Kategoria: Luemme Raamattua

Julkaistu

Ps. 78, Apt. 4

Ps. 78
Apt. 4

Luin päivän psalmia mielenkiinnolla. Millaisia mietteitä sinulle tästä psalmista heräsi?

 
Israelin kansan vaiheista lukiessa mieleen nousee oman elämän kuviot. Tutun kuuloista. Jumala on turvallisen isän lailla johdattanut elämässä läpi monien haasteiden. Joskus läpi jopa sellaisten tilanteiden, missä on tuntunut varmaan samalta kuin israelilaisilla Punaisen meren edessä Egyptin joukkojen ajaessa takaa, Ps 78:12,13. Mutta niin vain siitäkin selvittiin: Jumala aukaisi tien. Ja kuitenkin taas kohta uudessa tiukassa tilanteessa olenkin unohtanut jo Jumalan huolenpidon ja hätäilen taas. Ehkäpä tuttua sinullekin? 
 
Läpi tämän Psalmin loistaa Jumalan halu pitää huolta, halu auttaa tiukoissa paikoissa. Loppujakeissa viitataan jo Juudaan ja Daavidiin, joista Jeesus sitten aikanaan polveutui. Kaikki tämä puhuu minulle siitä, että Jumala viimeiseen asti haluaa auttaa meitä ja vasta sitten, kun minä itse olen päättänyt olla turvaamatta häneen ja käännän lopullisesti selkäni Jumalalle, hänkin kääntää selkänsä minulle.
 
Psalmin mukaan on tärkeää muistaa se, miten Jumala on pitänyt huolta. Ja kertoa tästä myös lapsille, tuleville sukupolville. Kertoa heille Jumalan voimasta, ihmeistä, huolenpidosta, Ps 78:4-7. Että lapsemme kertoisivat ne taas omille lapsilleen. Ja he taas puolestaan omille lapsilleen. 
 
Niinpä. Tänään taas kerran muistutan itseäni Jumalan uskollisuudesta, huolenpidosta. Ja kiittäen rukoilen lasteni ja heidän lastensa – nykyisten ja tulevien – puolesta. Samaan rukoukseen liitän myös laajemman perheeni, seurakuntaperheen. 

 

Tiina

Julkaistu

Ps. 77, Apt. 3

Ps. 77
Apt. 3

Ovatko Jumalan teot nähtävissä maailmassa? Ovatko ne toisenlaisia kuin joskus aikaisemmin (Ps. 77:11)? Jae 11 tuntuu olevan jonkinlainen kääntöpiste tässä psalmissa. Ennen sitä tunnelma on epätoivoinen jakeita 1-3 lukuun ottamatta. Jakeesta 11 eteenpäin psalmin kirjoittaja muistelee Jumalan suuria tekoja Israelin kansan historiassa, ja psalmin tunnelma muuttuu toiveikkaaksi.

Jumalan suuria tekoja on hyvä muistella ja jakaa – ovat ne sitten Raamatun lehdiltä luettavissa olevia tai nykyajan ihmisten kertomia. Niistä rohkaistuu ja ne saavat aikaan kiitollisuutta. Tällä tavoin ehkä alakuloinen asenteemme muuttuu toiveikkaammaksi ja uskallamme luottaa enemmän Jumalaan ja hänen hyvyyteensä.

Kannattaa myös rukoilla, että tänäkin päivänä tapahtuisi samanlaisia asioita kuin Apostolien teoissa (esimerkiksi Apt. 3:1-10). Toivottavasti tämä kertomus rohkaisee meitä rukoilemaan konkreettisesti erilaisissa tilanteissa ihmisten puolesta, jotta he saisivat avun asioihin, joiden kanssa he taistelevat.

Tänään olen erityisen kiitollinen siitä, että eräs syöpää sairastava ystävämme on jaksanut varsin hyvin raskaista syöpähoidoista huolimatta. Tätä olemme rukoilleet päivittäin, ja on hyvä kuulla, että armollinen Jumala on kuullut nämä rukoukset. Kiitos, Jeesus!

Pekka

Julkaistu

Ps. 76, Apt. 2

Ps. 76
Apt. 2

Uuden testamentin luku on raamatun tunnetuimpia ja kuvaa historiallisesti merkittävää tapahtumaa. Pyhä Henki vuodatetaan ihmisten ylle. Tämä johtaa siihen, että yhä useampi alkaa uskoa Jeesukseen. Se kuinka pienestä opetuslasten joukosta kasvoi maailman suurin, samaan asiaan (Jeesukseen vapahtajana ja syntiemme sovittajana) uskovien ihmisryhmä on suuri ihme. Monesti halutaan kieltää tämän luvun tapahtumat, Jeesuksen ristinkuolema tai jopa Jeesuksen olemassaolo. Mutta kristillisyyden kasvua ei voi oikein kieltää, koska se on näkyvissä tänäkin päivänä. Ja kun otetaan huomioon, minkälaisista lähtökohdista kristillisyys lähti liikkeelle, niin jotain poikkeuksellista (suorastaan ihmeitä) on pakko olla tapahtunut matkan varrella.

Pyhän Hengen vaikutus näkyy tässä luvussa varsin voimakkaasti kielilläpuhumisena. Tämä, mitä me kristityt pidämme Jumalan lahjana, on aiheuttanut paljon ristiriitoja, jopa kristittyjen välillä. Kun tässä raamatun luvussa kielilläpuhuminen veti uskosta osattomia puoleensa, niin ikävä kyllä, monesti nykyään se tuntuu vievän uskosta osattomia vielä kauemmaksi. Ehkä tämä liittyy siihen että uskonto hyväksytään helpommin kuin usko. Ihmisen on helppo ymmärtää ja hyväksyä, että otetaan käyttöön joko sääntökokoelma joka tukee elämistä, vaikka sitä sanotaan uskonnoksi. Mutta uskoa, joka ilmenee yliluonnollisella tavalla, on vaikeata ymmärtää.

Raamattu on täynnä kertomuksia tavallisten ihmisten luonnollisista ja yliluonnollisista tapahtumista. Missään raamatussa ei kerrota, että yliluonnolliset tapahtumat loppuisivat jossain vaiheessa ihmiskunnan historiassa. Siksi on luonnollista odottaa ja hyväksyä, että yliluonnolliset tapahtumat koskevat myös minua, oli sitten kyse kielilläpuhumisesta, profetoimisesta, sairaiden parantamisesta yms.

On myös totta että näiden asioiden parissa eksytään helposti väärille urille. Päivän luku osoittaa sen oikean tavan, myös yliluonnollisten asioiden tulisi johtaa Jeesukseen.

–Tomppa