Tekijä: Anna

1. Moos. 13 Fil. 1

Abrahamin elämä on usealla tapaa esikuva kristityn elämästä. Hän lähti Jumalan kutsusta kohti vierasta seutua luottaen lupaukseen. Tässä luvussa Abram antaa Lootin valita rehevän seudun ja tyytyy itse karumpaan alueeseen. Jumala kuitenkin muuttaa näkökulman, sillä hän näkee enemmän ja pidemmälle kuin ihminen. Abram saa tuolloin Jumalalta lupauksen niin isosta määrästä jälkeläisiä, ettei sitä voi laskea! Me näemme tänä päivänä, että lupaukseen saattoi luottaa. Raamatussa annetaan lupauksia myös meille. Uskallammeko me luottaa niihin ja lähteä liikkeelle?

Filippi oli kaupunki, jossa asui lähinnä kreikkalaisia. Seurakunta oli syntynyt Paavalin toisen lähetysmatkan aikana. Paavali kirjoitti tämän kirjeen vankilasta. Hän ei moiti kirjeessä Filippiläisiä ollenkaan. Minua puhuttelee se, kuinka Paavali katsoo tulevaisuuteen ja rohkaisee toisia. Hän luottaa täysin Jeesukseen ja näkee pidemmälle, elämän joka ei pääty kuolemaan. Tämä huipentuu jakeessa 21: ”Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto”. Toivon, että mekin saisimme tuon kirkkaan näkökyvyn, ilon ja voiman jatkaa samaa taistelua, kuin Paavali ja Filippiläiset!

Anna

1. Moos. 12 Luuk. 24

Minua on puhuttelee Luukkaan evankeliumin viimeisen luvun jae 27: ”Ja hän selitti heille Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.” Jokainen Raamatun teksti liittyy punaiseen lankaan, joka kulkee läpi Raamatun. Tarkoitan Jumalan pelastussuunnitelmaa, joka huipentui Jeesuksessa. Jeesuksen opettaessa ihmiset ymmärsivät kirjoitukset. Kuolemansa jälkeen juuri hän osoitti, että juuri niin pitikin tapahtua. Uskon, että aivan samoin mekin voimme avata Raamatun ja lukea kirjoituksista ja todeta, että juuri näin pitääkin tapahtua. Kun tulee koettelemuksia, voimme kestää ne tietäen, että Jumala on yhä ohjaksissa.

Jumala sanoo Abramille ”sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille” (1. Moos. 12:3). Kutsuessaan Abramin lähtemään maastaan Jumala ajatteli kaikkia maailman ihmisiä, meitäkin. Tämä sama sanoma kulkee läpi Mooseksen kirjojen ja kautta Raamatun. Vaikka ympärillä tapahtuu mitä, Jumalan suunnitelmaa ei voi pysäyttää. Ajattelen, että Mooses ei elänyt elämäänsä ennalta määrätysti, vaan sai aivan vapaasti tehdä valintoja kuten mekin. Se näkyy siinäkin, kuinka hän Jumalan tahdon vastaisesti antoi vaimonsa (jopa kahdesti) hallitsijan vaimoksi saadakseen itselleen turvaa. Jumala ei kuitenkaan luopunut suunnitelmastaan vaan pysyi uskollisena. Hän auttoi Sarain pois hovista ja johdatti heitä eteenpäin. Uskon, että Jumala huolehtii meistä samalla tavoin. Hän tietää ettemme ole hyviä, mutta on silti uskollinen meitä kohtaan ja rakastaa meitä.

Anna

Joel 1 1. Kor. 1

Edellisten päivien kommentit kirjoitin jo ennen korona -rajoitteita. Lyhyessä ajassa arki on muuttunut paljon. Joelin kirjassa kerrotaan lähestyvistä koettelemuksista tilanteessa, jossa arki ei ole vielä muuttunut. Nyt voin ymmärtää kuinka vaikeaa israelilaisten oli uskoa profeetan sanoja. Harva meistäkään olisi muutama viikko sitten uskonut sitä, miten paljon asiat muuttuvat. ”Sinua, Herra, minä huudan” sanoo Joel. Samalla tavoin mekin voimme niin hyvinä kuin huonoina päivinä turvata Herraan.

Viime sunnutaina Jukka puhui nettikirkossa Paavalin lähetysmatkasta. Paavalin tekemän työn johdosta myös Korinttiin syntyi seurakunta, jolle Paavali lähetti tämän kirjeen. Paavali kuvaa alussa sekä itseään että seurakuntaa Jumalan kutsumiksi. On tärkeää tiedostaa oma identiteetti ja se mikä yhdistää meitä toisiimme. Näin vaalimme keskinäistä yhteyttä. Paavalikin piti yllä yhteyttä korinttilaisiin, vaikka oli fyysisesti kaukana. On lohduttavaa kuulla, että myös ensimmäiset kristityt kiistelivät keskenään. Silti heidän keskellään evankeliumi levisi ja tapahtui ihmeitä. Meidän voimamme on Jumalassa. Itse, omassa voimassamme emme voi toteuttaa Jumalan tahtoa, vaan Henki tekee työn. Meidän inhimillisyytemme tuo esille sen, ettei voima ole meissä vaan Jumalassa. Nytkin tämän vaikean tilanteen keskellä meidän ei tarvitse omassa voimassa olla ”pyhiä”. Sen sijaan saamme olla ihan tavallisia ihmisiä virheinemme ja omituisuuksinemme. Tärkeää on vain, että meillä on yhteys Jumalaan. Sitä voimme tarjota toisillekin.

Siunausta ja Jumalan läsnäoloa tähänkin päivään sinulle. Hän pitää sinusta huolen!

Anna