Tekijä: Heli

Jer. 47

Jaak. 4

Syy syvällä. Jaakob selittää kirjeensä 4. luvussa, miksi tietää, miksi Ruumis ja sielu, liha ja henki. Raamattu selittää ihmisen hyvien aikomusten ja todellisen toiminnan välistä kuilua olemuksemme kahtia- tai kolmijaolla: ruumis, sielu ja henki: meissä on Jumalan meihin asettama henki. Jumalan antama henki meissä on ylevä ja tahtoo hyvää. Liha eli meidän kaikki ruumiilliset halumme ja tarpeemme vaativat välitöntä tyydytystä ja ahnehtivat yltäkylläisen paljon kaikkea meille itsellemme (vrt. Gal. 5:15). Toki ihminen kykenee myös altruistiseen toimintaan ja hyväntekeväisyyteen toisia kohtaan. Hyvän tekemisessäkin taustalla tahtoo olla tyydytyksen tunteen saaminen itsellemme. Ja hyvä niin. Jumala tekee hyvää, koska hän ON hyvä. Ihminen tekee hyvää, koska JUMALA on hänelle hyvä.

Koska meidät jokainen on luotu Jumalan kuvaksi, Jumalan meihin antama henki kuiskuttaa ja kutsuu jokaista meitä tekemään hyvää riippumatta siitä, uskommeko Jumalaan vai emme. Kykenemme tekemään hyvää niille, jotka rakastavat ja kiittävät meitä. Mutta väitän, että kukaan ei pysty osoittamaan hyvyyttä, anteliaisuutta ja anteeksiantoa esimerkiksi hyväksikäyttäjilleen, raiskaajilleen tai alistajilleen, ellei Jumala itse ole muuttanut ja täyttänyt hänen sisintään omalla anteeksiannollaan ja hyvyydellään. Minä en ainakaan pysty.

Ylpeys ja nöyryys. Nöyrille Jumala antaa armon: ”Taipukaa siis Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa Paholaista.” Jaakob tietää, mistä apu löytyy. Nöyryyttä on myös tunnustaa, että ehkä olinkin väärässä: Jumala on olemassa ja hän on hyvä. Nöyryyttä on oman alkuperämme tunnustaminen: Jumala on minut tehnyt ja olen hänen kättensä luomus. Nöyryyttä on myös tunnustaa, että en selviä elämästä yksin, tarvitsen Jumalaa ja sallin hänen tulla elämääni.  Jaakob painottaa kirjeessään tekoja ja aktiivista toimintaa: usko ja teot kuuluvat yhteen. Meidän tulee taipua Jumalan alaisuuteen, nöyrtyä ja lähestyä Jumalaa. Itse kuulen näissä sanoissa silti sen, että Jumala on se aktiivisin osapuoli. Pietari kutsui herätyspuheessaan (Apt 2:40) ”Antakaa pelastaa itsenne.” Jumala tekee pelastavan työn, hän muuttaa meitä. Meidän tehtäväksemme jää ennen kaikkea antaa Jumalalle lupa tehdä meissä työtään. Myös luvan antaminen on aktiivinen teko. Sallin sen,että Jumala saa vaikuttaa minussa. Pysähdyn, ja suljen ympäriltäni muita häiritseviä virikkeitä ja viihdettä, jotta Jumala ehtii puhua minulle. Ja niin edelleen. 

Heli

Jer. 46

Jaak. 3

Vaikka Jumala ennustaa ikäviä aikoja ja tuhoa Egyptille, Jumala myös lupaa, että egyptiläiset tulevat asumaan jälleenEgyptissä kuten ennenkin. Myös Israelia Jumala lohduttaa. Kaiken keskellä Jumalassa on aina myös lohdutus.

Jaakob ei luota ihmisen kykyyn hallita kieltään ja puheitaan. Kun lukee somekommentointia- ja keskustelupalstojen argumentointia on helppo olla samaa mieltä Jaakobin kanssa.Terävän kielen vahingoittavan voiman huomaan myös lähisuhteissa. Miten helppo onkaan kiihtyä nollasta sataan puoli huomaamatta, vaikka kuinka olisin päättänyt olla lempeä ja rakentava sanoissani. Minä en ole antiikin ajan ihmistä yhtään viisaampi, mitä tulee sanoihin ja niiden käyttöön. 

Sen vuoksi on ihanaa tuntea taivaallinen viisaus, joka on aivan toista maata kuin me. Se on lempeää ja sopuisaa ja rakentaa rauhaa. Ylhäältä tulevaa viisautta emme voi puristaa itsestämme vaikka kuinka päätämme olla parempia ja sopuisampia. Ylhäältä tuleva viisaus tulee meihin ainoastaan Jeesuksen mukana.

Jeesus, tässä olen. Auta minua hengittämään sinussa ja sinulle. Auta, että ennen kuin teen tai sanon yhtikäs mitään, minä ensin pysähdyn ja katson sinuun, hengitän ja annan sinun täyttää minut. 

