Tekijä: Kyyrä

Sananl. 28

Apt. 19

Nykyisen Turkin alueella sijaitsevasta Efesosta tuli toinen tärkeä tukikohta. Paavali luotti sanojen voimaan keskustellen synagogassa ja puhuen rohkeasti ja vetoavasti Jumalan valtakunnasta. Kun jotkut kuulijat kovettivat sydämensä alkaen puhua julkisesti pahaa Herran tiestä, Paavali lähti seurueensa kanssa jatkamaan opetustaan Tyrannoksen kouluun. Hän valitsi oman tiensä ja siirtyi eteenpäin. Tuli tässä mieleen Jeesuksen ohjeet opetuslapsille (Matt.10:14), jossa hän antaa ohjeeksi siirtyä eteenpäin, jos opetuslapsia ei haluta kuunnella. 

Monet muutkin Jeesuksen opetuslapsilleen antamat matkaohjeet toteutuivat: “ Taivasten valtakunta on tullut lähelle. Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa spitaalisia ja ajakaa pois pahoja henkiä” (Matt.10:8). “Jumala teki ennennäkemättömiä voimatekoja Paavalin kätten kautta. Jopa vaatekappaleita vietiin sairaiden päälle, ja taudit kaikkosivat ja pahat henget lähtivät pois” (11). Näin ihmeet ja merkit seurasivat julistusta.

Suuri ihme oli myös se, miten Herran pelko valtasi kaikki ja alkoi synnintunnustus, jonka seurauksena uskoon tulleet halusivat tuhota taikuutta koskevat kirjat. “Näin Herran sana osoitti voimansa ja levisi yhä laajemmalle”(20).

Efeson mellakka oli yksi seuraus herätyksestä. Jeesukseen uskovat alkoivat haitata kaupungin käsityöläisten elinkeinoa ja kaupungin tehtävää “vaalia suuren Artemiin temppeliä ja hänen taivaasta pudonnutta kuvaansa”. Efeso oli kreikkalainen kaupunkivaltio ja se taisi pelastaa kaupungin totaaliselta kaaokselta. Kaupungin sihteeri sai joukon rauhoittumaan ja ehdotti asian käsittelyä demokratian periaatteita noudattaen laillisessa kansankokouksessa.

Lukiessa tätä on syytä muistaa, että vaikka tapahtumia riitti luvussa paljon, ne koskevat yli kahden vuoden jaksoa. Paavali oli kärsivällinen ja kutsumustietoinen apostoli, joka jaksoi Jumalan voimalla ja ystävien tuella päivästä toiseen. Varmaan myös luvun alussa kerrotulla Pyhän Hengen vuodatuksella oli tärkeä osuus Efeson herätyksen vaikuttavuuteen. 

“Tule Pyhä Henki, lailla tulen, lailla tuulen. Tule Pyhä Henki, tule köyhään sydämeen!”

Juha

Sananl. 27

Apt. 18

Työtoverit ja yhteisön tuki ovat tärkeää lähetystyössä. Silloin ihmisten erilaiset lahjat pääsevät esiin,  ja vertais- ja rukoustuki auttaa jaksamaan. Yksin ei kauan jaksa, sillä työ on raskasta ja vastustus on rankkaa. Korintissa Paavali sai työtovereikseen teltantekijät Aquilan ja Priscillan.”He ovat panneet henkensä alttiiksi minun takiani, ja heitä kiittävät minun lisäkseni myös kaikki pakanuuudesta kääntyneet seurakunnat” (Room.16:4). Myös Silas ja Timoteus saapuivat  Korinttiin omalta matkaltaan. Työtoveruuteen voidaan mukaan lukea myös Titius Justus, joka antoi oman talonsa Paavalin käyttöön.

Korintissa alkoikin tapahtua. Paavalin toimintaa kuvaavia ilmaisuja olivat “kävi keskusteluja”, “koetti taivuttaa uskoon” sekä juutalaisia että kreikkalaisia ja “oli kokonaan antautunut julistamaan sanaa” ja “todisti juutalaisille, että Jeesus on Messias”. Sillä oli suuri vaikutus, sillä muun muassa synagogan esimies ja monet muutkin tulivat uskoon ja heidät kastettiin. Seurakunta oli syntynyt!

Uusia uskovia piti myös auttaa alkuun kasteen jälkeen. Paavali viipyi Korintissa puolitoista vuotta ja opetti heille Jumalan sanaa. Tähän lienee syynä Herran sanat yöllisessä näyssä Paavalille:”Älä pelkää, vaan puhu edelleen, älä vaikene. Minä olen sinun kanssasi. Kukaan ei käy sinun kimppuusi eikä tee sinulle pahaa. Tässä kaupungissa on paljon minun kansaani.”(9-10). Paavali noudatti saamaansa kehotusta ja niin seurakunta sai hyvät juuret Jumalan sanan opetuksen kautta. “Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana” (Room 10:17).

Juha

Sananl. 26

Apt. 17

Apostolien teot on mielenkiintoista luettavaa tällaiselle suorittajalle kuin minä, sillä tapahtumia riittää ja “tulosta” syntyy evankeliumin levitessä Paavalin työn tuloksena eteenpäin uusien ihmisten ja kaupunkien sydämiin. Paavalihan oli Jumalan “valittu ase” evankeliumin työssä ja hänen kokosydämisyys entisessäkin elämässä oli ilmeinen:”Saul uhkui yhä vihaa ja murhanhimoa Herran opetuslapsia kohtaan” (Apt.9:1,15). Hän oli myös oppinut juutalainen, fariseus, joka pyrki elämässään pitämään Jumalan lain vaatimukset. Sama viisaus, määrätietoisuus, rohkeus ja antaa Paavalista menestyksekkään kuvan myös apostolin virassa. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus Paavalista.

Uusi Paavali oli toista maata. Hänen menestyksensä salaisuuteen kuului myös lupa olla heikko. Hän kirjoittaa kirjeissään seurakunnille avoimesti omista kärsimyksistään, heikkoudestaan ja ahdistuksistaan. ”Puheeni ja julistukseni ei pyrkinyt vakuuttamaan viisaudellaan vaan ilmensi Jumalan Hengen voimaa, jotta teidän uskonne ei perustuisi ihmisten viisauteen vaan Jumalan voimaan” (1. Kor.2:4-5). “Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa. Juuri heikkona olen voimakas” (2.Kor.9-10). Läheinen yhteys Jeesukseen oli Paavalin voiman ja ilon lähde. Hän tunsi Kristuksen ja hänen ylösnousemisensa voiman. 

Toinen muutosvoiman lähde on itse evankeliumi: “Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille” (Room.1:16).

Tässä luvussa Paavalin toiminta seuraa tuttua kaavaa, jossa ensin mennään synagogaan juutalaisten luo, kunnes tulee turpiin ja siirrytään toiseen kaupunkiin ja synagoogaan. Myös uskovien määrä kasvaa koko ajan. Ateenassa oltiin filosofien parissa ja siellä Paavali saa käyttää omaa oppineisuuttaan hyödyksi heidän kanssa keskustellessaan. 

“Jumala ei kylläkään kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme” (28). 

Kiitos Jeesus tästä mahdollisuudesta elää yhteydessä Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen! Anna sen vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen sinun mielesi mukaan elämässäni!

Juha