Tekijä: Kyyrä

2. Moos. 40

Oikein hyvää alkanutta vuotta meille kaikille! Seurataan Jeesusta, annetaan Jumalan johdattaa meitä yötä päivää ja ihmetellään hänen suuruuttaan! ”Koko vaelluksensa ajan kaikki israelilaiset näkivät Herran pilven päivisin telttamajan yllä, ja öisin pilvestä loisti tulinen hehku” (38).

Mark. 5

Luku on toimintaa täynnä,  ja ihmeitä tapahtuu koko ajan Jeesuksen seurassa. Jäin tällä kertaa miettimään tätä ensimmäistä kohtaamista, jossa Jeesus kohtaa demonien vallassa olevan miehen. Jeesukselle miehen parantaminen ei ollut vaikeaa, ja Jeesus lähettääkin hänet kotiin kertomaan hyviä uutisia siitä, miten Herra oli häntä auttanut. En ihmetellyt sitä, että Jeesuksella oli voima ja valtuutus parantamiseen, vaan sitä, että oma tietämykseni ja  maailmankuvani on aika kapea, kun aletaan puhua henkimaailmasta. Havahduin siis siihen, että vaikka niin useasti Raamatussa puhutaan pahoista hengistä ja niiden vaikutusvallasta maailmassa, ei niistä ole paljon opetusta eikä niiden todellisuutta jotenkin tahdota hyväksyä. Markus mainitsee, että Jeesus valitsi 12 opetuslasta: “Jeesus nimesi heidät apostoleiksi eli valtuutetuiksi. Heidän piti olla hänen kanssaan, ja hän lähettäisi heidät julistamaan ilosanomaa ihmisille. Lisäksi hän valtuutti heidät karkottamaan demoneita” (Mark.3:14-15). Efesolaiskirjeessä (6:12)  Paavali kirjoittaa samasta asiasta:” Pukeutukaa Jumalan taisteluvarustukseen, jotta voisitte vastustaa Paholaisen juonia. Vastustajamme ei näet ole lihaa ja verta. Me kamppailemme henkivaltoja vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijaa ja taivaan pahoja henkiä vastaan.”

Pienen googlauksen jälkeen sain vähän lisää tietoa aiheesta ja demonien toiminnasta. Kommentit on lainattu ao. lehtiartikkelista. Sairaudet ja kärsimys ovat syntiinlankeemuksen seurausta ja osa tätä maailmaa, mutta eivät merkki siitä, että ihminen olisi riivattu. Kastettu, uskova ihminen ei voi olla paholaisen vallassa. Jos Pyhä Henki asuu ihmisessä, sinne ei mahdu muita henkiä. Paholainen voi silti kiusata ja houkutella syntiin uskovaa ihmistä. Persoonallinen paha on olemassa, ja se voi ottaa ihmisen valtaansa mutta ei koskaan ilman Jumalan sallimusta. Jumala asettaa pahalle rajat; Lutherin sanoin ”perkele on Jumalan kahlekoira”. Jos ilmiöstä vaietaan sen takia, ettei siihen uskota, kirkko kieltää Uuden testamentin. https://uusitie.com/jeesuksen-nimessa-lahde-hanesta/

Room. 8:38-39:”Olen vakuuttunut siitä, ettei mikään Jumalan luoma pysty erottamaan meitä hänen rakkaudestaan, joka ilmenee Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. Siihen ei pysty kuolema eikä elämä, eivät enkelit eivätkä henkivallat, ei mikään nykyinen eikä tuleva, eivät korkeuden eivätkä syvyyden voimat, ei mikään mahti maailmassa.”

