Tekijä: Heikki

Ps. 66 Luuk. 3

Mitä tänään opin Jumalasta? Johannes Kastaja oli ymmärtääkseni liikkeellä astetta radikaalimmalla asenteella, joihinkin ihmisiin se tepsi, toisiin ei. Jumalalla on siis erilaisia ihmisiä ja erilaisia työkaluja, jotta hän voisi puhutella erilaisia ihmisiä. Yllättäen Jumalalla on myös varaa sallia Johanneksen vangitseminen ja myöhemmin kuolema – kautta historian Jumala on aina nostanut uusia ja uusia henkilöitä mukaan kuvaan: Jeesus, Pietari, Paavali…

Itselleni ei ole oikein selvää, miksi Jeesus itse asiassa kastettiin. Toki Pyhä Henki ilmeni tässä konkreettisesti, mutta otaksuisin hänenkin olleen Jeesuksen kanssa jo ennen kastetta. Jeesuksen kohdalla kaste ei myöskään merkinnyt parannusta tai syntien anteeksisaamista. Matteuksen mukaan Johannes ihmetteli tätä samaa, mutta Jeesus sanoi sen tapahtuvan ”Jumalan tahdon täyttämiseksi” (Matt. 3:15) Ehkä kuitenkin oli tarpeen, että Jeesus kulki tältäkin osin samaa polkua kuin me.

Jeesuksen sukuluettelo kertoo myös ”ihmisen polusta”. Jeesus ei ollut vain yli-inhimillinen henkiolento vaan samaa lihaa ja verta kuin mekin. Juutalainen sukuluettelo myös asettaa hänet tiettyyn paikkaan ja tiettyyn aikaan historiaa. Evankeliumit eivät ala sanoilla ”olipa kerran”…

Heikki

Ps. 65 Luuk. 2

Kuulin joskus, että papille yksi haasteellisimpia tehtäviä on saarnata jouluna jouluevankeliumista. Mitäpä siitä voisi sanoa, mitä ei olisi joku jo sanonut joskus aiemmin? 🙂 No, koko luku on onneksi vähän pitempi, aina Jeesuksen nuoruusvuosiin saakka. Simple church -periaatteiden mukaisesti ajattelin katsoa tämän viikon evankeliumitekstejä sillä silmällä, mitä voisin oppia Jeesuksesta tai Jumalasta tämän luvun valossa.

Tänään opin ainakin sen, että kokonaisuus on Jumalalla hyppysissään. Kaikki loksahti paikalleen aina siitä alkaen, että neitsyt tuli raskaaksi ja Augustus sai hyvän verotusidean, mistä johtuen Joosef tuli lähteneeksi Betlehemiin, jolloin puolestaan toteutui VT:n ennustus Betlehemistä nousevasta hallitsijasta. (Miik. 5:1)

Jumala myös katsoo asioita etukäteen, ts. omasta perspektiivistään. Siksi niin enkelit, Simeon kuin Hannakin ylistivät Jumalaa ”pelastuksesta”, vaikka inhimillisesti ajatellen oli syntynyt vain avuton vauva.

Koko luvun Jumala on myös läsnä koko kolminaisuudessaan. Isä epäilemättä järjesteli taivaallisten sotajoukkojen komennukset ym, Poika köllötteli tyytyväisenä ja Pyhä Henki ohjasi mm. Simeonia ja Hannaa. Kun Jeesus kasvoi, hän hakeutui temppeliin Isän seuraan, mikä aiheutti hämmennystä. On tietysti vaikea arvata, miten Jeesus itse koki kolminaisuuden, mutta joka tapauksessa suhde Isään oli hänelle itsestään selvä aina lapsuudesta saakka.

Ja vielä: Jeesus oli paitsi Jumalan, myös ihmisten suosiossa (jae 52). Toki myöhemmin hän ehti olla myös vihattu ja vainottu, mutta kumpikaan seikka ei varsinaisesti vaikuttanut Jeesuksen toimintaan. Tästä varmaan voimme ottaa itsekin oppia.

Heikki

5. Moos. 34

Paikka, johon Mooses kiipesi, oli tämä: https://www.google.com/maps/place/31%C2%B045’54.3%22N+35%C2%B043’08.7%22E/@31.7632,35.7286228,255a,35y,286.69h,76.51t/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d31.7650944!4d35.7190778 Jos käyttämäsi laitteisto sallii, voit kääntää kuvaa länteen päin ja nähdä alueet, jotka on mainittu: Kuolleenmeren vasemmalla ja Jordanin laakson, joka jatkuu pohjoiseen. Jeriko on parinkymmenen kilometrin päässä Jordanin toisella puolen ja Jerusalem nelisenkymmentä kilometriä vastapäisellä ylängöllä.

Vaikka Mooses ei päässytkään itse perille luvattuun maahan, hän sai muuten elää täyden elämän. Mooses oli 40 v, kun hän pakeni Egyptistä, 80 v kun koko kansa lähti Egyptistä ja 120 v kun hän kuoli. Raamatun alkulehdillä (1. Moos. 6:3) Jumala määrittelee ihmisen enimmäisiäksi 120 vuotta, joten siinä mielessä Mooses eli ”täydellisen” elämän. Mielenkiintoista muuten, että 120 vuotta on nykypäivänäkin ikä, jonka yli on käytännössä mahdoton päästä. Vaikka keskimääräinen elinikä kasvaa ja satavuotiaita on koko ajan enemmän, korkeimmat eliniät eivät kasva. Lääketieteellisesti ajatellen näyttäisi, että ihmisen kroppa ei vaan kestä sen pitempään, vaikka ei olisikaan mitään sairauksia.

Mark. 11

Jakeessa 15 Jeesus pistää tuulemaan temppelissä. Tavallaan on erikoista, että Jeesus hermostui: Mooseksen laissahan oli annettu tarkat ohjeet uhrattavista eläimistä ja kauppiaat tekivät osaltaan uhraamisen mahdolliseksi. Homman juju oli kuitenkin siinä, että pääasia ei enää ollut pääasia. Ihmiset eivät tulleet temppeliin kohtaamaan Jumalaa vaan suorittamaan pakollisia toimituksia ja tekemään bisnestä.
Tämä on hyvä näkökulma pitää edelleenkin mielessä. En tietenkään tarkoita, etteikö seurakunnassakin saisi ja pitäisi olla olemassa organisaatiota ja rakenteita, mutta kaiken sen pitäisi tukea todellista Jumalan kohtaamista. Seurakunnassa(kin) käy helposti niin, että suuruus tarkoittaa suuria rahavirtoja ja paljon työntekijöitä sekä erilaisia johtamisten ja talousalan ammattilaisia, hallintoa ja kokouksia. Rukoillaan, että ainakin omassa seurakunnassamme ja yhteisössämme osattaisiin käyttää rahavarat viisaasti pääasian edistämiseen.

Heikki