Tekijä: Heli

1. Aik. 13 Ilm. 6

Pyhä eli sakraali on arjen ja maallisen, profaanin, vastakohta. Pyhä on jotakin Jumalalle erotettua tai Jumalalle kuuluvaa. Aikakirja kertoo, mitä tapahtui, kun maallinen ja syntinen ihminen, Ussa, kosketti liitonarkkua, jossa pyhän ja täysin puhtaan Jumalan läsnäolo lepäsi. Vaikka Ussan horjahdus oli vahinko, hän kuoli välittömästi. Jumalan pyhyys ja täydellisyys oli niin ehdotonta, että epätäydellinen ei kestänyt kosketusta hengissä.

Tämän vuoksi Jeesus tuli maailmaan ja sovitti täydellisen ja epätäydellisen, pyhän ja epäpyhän välisen hengenvaarallisen ongelman. Jumala voimassaan on kuin voimalaitoksen suurjännite, jonka Jeesus kuolemallaan ja ylösnousemisellaan muutti meille ihmisille sopivaksi kotitalouslaitteiden 230 voltin jännitteeksi.

Sama pyhyys tulee esiin Ilmestyskirjassa. Eilisen luvun viisi etsittiin henkilöä, joka kykenisi avaamaan Jumalan kädessä olevan seitsemällä sinetillä sinetöidyn kirjakäärön. Täydellisen puhdas Jeesus oli ainut, joka pystyi avaamaan pyhän kirjan (Ilm. 5:5). Ilmestyskirjan kuudennesta luvusta on todella lohduttavaa lukea, että Jeesus itse avasi näyssä kirjakäärön sinetit. Se tarkoittaa, että vaikeudetkin tulevat täydellisen hyvän, armahtavan ja meitä ymmärtävän Jeesuksen käsistä (vrt. Hepr. 2:17–18). Vaikeudetkin tulevat vain siihen rajaan saakka, kuin Jeesus sallii ne.

Heli

1. Aik. 12 Ilm. 5

Etsimme usein omaa paikkaamme ja kutsumustamme enemmän tai vähemmän läpi elämän. 1. Aikakirjan tämän päivän luvussa on mielenkiintoinen kohta, jossa Daavidin kutsumus Israelin kansan kuninkaana saa vahvistuksen vaikka kuninkuus ei vielä ole toteutunut. Israelin heimo toisensa jälkeen asettuu kannattamaan Daavidia ja lähettää sen merkiksi taitavia sotilaita Daavidin joukkoihin.

Daavid sai kutsun kuninkaaksi jo teinipoikana, kun Samuel vieraili Daavidin perheen luona ja voiteli kuninkaaksi Iisain perheen nuorimman pojan. Vuosia myöhemmin, kun Daavid oli jo kolmikymmenvuotias, kutsusta tuli vihdoin totta. (vrt. 2. Sam. 5:4).

Yksi tapa, jolla kutsumuksemme johonkin tehtävään voi vahvistua, onkin ympäröivän yhteisön tuki tai yhteisön tai organisaation johtajilta tuleva kutsu. Sisäinen halu ja muut aiemmat vastuut ovat jo pidemmän aikaa voineet valmistaa meitä tuohon tehtävään.

Heli

2. Sam. 10 2. Tim. 4

Paavalin kirjeissä on paljon tervehdyksiä ihmisille eri seurakunnissa, niin kuin nyt 2. Timoteuksen kirjeen lopussa. Tervehdyksissä kiinnitin huomiota siihen, kuinka paljon tukijoukkoja Paavalin taustalla oli. Heidän tuellaan Paavalin oli mahdollista kiertää maailmalla apostolina ja evankelistana.

Sinä ja minäkin olemme osa Kristuksen toimivaa ruumista, Raamatun kuvakielellä. Vaikka emme itse olisi täysipäiväisiä seurakunnan työntekijöitä, saamme olla täydestä sydämestä Jumalan työssä. Tärkeä osa sitä on rukous ja tuki seurakunnalle ja sen työntekijöille. Siten annamme heille aikaa ja mahdollisuuksia tehdä täysillä työtä, johon Jumala on kutsunut heidät.

Ja sitten vielä kehotus Timoteukselle astua esiin sopivalla ja sopimattomalla hetkellä (j. 2). Ei tarvitse pelätä ja huolehtia niin paljon siitä, milloin on oikea hetki kertoa Jeesuksesta. Sopivan ja sopimattoman hetken tietää vain Jumala. Jätetään vastuu siitä hänelle.

Heli