Heli

Jes. 41

Ef. 5

Vakaat, lujat kädet. Jesajan kirjan lupaukset saa ottaa todesta omalle kohdalle vaikka ne kirjoitettiin alun perin Jumalan kansalle, Israelille. Mekin olemme Jumalan kansaa. Jumala muuttaa jopa kuivan autiomaan vesilammikoiksi ja kuivan hietikon lähteiksi. Jumala tekee ihmeitä ilman määrää. Minun elämäni suurimpia ihmeitä on ollut elämäni suurimman miehen pelastuminen ja sovun ja anteeksiannon löytäminen Jumalan kanssa. Isä kuoli huhtikuussa. Pidin häntä mahdottomana tapauksena. Mutta Jumalalle hän ei ollut sitä, vaan rakas poika, josta Jumala piti huolta loppuun saakka. 

On myös asioita, joihin olen pyytänyt apua ja esirukousta kuukausien, jopa vuosien ajan, mutta vielä ei ihmettä ole tapahtunut. Tarpeet ja kivut tekevät pieneksi ja heikoksi ja vievät Jumalan eteen. Jumalan vastaus noihin tarpeisiin on luottaa pelosta huolimatta. Jumala on Jumala vastaamattomienkin rukousten keskellä. Hän vahvistaa ja auttaa, hän tukee meitä vakaalla, lujalla kädellään (Jes. 41:10). Jumalan ajatukset ovat minun ajatuksieni yläpuolella ja Jumalan tiet ovat minun teitteni yläpuolella (Jes.55:9).

Terve järki. Efesolaiskirjeessä on siirrytty osaan, jossa Paavali antaa käytännön ohjeita uskovana ja seurakunnassa elämiseen. Jos haluaa saada täydellisen listan, miten tulisi elää, pettyy. Sen sijaan Paavali antaa yleisluontoisempia ohjeita kuten: ”Pitäkää siis Jumalaa esikuvananne” (jae 1) ja ”Pyrkikää saamaan selville, mikä on Herran mielen mukaista.” (jae 10). Paavali siis luottaa efesolaisiin ja siihen että he Jumalan Hengellä täytettyinä uskovina kyllä osaavat itsekin arvioida, mikä on Jumalan tahto. 

Joitakin konkreettisia ohjeita Paavali tosin antaa, kuten varoituksen saastaisuudessa ja siveettömyydessä elämisestä, päihteistä käytöstä ja juopumisesta sekä varoituksen välttää puhumasta rivouksia ja kaksimielisyyksiä (j. 3 – 5, 18). Paavali antaa myös ohjeita aviopuolisoille toistensa kunnioittamisesta ja rakastamisesta (j. 21 – 33). Paavalin nimeltä varoittamat asiat olivat varmaankin Efesossa tyypillisiä ongelmia.

Vastalääke. Vastalääkkeeksi annetaan kehotukset täyttyä Hengestä, veisata ja ylistää, soittaa, laulaa ja kiittää Jumalaa. Jotta voimme pitää Jumalaa esikuvanamme, meidän tulee tuntea hänet.

Kalleinta mitä voimme Jumalalle antaa, on aikamme. Jumalan edessä oleminen, odottaminen, ja hänen hyvyydestään kiittäminen ja ylistäminen auttavat meitä täyttymään Pyhällä Hengellä. 

Jeesus, hänen asenteensa, elämänsä ja opetuksensa ovat suoraan meille esikuvia. Koko Raamattu on aarre, jonka kautta Jumalan toiminta ja tahto tulee meille tutuksi.Pyhä Henki avaa meille Raamattua. Olen lukemattomia kertoja ihmetellyt, miten monesti luettu Raamatunpaikka, ja pitkät kuivakatkin kohdat Raamatusta, heräävät eloon ja puhuvat suoraan elämääni. Raamatun sanat rohkaisevat vahvistavat, ohjaavat ja ojentavat. Jeesus tulee lähelle, Jumala todelliseksi. 

Päivänsäde ja Menninkäinen. Tarvitsemme ympärillemme myös seurakuntaa, olipa se kahdenkeskinen keskustelu- ja rukoushetki ystävän kanssa, pienryhmä tai jumalanpalvelus. Seurakunta auttaa pitämään hengellisen kompassimme kurssissa. Usko ei ole ikinä yksinpeli. Tarpeemme, halumme ja kipumme saattavat vääristää ymmärrystämme ja korostaa väärällä tavalla jotain yksittäistä Raamatunkohtaa. Yhteys toisiin uskoviin ja seurakuntaan kalibroivat uudelleen meitä Jumalan koko totuuteen ja rakkauteen.

Me olemme Valon (Jumalan) lapsia, ja vain sen vuoksi meillä on mahdollisuus elää valossa. Vanhan lastenlaulun Menninkäisetkin saavat elää Jumalan rakkauden valosta vaikka luonne veisi maan alle.

Heli