Mal. 2 Joh. 20

Mal. 2

Joh. 20

Raamattua voi opiskella hyvin yksinkertaisesti muutaman kysymyksen avulla.

  • Mitä lukemani raamatunpaikka kertoo ihmisestä yleensä tai minusta ihmisenä?
  • Entä mitä raamatunkohta kertoo Jumalasta?
  • Mitä raamatunpaikka puhuu minulle, kuinka sovellan oppimaani omaan elämääni? Vasta silloin oppimamme muuttuu todeksi.

Luen tämän viikon raamatunpaikat näiden kysymysten valossa. Kerron kunkin päivän raamatunpaikaista muutaman löytämäni vastauksen kysymyksiin. Myös sinä voit pohtia samoja kysymyksiä. Mitä raamatunpaikka sinulle puhuu itsestäsi ja Jumalasta? Entä miten Pyhä Henki ohjaa sinua elämään raamatunkohdan opetuksen mukaisesti? Tätä raamatunopiskelutavalle on monta nimitystä, esim. Discovery Bible Study tai simppeli kirkko.

Mitä lukemani raamatunpaikka kertoo ihmisestä yleensä tai minusta ihmisenä?

Kun ihminen kohtaa kuolemaa ja menetyksiä, elämän näköalat sumenevat ja elämä kutistuu surun ympärille. Magdalan Maria, Pietari ja se toinen opetuslapsi, Johannes, sekä muut Jeesuksen seuraajat olivat kaikki surun murtamia. Jeesuksen tyhjä hauta oli heille käsittämätön asia. Sille etsittiin arkista ja järkeenkäyvää selitystä. (Joh. 20).

Mitä raamatunkohta kertoo Jumalasta?

Jumalan tiet ja ajatukset ovat yhtä korkealla meidän ajatustemme ja teidemme yläpuolella kuin taivas on maan yllä. (Jes. 55:9). Jeesuksen ylösnousemus oli sellainen Jumalan teko, että sitä on vaikea käsittää. Mutta Jumala toi senkin opetuslasten tajuntaan lempeästi ja vaihe vaiheelta. Jeesuksen ylösnousemus kuolleista alkoi valjeta hänen ystävilleen vähän kerrassaan.

Mitä Jumala puhuu minulle tänään tämän raamatunpaikan ja Jeesuksen ylösnousemuksen kautta?

Järki on hyvä ja tarpeen mutta en saa antaa järjen rajoittaa ja pienentää Jumalaa. Tarvitsen samaa Pyhää Henkeä, jonka Jeesus antoi opetuslapsilleen ylösnousemuksensa jälkeen. ”Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: Ottakaa Pyhä Henki.” (Joh. 20:22). Pyhä Henki avaa sydämeni näkemään Jeesuksen ja mitä Jeesus on tekemässä minun ympärilläni.  

Mitkä ovat sinun löytösi raamatunpaikkojen äärellä?

 Heli

Hoos. 2 1. Tess. 3

Hoos. 2

Välirikko. Hoosean kirja kertoo yhteyden rikkoutumisesta Jumalan ja hänen omiensa välillä ja välirikon ikävistä seurauksista. Mutta ennen kaikkea kirja kertoo Jumalan rakkaudesta ja sovinnosta, jonka Jumala omiensa kanssa tekee. ”Katso! Minä suostuttelen hänet mukaani, vien hänet autiomaahan, puhun hänelle suloisesti. —Siellä hän vastaa kutsuuni kuin nuoruutensa päivinä—” (Hoos. 2:16–18).

