Tekijä: Heli

Ps. 63

Luuk. 13

Armon aikaa. Jeesus kuvasi Luukkaan evankeliumin 13:nnessa armon aikaa sekä sen loppumista useammallakin kertomuksella. Hedelmää tuottamaton viikunapuu säästyy kaatamiselta, kun puutarhuri haluaa vielä yhden vuoden ajan lannoittaa ja hoitaa hedelmäpuuta, jotta se ehtisi tuottaa hedelmää. Puutarhurin huolenpito ja rakkaus puutarhaansa kohtaan säästää puun. (Luuk. 13: 6 – 9). Mikä kuva Jumalan rakkaudesta meitä, puutarhaansa kohtaan!

Toisessa kertomuksessa talon isäntä lopulta sulkee kotinsa ovet. Talon ovet olivat olleet avoimina kaikille ja talo oli toivottanut kaikki halukkaat tervetulleeksi, mut nyt oli tullut yö. Ei auta enää koputella ovella ja anella isäntää päästämään sisälle taloon, sillä yöaikaan ovella ryskyttävät vain rosvot ja vääryydentekijät (Luuk. 13:23 – 30). 

Saadakseen ihmiset ymmärtämään viestinsä, Jeesus vielä kertoo kahdesta ajankohtaisesta Jerusalemissa tapahtuneesta onnettomuudesta: toisessa Juudean maaherra Pilates oli surmauttanut Jerusalemiin uhraamaan tulleita galilealaisia. Toinen oli Jerusalemissa sortunut Siloan torni, jonka alle kuoli 18 ihmistä. Jeesus sanoi, että elleivät ihmiset käänny, he ovat samalla tavalla tuhon omia kuin Pilateksen tapattamat ja Siloan tornin sortumisessa kuolleet ihmiset.

Usko opasteita – käänny nyt. Kertomusten viesti oli, että nyt on Jumalan puoleen kääntymisen aika. Emme voi pelata Jumalan kanssa ja päättää ajatella hengellisiä asioita joskus myöhemmin, ehkä vasta vanhuuden tullen. Meitä eivät pelasta myöskään vanhempiemme tai muiden hengen miesten ja naisten hurskas elämä. Jumala kutsuu meitä jokaista henkilökohtaisesti yhteyteensä, nyt. Se on kuin moottoritieltä ulos johdattavat kyltit. Kun viimeinen ohjaava nuori osoittaa moottoritieltä pois liittymistä, jos sen ohittaa, ei takaisin ole enää kääntymistä.

Jokainen uusi päivä on Jumalan armoa meitä kohtaan. Se on osoitus Jumalan kärsivällisyydestä ja siitä, että hän tahtoo että kaikki pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden (2. Piet. 3:9). Jumala vain odottaa, että saisi olla meille armollinen (Jes. 30:18). Edes taloudellinen ahdinko, sodat tai muut ahdingot eivät vähennä Jumalan armoa. Ne ovat pikemminkin kevään merkkejä, merkkejä Jumalan valtakunnan läheisyydestä (Ks. Luuk. 2:29 – 31) : tämän hullun maailman keskellä Jumala on valmistanut meille turvan ja pelastuksen jo nyt ja lisäksi elämän ja tulevaisuuden, joka jatkuu vaikka me kuolisimme.      

Mikä siinä on niin ahdasta? Nimittäin ovessa, josta Jeesus puhuu. Ovi, josta Jumalan valtakuntaan käydään, ei ole ahdas sen vuoksi, että Jumala olisi ankara ovimikko, ja käännyttäisi sisään pyrkijöistä suurimman osan pois. Hänhän haluaa, että aivan jokainen tulisi tuntemaan hänet. Ovi on ahdas sen vuoksi, että se on Jeesuksen muotoinen. Tulevaisuuden ja toivon voi Raamatun mukaan löytää vain Jeesuksen kautta, uskomalla häneen ja häneen täytettyyn, valmiiksi tehtyyn ristintyöhönsä.

Heli

Ps. 62

Luuk. 12

Vain yksi pelko. Luukkaan 12. luvussa Jeesus puhuu pelosta ja pelottomuudesta. Pelon vuoksi jo ennestään varakas mies säilöö suuren varallisuutensa pahan päivän varaksi ja nauttii siitä yksin. Tulevaisuuden pelon uoksi huolehdimme ylen määrin ruoasta, vaatteista, toimeentulosta, terveydestä, ihmissuhteista tai niiden puutteesta, eli hengestämme ja ruumiistamme. 

Yksi pelko vapauttaa meidät kaikesta muusta pelosta ja se on Herran pelko. Raamatussa Jumalan pelko ja rakkaus kulkevat käsi kädessä. Vähässä katekismuksessa kymmenen käskyn selityksissä Martti Luther avaa: ”Meidän tulee yli kaiken pelätä ja rakastaa Jumalaa ja turvautua häneen.” Jeesus tuntee Isän ja tietää, että Isää Jumalaa meidän tuleekin pelätä, ja syystä (Luuk. 12:5).

