suuntaan.

Torstai: Job 14 Room. 8

Tämän päivän teema: iänkaikkisuus. Vanhan testamentin luku kertoo siitä millaista on, kun kuolemaan päättyy kaikki. Se tekee elämästä hyvin synkkää. Uuden testamentin luku kertoo siitä, millaista on kun usko Jeesukseen pelastaa meidät tässä ajassa ja saamme iänkaikkisen elämän.

Arki on täynnä kaikkea puuhaa, tarpeellista ja tarpeetonta ja siinä helposti unohtuu miettiä iänkaikkista elämää. Monen ei-uskovan, myös meitä lähellä olevien, ihmisten ajatusten, puheiden ja tekojen taustalla on pelko kuolemasta. Moni mielellään ottaisi vastaan varmuuden iänkaikkisesta elämästä, kun vaan tietäisi että miten.
Toisinaan mietin että pidämmekö me uskovat iänkaikkisuutta liian itsestään selvänä. Tai sellaisena asiana, jota on liian vaikea prosessoida. Näin on asiaa vaikea perustella myös muille, kun itsellekin asia on jäänyt hämäräksi. Siksi ehkä olisi hyvä miettiä iänkaikkisuutta hieman pidempään.

Joka kerta kun olen miettinyt iänkaikisuutta, niin se on syventänyt suhdetta Jumalaan. Kiitollisuus ja halu seurata Jeesusta on herännyt. Jumalan rakkaus minua kohtaan on tullut selvemmäksi. Tänään on taas yksi päivä matkalla kohti iänkaikkista elämää, miten aiot käyttää sen?

Perjantai: Job 15 Room. 9

Tämän päivän raamatunkohdat ovat aika vaikeita. Niiden kanssa voi eksyä pohtimaan sitä että Jumala on johdattanut minut harhaan, Jumala on hylännyt minut, Jumala on tuonut minulle vaikeuksia jne…

Ehkä paras anti näitä mietteitä vastaan on tämä poiminta tämän päivän tekstistä: “Sinä teet tyhjäksi jumalanpelon, estät hiljentymästä Jumalan edessä. Oma syntisi sanelee sen minkä sanot, sinä otat omaksesi viekkaiden kielen. Oma suusi sinut tuomitsee, en minä, omat huulesi todistavat sinua vastaan.”

Somekohut ovat nykypäivää. Aletaan huutaa ja järkevää keskustelua ei käydä. Jobin kirja on raamatun vanhin kirja. Sen opettaa että tämmöinen käytös on ollut ihmiseen sisäänleivottuna jo aikojen alusta. Keskustelu on aika vaikeaa jos huutaa koko ajan, miten silloin pystyisi kuulemaan toista osapuolta?
Kuka sinua tai minua siis oikeasti syyttää? Jumala? Vai olenko se minä itse?
Eikö Jumala vastaa? Vai huudanko niin kovaa ja jatkuvasti, että en kuule?

Oli meidän ihmisten tuska mikä tahansa, niin tämän päivän pohdinnat on hyvä päättää tämän päivän raamatunkohdista poimittuun: “Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa”

Lauantai: Job 16 Room. 10

Päivän vanhan testamentin kohdassa käydään läpi sitä, mitä kukaan uskova ei haluaisi kohdalleen osuvan. Nimittäin vaikeuksiin joutumista. Vaikka uskoo Jeesukseen, on ollut teoissa ja puheissa raamatun ohjeiden mukainen, rakastanut niin Jumalaa kuin lähimmäistä kuin itseään, niin silti on mahdollista, että tässä elämässä tulee vastoinkäymisiä joista on vaikeaa selviytyä.

Noissa hetkissä alkaa epäillä että onko minulle edes pelastusta, iänkaikkista elämää olemassa. Että Jumala on hylännyt minut. Meidän on monesti vaikea käsittää miksi ajaudumme elämässä tilanteisiin ja paikkoihin jotka eivät ole meille hyväksi.

Näissä hetkissä turvamme on tämän päivän uuden testamentin luvusta oleva poiminta: “Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva.”

Sunnuntai: Job 17 Room. 11

Tämän päivän vanhan testamentin tekstissä surraan sitä että Jumala hylännyt. Ja uuden testamentin tekstissä vakuutetaan että Jumala ei ole hylännyt. Tuli vastaamme mitä vain, niin toivon että niin minä kuin sinä löydämme rukouksen, raamatun tekstien, seurakunnan ja yhteyden toisiin uskoviin kautta luottamuksen siihen että Jumala ei meitä, sinua tai minua hylkää.
Tämä viikko on hyvä päättää tämän päivän uuden testamentin luvun poimintaan: “Hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki. Hänen on kunnia ikuisesti. Aamen.”

Siunausta kesään,

–Tomppa