1. Tess. 3

Yhteys ravitsee. Kohtaamisen ja kosketuksen merkitys korostui korona-aikana, koska niitä meiltä monelta on puuttunut. Paavalikin korostaa kohtaamisen merkitystä. Hän joutui useamman kerran vankilaan ja eli elämänsä viimeiset vuodet Roomassa vangittuna. Matkustamaan ei päässyt ja ihmisten tapaamista oli rajoitettu. Paavali tiesi nahoissaan, miltä tuntuu, kun yhteys puuttuu ja kuinka hyvältä yhteys tuntuu. Tessalonikalaiskirjeessä Paavali kertoo, kuinka hän toivoo pääsevänsä Tessalonikaan tapaamaan henkilökohtaisesti Tessalonikan uskovia, jotta voisi antaa heille mitä heidän uskostaan puuttui, hengellisiä lahjoja (1. Tess. 3:10; vrt. Room. 1:10–11).

Yhteydessä toisiin uskoviin ja seurakuntaan saamme hengellisiä lahjoja, joista meillä ei muuten olisi mitään tietoa. Nämä lahjat eivät ole ylimääräistä luksusta, vaan elinehto.

Yhteyden löytämiseen liittyy myös epäonnistumisia ja kipuja. Meille on voinut tapahtua Hoosean kirjan kuvaama välirikko. Siitäkin huolimatta rukoilen, että löytäisimme sopivan ja ravitsevan yhteyden toisiin uskoviin ja seurakuntaan. Mitä sinä toivot ja rukoilet tässä asiassa? Ja mikä olisi sellainen konkreettinen askel, jonka voisit ottaa kohti yhteyttä?

Kohtaamispaikan kesäkohtaamiset, iltakirkko, brunssikirkko ja kohtaamisryhmät ovat mahdollisuus yhteyteen, katso Kohtaamispaikan kalenteri.  Tai jos sinun paikallisseurakuntasi on jokin muu, lähde kokeilemaan. Ei haittaa vaikka takana olisi pidempikin tauko.

Heli

Hoos. 1 1. Tess. 2

Hoos. 1

1. Tess. 2

Mihin Pyhä Henki meitä kutsuu? Apostolien tekojen 16. ja 17. luvuissa kerrotaan, kuinka sanoma Jeesuksesta tuli Tessalonikaan. Vainot ja ahdinko pakottivat Uuden testamentin uskovat monessa kohtaa siirtymään paikasta toiseen. Samalla ilosanoma Jeesuksesta levisi uskovien mukana. Samoin kävi Paavalille lähetysmatkoillaan useampaan otteeseen. Filippissä Paavali ja Silas ruoskittiin ja vangittiin. Vankilassa Paavalin ja Silaksen rukoillessa ja ylistäessä Jumalaa tuli maanjäristys, joka avasi vankilan ovet selkoselälleen. Tuossa rytäkässä vanginvartija perhekuntineen tuli uskoon ja kastettiin pika-aikataululla. Aamulla Paavali ja Silas vapautettiin. Filippistä Paavali ja Silas jatkoivat Tessalonikaan.

Paavalin sanoista paistaa valtava lämpö ja rakkaus tessalonikalaisia kohtaan (1. Tess. 2:7–8). Ahdinko ja uskon vuoksi kärsiminen yhdistivät Paavalia ja tessalonikalaisia. Emme luonnostaan halua vaikeuksia. Mutta kun meillä on vaikeaa, rukous syntyy kuin itsestään ja pyydämme vaikeuksien hellittämistä. Vaikeuksissa olen oppinut kysymään Jeesukselta myös sitä, mitä hän oikein haluaa tehdä minussa tai jossakin toisessa ihmisessä.

Voi olla, että juuri vaikeudet tekivät tessalonikalaisista niin vastaanottavaisia Jumalan sanalle (2:13). Vaikeudet voivatkin olla Pyhän Hengen puhetta meille. Emme ihannoi emmekä tavoittele kärsimystä. Jumala voi kuitenkin osoittaa, missä tai keitä Jumala kutsuu meitä auttamaan ja palvelemaan. Jeesuksen kutsumus kiteytyi tähän:

”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita vaan syntisiä.” (Matt. 9:12–13)

Mihin Pyhä Henki kutsuu sinua ja minua tänään?

Heli