Jer. 27, Tit. 1

Jer. 27

Tit. 1

Jumala kehottaa Juudan kuningasta ja kansaa taipumaan Babylonian vallan alle. Tällainen kehotus on varmasti tuntunut hullulle, eihän Jumalan valittu kansa voi joutua nöyrtymään! Nöyrtyminen kuitenkin merkitsee tässä yhteydessä suojautumista ylpeyden tuomalta rangaistukselta. “Miksi sinä ja kansasi kuolisitte miekkaan, nälkään ja ruttoon?”

Olen miettinyt, miksi nöyrtyminen on Raamatun valossa niin tärkeää. Nöyrtyminen tuntuu vastenmieliseltä, häviöltä – ja niin – nöyryyttävältä. Voiko olla, että nöyrtyminen avaa meitä Jumalalle tavalla jota mikään muu ei saavuta? Joitakin viikkoja sitten jouduin tilanteeseen, jossa huusin Jumalalle, minun on pakko nöyrtyä tämän asian edessä, minä epäonnistuin. Näin kuvan itsestäni ryömimässä Jumalan kämmenen alle sadetta pitämään. Tajusin, että omien voimien loppuminen taisi tuoda minut oikealle paikalle.

Titus puolestaan oli asetettu ilmeisen vaikealle paikalle ja paljon vartijaksi. Sekä profeettojen kirjoissa että Uuden testamentin kirjeissä kuuluvat väärät profeetat ja opettajat, kaikenlaiset häiriöäänet. Ajattelen, miten viisaasti Jeesus on toiminut asettaessaan 12 apostolia, niin että sanaa ei ollut puolustamassa tai pohtimassa yksittäinen ihminen vaan suuri joukko niitä jotka saattoivat silminnäkijöinä todistaa ja välittää Jeesuksen sanoja muuttumattomana. Paavalin tuki Titukselle on ollut ensiarvoisen tärkeää.

Isä, näet tänäänkin meidät kaikenlaisten häiriöäänien keskellä. Kiskasta meille se, mitä tahdot tässä hetkessä puhua. Lohduta niitä, jotka käyvät läpi asioita, jotka laittavat nöyrtymään. Kiitos, että sinä sanot kaikesta viimeisen sanan, me olemme tämänkin päivän kamppailujen keskellä turvassasi.

Ada

Jer. 26, 2. Tim. 4

Jer. 26

2. Tim. 4

Tämän päivän teksteissä näemme kaksi miestä, jotka astuvat ihmisten käsiin, todelliseen hengenvaaraan kerta toisensa jälkeen julistaakseen Herran sanaa. Molemmat luottivat, että ovat todellisuudessa Herran käsissä.

Mietin, mitä nämä kohdat voisivat puhua meille tänään. En voi kadehtia Paavalia tai Jeremiaa, jotka elivät usein yksinäisinä ja vaarassa, joita Jumalan sanat suorastaan painoivat raskaina, niin että heidän oli puhuttava. Toisaalta, miten usein kaipaankaan, että tietäisin, mitä sanoa, mitä Herra tahtoo tälle ihmiselle tai tuossa hetkessä puhua.

Jeremiaa, Paavalia ja meitä yhdistää se, että emme ole lopulta ihmisten käsissä, emmekä omissa käsissämme vaan Herran. Miltä tämä päivä näyttää tästä näkökulmasta käsin?

Isä, kiitos, että tänäänkin olemme Sinun käsissäsi. Saamme luottaa niin kuin Paavali “Herra pelastaa vastedeskin minut kaikesta pahasta ja vie minut turvaan taivaalliseen valtakuntaansa.” Tee sinun tahtosi meille rakkaaksi, niin että saamme rohkeuden palvella ja julistaa.

Ada

Jer. 25, 2. Tim. 3

Jer. 25

Tämän päivän Jeremian kirjan tekstistä jäin pohtimaan ja tutkimaan sanaa “malja”. Vihan malja mainitaan useita kertoja Raamatussa sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa, erityisesti Ilmestyskirjassa. Maljalla kuvataan näissä Jumalan tuomiota ja kärsimystä. Olen ihmetellyt tätä, miten vihan viini tai malja on valikoitunut tuomion symboliksi, sillä viini kuvaa myös myönteisiä asioita. Olen miettinyt aukeaisiko tämäkin kuva paremmin jollekin aikalaiselle tai jollekulle paremmin viinejä tuntevalle.

Getsemanessa Jeesus rukoili “Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.” Hän ainoana otti vastaan maljan jota ei olisi ansainnut. Vain joitakin tunteja aikaisemmin hän asetti ehtoollisen ja tarjosi meille kaikille maljaa, joka on uusi liitto hänen veressään. Malja mainitaan myös psalmissa 23: “Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä ja minun maljani on ylitsevuotavainen.”

2. Tim. 3

Paavali ohjaa Timoteusta lukemaan kirjoituksia saadakseen viisautta monenlaisten harhaanjohtavien oppien ja ihmisten keskellä. Tämän Raamatunlukuohjelman myötä olen päässyt itse sisälle moniin Vanhan Testamentin kirjoihin, jotka ennen olen lukenut vain läpi (tai hypännyt yli). Tämä on tuonut valtavasti oivaltamisen iloa ja tuonut syvyyttä Uuden testamentin lukemiseen. Jumala ei ole jättänyt meitä yksittäisten jakeiden ja sanojen varaan, vaan jokaisen helpon ja haastavan tekstin takaa löytyy kokonainen kirjasto jota vasten peilata lukemaansa. Jos lukuintosi on hukassa, haluan rukoilla sinulle tänään uuden löytämisen ja tutkimisen iloa!

Isä, kiitos miten ihmeellisesti olet kaiken tehnyt: olen toteuttanut suunnitelmasi, jossa saamme vihan malja sijaan uuden liiton maljan Sinun yhteyteesi. Kiitos Sanastasi, rakkauskirjeestäsi meille, joka avaa meille hyvät tekosi ja tahtosi. Vedä meitä jälleen Sanasi äärelle. Pyhä Henki, avaa, kirkasta, puhu meille Sanan kautta.

Ada