Est. 10, 3 Joh. 1

Est. 10

Mordokai nousi korkeaan asemaan heti kuninkaasta seuraavaksi. Sen sijaan että olisi antanut aseman korruptoida hänet, hän käytti asemaansa heimoveljiensä huolehtimiseen .

Samoihin aikoihin taas Esran johdolla osa Juutalaisista palasi Isreliin ja aloitti maan ja Temppelin jälleenrakennuksen. He kohtasivat suoria hyökkäyksia ja taloudellisia haasteita. Tämä vaati henkilöiltä suurta luottamusta Jumalaan. Kuitenkin Jumalalle uskollisena pysyminen ja hänen tahtonsa noudattaminen rikkauksien ja ei uskovien keskellä on myös Jumalan antama kutsumus. Maallisissakin tehtävissä meidät on kutsuttu tekemään työmme hyvin, auttamaan muita, erityisesti kristittyjä, mahdollisuuksien mukaan ja olemaan joustamatta Jumalan tahdosta, vaikka se tarkoittaisi riskiä irtisanomisesta tai kuolemasta. Sillä kaikki työ on Jumalalle. Niin hengellinen kuin maallinen ja palkallinen kuin palkatonkin.

3 Joh. 1

Johannes iloisee Gaiuksesta kuultuaan tämän jatkaneen totuudessa vaeltamista. Johanneksen ollessa vanhin elossa oleva apostoli, hän on hengellinen isä tai isoisä hahmo monille ja hänen suurin ilonsa on kuulla lastensa vaeltavan totuudessa. 

Minullakin suuri kiitoksen aihe on kaikki ne hengelliset isosisarukset, vanhemmat ja uskon esikuvat joiden olen saanut seurata kulkevan uskossa pysyen ja osoittaen rakkautta. He ovat olleet valmiit auttamaan ilman vastapalvelusta ja ohjanneet esimerkkiä näyttäen ja kohdaten minua eteen päin. Olen saanut oppia teiltä paljon.

On henkilöitä joita lähetämme viemään Jumalan sanaa eteenpäin, niitä ketkä pitävät seurakunnasta huolta ja niitä ketkä muut ovat lähettäneet, mutta me kohtaamme. He kaikki tekevät työtä Jumalan nimen tähden ja meidän tuleen kohdella heitä sen arvon mukaisesti. Olemme valmiita maksamaan lääkärille hoidosta ja osoittamaan kunnioitusta menestyvälle tai korkeassa asemassa olevalle. Jumalan sanan eteenvieminen on kuitenkin tehtävä mikä meille on erityisesti uskottu ja näin ansaitsee tukemme ja arvostuksemme.  Näin viemme yhdessä totuutta eteenpäin. 

Elli

Est. 9, 2 Joh. 1

Est. 9

Purim juhlan vietto määrättiin juutalaisille vuosittaiseksi perinteeksi. Heidän tuli muistaa kuinka he olivat päässeet vihollisiltaan rauhaan. Edelleen juutalaiset juhlivat Purimina iloisesti, pitäen hauskaa, antaen toisilleen lahjoja ja herkkuja ja antaen lahjoituksia hyväntekeväisyyteen. He myös lukevat Esterin kirjan läpi kahteen kertaan.

Yhdessä iloitsemiseen sisältyy uskoakseni siunaus. Kun jaamme ilon ja muistelemme yhdessä kuinka uskollinen Jumala on ollut, se tuo toivoa ja nostaa katseen pois arjen haasteista Jumalan mahdollisuuksiin. Kun Jumala antaa meille, meillä on varaa antaa eteenpäin.

