Tekijä: Heli

Ps. 140

1. Kor. 6

Vihaa ei tarvitse piilottaa eikä riitoja vaieta hiljaisiksi, tuli ensimmäisenä mieleeni psalmista 140 ja Korinttilaiskirjeen 6. luvusta. Kielteisten tunteiden osoittaminen rakentavasti onkin sitten monin verroin vaikeampi rasti! Kuinka psalmin kirjoittaja käsitteli väärin kohdelluksi tulemisen tunnettaan? Entä miten Paavali neuvoo ratkomaan riitoja?

Psalmin kirjoittaja valittaa äänekkäästi Jumalalle kokemiaan vääryyksiä. Hän pyytää Jumalaa tekemään tyhjiksi väärintekijöiden aikomukset. Hän ei itse ota oikeutta omiin käsiinsä, vaan vaatii Jumalaa kostamaan pahantekijöille.

Paavali korostaa, että riidellessäkin tulee muistaa, että jokainen Jeesukseen uskova on Jumalan temppeli (1. Kor. 6:19–20). Temppeli on Jumalan palveluspaikka ja tuo esiin hänen kunniaansa. Koska me olemme Jumalan temppeli, meidän tulisi myös elää sen arvoisesti.

Jeesus näki punaista, kun Jerusalemin temppelistä oli tehty markkinatori ja kaupankäyntipaikka. Paavali näki punaista, kun korinttilaisten elämää hallitsivat erimielisyydet, vääryydet ja uskovien ystävien kanssa käräjöinti, varkaudet, aviorikkomukset ja monenlainen muu epäjumalien palvonta.

Psalmin kirjoittaja lähestyi Jumalaa ja valitti hänelle, kun hän vihastui ja pelkäsi. Voimme ottaa oppia psalmin kirjoittajasta myös, kun tunnistamme elämässämme syntiä.  On parempi kääntyä Jumalan puoleen syntisenä kuin yrittää käsitellä ja taistella sitä vastaan yksin.

Heli

Ps. 139

1. Kor. 5

Jumala ei jää koskaan neuvottomaksi. Meillä on monesti vain yksi suunnitelma tai haave ja jos se ei toteudu, olemme hukassa. Minun elämäni suurimpia pettymyksiä tähän saakka ovat olleet ensin ammattimuusikon uran kariutuminen, pitkä yksin elämisen kausi ja puolison kaipuu (johon Jumala armossaan vastasi), myöhemmin lapsettomuus. Meillä kaikilla on perustavanlaatuisia kaipuita, joista kaikkiin emme saa toivottua vastausta.

Myös maailmanhistorian tapahtumat ja yhteiskunnalliset mullistukset, viimeisimmäksi koronapandemia ja sota ovat voineet murskata monen ihmisen tulevaisuuden haaveita ja suunnitelmia, jopa lopullisesti.

Jumalan rajattomat näköalat ovat kuitenkin aivan toiset kuin meidän. Hänellä on aina suunnitelma varallemme. Jos jokin asia tulee tiensä päähän, jotain uutta ja ihmeellistä voi avautua. Jumala antaa tulevaisuuden ja toivon.

Psalmista 139 löytyvät Jumalan suunnitelmat varallemme mykistävät:
”Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi. Kuinka valtava onkaan niiden määrä. Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin hiekanjyviä. Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani.”

Heli

Ps. 138

1. Kor. 4

Eilisen raamatunkohdassa Paavali muistutti, että jos emme kasva hengellisesti aikuisiksi, kestämme vain ”maitoruokaa”.  Jäämme hengelliseen aikuisuuteen kasvaneiden uskovien ruokittaviksi ja tuettaviksi. Aikaansaannoksemme ovat lapsen rakennelmia, jotka eivät kestä. Paavalin mukaan hengellistä kypsyyttä ja aikuisuutta on rakentaa elämä kokonaan Jeesuksen varaan. Minkään muun asian varaan rakennettu elämä ei kestä. (vrt. 1. Kor. 3:11–13).

Paavalin sanoja lukiessa voi alkaa hirvittää. Miten minä osaan ja kykenen rakentamaan elämäni Jeesuksen varaan? Tämän päivän psalmi tulee rohkaisemaan meitä: ”Minkä olet osalleni varannut, sen sinä Herra viet päätökseen.” (Psa 138:8). Kyse ei olekaan meidän kyvystämme ja halustamme, vaan Jumalasta.

Vaikeina aikoina ja unelmien kariutuessa on vaikea luottaa Jumalan hyvyyteen. Miksi hän sallii tämän tuskan, luopumisen, pettymykset? Tietääkö hän oikeasti, miltä minusta tuntuu?

Kyllä Jumala on hyvä. Kyllä hän kärsii kanssamme. Kyllä hän välittää. Kyllä hän kykenee. Ehkä kokemus tästä ei ole sinulle totta juuri nyt. Päivän psalmin kirjoittaja Daavidin tunsi ahdistukset ja hylkäämisen ehkä paremmin kuin moni muu ihminen. Hän sai kokea, että Jumalan lupaukset kestävät. Silti, samaan aikaan oli myös monta vastaamatonta rukousta. Se sai Daavidin huudahtamaan: ”Ethän jätä kesken kättesi työtä!”.

”Luja on antamasi lupaus. Kun huusin sinua, sinä vastasit, annoit sydämeeni voimaa ja rohkeutta. — Minkä olet osalleni varannut, sen sinä, Herra, viet päätökseen. Iäti kestää sinun armosi. Ethän jätä kesken kättesi työtä!” (Psa 138: 3, 8).

Heli