Tekijä: Kyyrä

Valit. 4

2. Piet.3

Odottaminen on rankkaa. Jos on jotain luvattu eikä mitään tapahdu, meinaa usko ja toivo loppua. Tämän olivat huomanneet myös jotkut Herran päivän odottajista tässä luvussa. Herran päivä tarkoittanee tässä tapauksessa aikaa, jolloin tämä nykyinen maailma tulee tuhoutumaan, ja jonka jälkeen Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan, joissa vanhurskaus asuu. Tämän luvatun päivän odottaminen oli saanut epäilijät liikkeelle keksimään tekosyitä, miksi ei kannattaisi enää odottaa. Antaa vain omien himojen ja halujen viedä, jotta voisi tuntea ja kokea elävänsä täysillä. 

Kun ja jos keskittyy vain itseensä ja omaan nautintoonsa, vie se pois päin Jumalasta ja tuhoa kohti. Odottaminen voi olla myös rankkaa, jos täytyy keskittyä oman elämän virheiden karsimiseen ja oman syntisyytensä murehtimiseen.

Eihän Jumala vitkastele, vaan on kärsivällinen, sillä hän tahtoo jokaisen pelastuvan. Odottavan aika ei käy pitkäksi, jos antaa itsensä Jumalan käyttöön ja jouduttaa Herran päivän tuloa liittymällä siihen joukkoon, joka toteuttaa lähetyskäskyä yhdessä Herran ja muiden opetuslasten kanssa.

Tänään sain viettää hetken tällaisen innokkaan ryhmän kanssa koululla aamun avauksessa. Saimme vieraaksi The Send – ryhmän, jonka nuoret todistivat Jeesuksen parantavasta ja koskettavasta läheisyydestä, jota olivat saaneet kokea. Eipä käy aika pitkäksi ja ilottomaksi Jeesuksen seurassa! Heidän mottonsa ja vastauksensa tämän maailman tuskaan oli: “Tässä olen, lähetä minut!” (Jes 6:9)   Activating Believers into a Missional Lifestyle

Juha

Valit. 3

2. Piet.2

Edellisen luvun uskossa kasvun ja Sanaan luottamisen kehotus vaihtuukin sitten väärien profeettojen ja opettajien esittelyyn. Niitä on aina ollut Israelin kansan keskuudesta lähtien tähän päivään saakka ja tulee aina olemaan tulevaisuuteen saakka. Tässä luvussa väärien opettajien toimintatapoja ja tavoitteita esitellään vähän perusteellisemmin. Harhaopit aiheuttavat hajaannusta seurakunnassa sekä johtavat epävarmuuteen uskon asioissa. “Heidän irstasta menoaan lähtevät monet seuraamaan, ja näiden takia totuuden tie tulee häväistyksi” (2). “He viekottelevat ihmisiä, jotka eivät vielä ole varmalla pohjalla, ja ahneudessaan he ovat mestareita” (14). 

Yksilön vapauden kaipuu lienee nykyäänkin aika houkutteleva teema.”He lupaavat näille vapautta, vaikka itse ovat turmeluksen orjia” (19).  On se hienoa, kun saa tehdä mitä itse haluaa eikä yhteisistä normeista saatikka Jumalan ohjeista kannata välittää. Harhat tulevat usein omista joukoista, jolloin ne ovat uskottavampia kuin ulkopuoliset opit. Väärät profeetat salakuljettavat vääriä oppeja seurakunnan keskuuteen tekaistujen tarinoiden ja suureellisten, mutta tyhjänpäiväisten puheiden avulla. Omien halujensa vallassa profeetat esimerkillään houkuttelevat muitakin seksuaaliseen vapaamielisyyteen ja tavoittelevat ahneudessan taloudellista hyötyä. Näin he eivät ole kuuliaisia Jumalan sanalle ja lankeavat pois uskosta kieltäen myös Herransa ja vanhurskauden tien opin. Vaikka näiden jumalattomien opettajien käy huonosti, voi Herra sen sijaan Herra pelastaa koettelemuksesta ne, jotka häntä pelkäävät (9). Harhaoppien harhoja ovat mm:

• Luopuminen Raamatun totuudesta. Luin jostain ajatuksen, että onko Raamattu Jumalan sanaa vai sanoja Jumalasta!?  Myös epäilyn kylväminen on perinteinen tapa johtaa harhaan: “Onko hän muka tullut, niin kuin lupasi? (3:4).
• Jumalan pelastussuunnitelman kieltäminen  ja omien oppien nostaminen sen tilalle.
• Vapaamielinen moraalikäsitys (vapaus), jonka mukaan jokainen saa päättää mikä on oikein. Raamatun etiikkaa pidetään aikaan sidottuna ja vanhanaikaisena. 
• Jumalan halveksunta ja Jeesuksen Herrauden kieltäminen.
• Pyrkimys rikastua muiden kustannuksella.

Tulipa mieleen myös nämä kehotuksen jakeet 1. Joh 2:15-17: “Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mitä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, hän ei rakasta isää. Kaikki mitä ruumis haluaa ja mitä silmät himoitsevat, leveä elämä, on näet maailmasta eikä Isästä.”

Juha

Valit. 2

2. Piet. 1

Edellinen luku päättyy kehotukseen pitää mieli valppaana ja valvoa, jotta vastustaja ei pääse tuhoamaan uskovien elämää. Tämän luvun alku kertoo heti tärkeistä asioista, jotka vahvistuvat Jeesuksen tuntemisen kautta eli hyvistä tuttavista, armosta ja rauhasta.

Taistelua käydään tekstin perusteella Raamatun luotettavuudesta uskonelämän rakentajana. Jos uskomme, että “Hänen jumalallinen voimansa on antanut meille lahjaksi kaiken, mikä kuuluu tosi elämään ja jumalanpelkoon”, niin silloin on syytä pyrkiä elämään uskoa todeksi ja kasvamaan kristittynä hyveitä harjoittaen. Siten voimme löytää vapauden elää Jumalan tarkoittamaa elämää. Kasvuprosessi etenee oman sydämen ja luonteen kasvun kautta keskinäiseen kiintymykseen ja rakkauteen, jotka eivät jätä toimettomiksi, vaan kantavat hyvää hedelmää. 

 Pietarin tietää jo loppunsa lähestyvän ja siksi haluaa vielä herätellä ja muistutella totuudessa pysymisen tärkeydestä, jottei hänen jälkeensä tärkeitä asioita unohdettaisi. Hän haluaa vakuuttaa Kristuksen ja Jumalan Sanan aitoudesta ja luotettavuudesta. Hän kertoo, miten he olivat Jaakobin ja Johanneksen kanssa omin silmin nähneet  Jeesuksen jumalallisen suuruuden kirkastusvuorella ja omin korvin kuulleet Jumalan äänen. Kannattaa siis uskossa kiinnittää katse Sanaan ja nähdä sen muuttava voima omassakin elämässä. Sillä kun sydän syttyy ja Jeesuksen läsnäolo alkaa vaikuttaa armon ja anteeksiantamuksen sanoman kautta, saattaa se näkyä myös ulospäin. ”Me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet” (Apt. 4:20).

Juha