2 Joh. 1

Totuus ja rakkaus toistuvat tässä kirjeessä. Muistan kun nuorena etsin vastauksia ja aloin rukoilla ja lopulta löysin vastauksen Jeesuksessa. Elämässäni tapahtui kaksi merkittävää muutosta. Ensinnäkin koin Jumalan rakkauden ja sitä kautta yhteyden toisiin uskoviin. Yllätyin kuinka vieraat ihmiset olivat yhtäkkiä kuin perhettä. Aloin myös itse tuntea sisarellista rakkautta monia hankaliakin ihmisiä kohtaan. Jumala muutti sydäntäni. Se oli iso ihme ja minulle merkittävä kokemus. Toinen suuri (vaikkakin vähän hitaampi) muutos oli, että asiat mielessäni ikään kuin loksahtivat paikoilleen. Ei ollut enää vain erilaisia toisistaan irrallisia tietoja mm. biologiasta (kuten evoluutioteoria), maantiedosta, historiasta ja filosofiasta, vaan sain perustan, jota vasten voin arvioida kuulemaani. Kun perustin maailmankuvani Jumalan sanaan, niin asioihin tuli järki. Myös omat havaintoni todellisuudesta sopivat oppimani kanssa yhteen. Sain kaaoksen ja epävarmuuden tilalle vakaan maailmankuvan. Olin ajatellut, että ”kaikki on suhteellista”, mutta uskon myötä ymmärsin, että on paljon asioita, jotka yksinkertaisesti ovat totta. Suurin totuus on, että Jeesus on Kristus, ainoa pelastaja.

Ihailen Johanneksen kirjeissä ja evankeliumissa sitä, kuinka ne keskittyvät asian ytimeen. Usko ja totuus ovat Jumalan seuraamisen ydintä.

Anna

Est. 8, 1 Joh. 5

Est. 8

Tässä Raamatun kertomuksessa näkyy elämän haasteellisuus. Ester oli jo tunnustautunut juutalaiseksi ja ottanut riskin mennessään kuninkaan luo ilman kutsua. Se ei kuitenkaan riittänyt korjaamaan juutalaisten tilannetta. Esterin täytyi vielä toiseen kertaan ottaa riski ja mennä kuninkaan eteen. Tällä kertaa hän ei järjestänyt pitoja vaan meni suoraan asiaan. Minua puhuttelee Esterin rohkeus. Hän ei jäänyt odottelemaan sanoen tehneensä jo parhaansa, vaan toimi määrätietoisesti. Hän oli luja ja rohkea.

Kuninkaan käskyä ei voinut perua, joten kehotus ryöstää ja tuhota juutalaiset säilyi voimassa. Ratkaisuna oli toinen käsky. Puolustautuminen on hyväksyttävää, mutta hyökkäys ei kuulosta nykyihmisen korviin sivistyneeltä toimintatavalta, varsinkin kun mukana on lupa tappaa naisia ja lapsiakin. Jäin kuitenkin miettimään, että oliko juutalaisten vihollisille tuo perheenjäseniin kohdistuva riski ratkaiseva tekijä. Ehkä se vaikutti heihin niin, etteivät moni tahtonutkaan ottaa riskiä, vaan mieluummin antoi sittenkin juutalaisten elää rauhassa.

Yksi tämän Raamatun kirjan opetuksista on, että Jumala käyttää yksilöitä. Jokaiselle on oma kutsumus ja paikka. Yksikin ihminen voi vaikuttaa ratkaisevasti Jumalan valtakunnan hyväksi. 

1 Joh. 5

Jumalan ja Jumalan lasten rakastamista ei voi erottaa toisistaan. Uskova on kuin puu, joka palaa muiden lähellä. Tarvitsemme yhteyttä.

Kuulin rinnastuksen Jumalan rakastamisen ja hänen käskyjen noudattamisen yhteydestä. Kun rakastan jotakuta niin, että esimerkiksi olemme menossa naimisiin, niin kuvitellaan tämän toisen asettavan yhdessäololle ehtoja. ”Et saa rakastella muiden kanssa, sinun pitää viettää kanssani yksi päivä viikossa, älä varasta minulta jne.” Eivät tällaiset ehdot rajoittaisi yhdessäoloa, vaan olisivat itsestäänselvyyksiä, joiden mukaan haluaisin elää. Tahtoisin olla useammankin kuin yhden päivän viikossa rakkaani kanssa, muiden kanssa olo ei houkuttelisi ja tahtoisin antaa toiselle hyvää, en viedä häneltä. Samoin jos rakastan Jumalaa, niin tahdon noudattaa Hänen käskyjään. Silloin se ei ole raskasta.

Anna