Jukka Norvanto opetti Raamattu kannesta kanteen – opetuksissa, että ihminen voi rakastaa monia asioita ja ihmisiä, mutta pelätä vain yhtä asiaa kerrallaan. Kun pelkäämme ja rakastamme Jumalaa niin, että haluamme kuulla ja noudattaa hänen tahtoaan, mieleemme ei mahdu mitään muita pelkoja: ei sairauden, hylätyksi tulemisen, eikä mitään muutakaan pelkoa. Silloin Jumalan täyteys valtaa meidät.

Psalmin 62 kirjoittajan tavoin löydämme Jumalan pelosta rauhan ja turvan. ”Hiljene, sieluni, Jumalan edessä, hän antaa minulle toivon. Hän on kallio, hän on pelastukseni, hän on linnani, minä en horju.” (jakeet 6 -7).

Heli

5. Moos. 12

Mark. 14

Vain yksi käsky ja kielto. Kaikki Raamatun ohjeet ja käskyt voidaan tiivistää tähän yhteen”Rakasta Herraa, Jumalaasi, yli kaiken.” Mooseksen laissa sitä täydensivät toisia ihmisiä koskevat rakkauden käskyt ja Jeesus muistutti tuosta toisesta osasta käskyjä ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Jos ja kun tunnemme Jumalan, jo ensimmäinen osa riittäisi. Siinä olisi kaikki laki ja profeetat. 

5. Mooseksen 12:nnessa luvussa on yksi kielto, joka myöskin riittäisi jo itsessään: ”varokaa, ettette myöhemminkään joudu heidän pauloihinsa jäljittelemällä heidän tapojaan.” (5. Moos. 12:30). Muut luvun kiellot ja käskyt, kuten käsky oikeasta jumalanpalveluspaikasta, leeviläisten elatuksesta huolehtimisesta ja veren syömiskielto, auttoivat israelilaisia pysymään erossa ympäröivien pakanakansojen epäjumalanpalvelusmenoista. Siten ne auttoivat heitä noudattamaan ydinkäskyä rakastaa Jumalaa yli kaiken. On hyvä huomata, että kieltojakin suuremmat ovat Jumalan antamat vapaudet ja oikeudet. Vertaapa vaikka sitä, että Jumala oikein kehottaa nauttimaan kaikesta hyvästä!

Usko Jumalaan ei periaatteessa ole tämän vaikeampaa. On vain yksi suuri käsky ja sen mukaan elämällä kaikki muut tarkentavat käskyt tulisivat hoidettua. Silti tuo käsky on vaikeampaa kuin mikään muu. Sen vuoksi tarvitsemme kipeästi Vapahtajaa.

Kutsumuksena kuolema. Kun Jeesuksen kuoleman hetki lähestyi, Jeesus tiesi sen ja hän tunsi todellista tuskaa ja ahdistusta. Getsemanen puutarhassa Jeesus pyysi mukaansa muutaman läheisimmistä opetuslapsistaan ja meni rukoilemaan syrjemmälle. Jeesus anoi sydämensä pohjasta, että tuleva kärsimys ja kuolema voisivat mennä häneltä ohi. Ihmettelen, miten Jeesus pystyi myöntymään ja sanomaan: ”Ei kuitenkaan minun tahtoni mukaan, vaan sinun.” On luonnollista välttää kärsimystä ja takertua elämään. Jeesus oli kuitenkin valmis, vaikka hän tunsi sisimmässään kauhua. 

Minua lohduttaa kovasti, että Jeesus oli täysi ihminen ja tunsi samoja tunteita kuin me ahdistavissa tilanteissa. Hän oli ihminen myös siinä mielessä, että hän kaipasi rinnallakulkijoita ja tukea läheisiltä. Siitä kertoo opetuslasten kutsuminen mukaan rukoilemaan Getsemaneen. 

Käden lähellä, joka kohta lyö. Jeesus oli myös Isänsä Poika. Kun hänen elämänsä vaikein hetki lähestyi, Jeesus hakeutui Isän lähelle rukoilemaan, vaikka hän tiesi, että Isä itse pian hylkäisi hänet. Jeesus ei kohdannut vain fyysistä kuolemaa, vaan hän musertui meidän ihmisten ja koko ihmiskunnan syntitaakan alle. ”Hän kantoi meidän kipumme ja otti taakakseen meidän sairautemme.” (Jes. 53:4).

Jeesuksella olisi ollut muitakin vaihtoehtoja kuin kuolema. Hän olisi voinut kutsua legioonan enkeleitä pelastamaan itsensä. Hän ei kuitenkaan tehnyt niin. Ajattelen, että Jeesuksen vahva kutsumustietoisuus piti hänet kiinni suunnitelmassa. Se auttoi häntä olemaan hiljaa jumalanpilkkasyytösten edessä, kun hänet tuomittiin kuolemaan. Jeesus uskoi ja tiesi, että Jumala voi herättää hänet kuolleista. Ensimmäisenä historiassa Jumala tuli ja kuoli ihmisen puolesta ja nousi kuolleista meidän ihmisten puolesta.

Heli