Juha

1. Moos. 26

Oli kyllä yllättävää lukea, miten lupauksen lapsi Iisak kulkee isänsä jalanjäljissä! Iisak toisti isänsä tapoja ja sai suuren siunauksen isänsä kuuliaisuuden tähden. Tässä luvussa mainitaan, miten Iisak sai käydä läpi monta samaa asiaa kuin isänsäkin Abraham, kuten sen, että Iisak sanoi pelon takia vaimoaan valheellisesti sisarekseen. Lisäksi oli mm. nälänhätää, Jumalan ilmestyminen ohjeiden kanssa, liitto Abimelekin kanssa, riita kaivoista, suurta taloudellista menestystä ja myös hyvä todistus ulkopuolisilta: “Me olemme nähneet, että Herra on sinun kanssasi. Sinulla on Herran siunaus!” (26, 28)

Iisakin kuolinilmoitus oli myös hyvin samanlainen isänsä kanssa: “Ja Iisakin elinaika oli sata kahdeksankymmentä vuotta. Ja Iisak vaipui kuolemaan ja tuli otetuksi heimonsa tykö, vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena. Ja hänen poikansa Eesau ja Jaakob hautasivat hänet” (1. Moos 35:28-29).

Pelkästään tämän luvun perusteella voisi ajatella, että kylläpä Iisak pääsi helpolla. Odotteli vain tulevia siunauksia ja rikkauksia heprealaiskirjeen 11:1 mukaisesti. Eesau ja Jaakob pitivät kuitenkin huolen siitä, että isällä riitti murhetta elämässään ja aihetta rukoilla ainakin poikiensa puolesta.

Hienoa lukea, miten isän saama siunaus kantaa tuleville sukupolville. Väistämättä tulee mieleen ensimmäisen käskyn selityksestä se positiivinen asia Jumalan uskollisuudesta: “Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja pitävät minun käskyni” (2. Moos. 20:6). Toisaalta voi ajatella, että Iisak sai hyvän ja monipuolisen kasvatuksen vanhemmiltaan, jonka avulla hän oppi selviytymään kaikenlaisista tilanteista ja huolehtimaan perheestään ja sekä maallisesta että hengellisestä perinnöstään. Isän ja pojan yhteisen vaelluksen aikana oli paljon Jumalan kanssa elettyä elämää ja monta tärkeää elämänohjetta siirtynyt isältä pojalle. Eikä vaan isän, vaan myös äidin vaikutus oli suuri Iisakin elämässä. 

Sillä on siis väliä myös muiden kuin itseni kannalta, miten elän elämäni. Alkaa taas vastuu painaa. Tässä sitä tuli meille  vanhemmille mietittävää, että minkälaisen perinnön haluamme jättää seuraavalle sukupolvelle ja miten sen teemme? Ainakin kannattaa pyytää Jumalan siunausta!

Ilm. 19

Juha

1. Moos. 25

Luvussa on mukana elämän suurimmat asiat, syntymä ja kuolema, jonka jokainen käy läpi täällä maan päällä. Kuulostaa aika täyteläiseltä elämältä tuo elämä, jonka Abraham eli. “Abraham eli kaikkiaan 175 vuotta. Sitten hän kuoli rauhallisen vanhuuden jälkeen korkeassa iässä ja elämästä kyllänsä saaneena, ja hänet otettiin isiensä luo” (7-8).

Kuuntelin lomalla Frank Martelan kirjaa elämän tarkoituksesta ja merkityksestä. Se tuli mieleeni kuin mietin sanontaa “elämästä kyllänsä saaneena”. Kirja oli mielenkiintoinen ja täynnä hyviä ideoita ja ohjeita, joiden avulla voi löytää merkityksellisen elämän. Panosta ihmissuhteisiin; auta muita, niin tulet itsekin autetuksi; tule ihmiseksi, joka olet ja ota kaikki kykysi käyttöösi! Sisältö jäi kuitenkin vähän kapeaksi, koska kirjoittaja sulki pois elämän tarkoituksen löytymisen pitäen sitä liian ulkopuolisena annetuksi. Näin hän jätti yliluonnollisen ja Jumalan ulos ajattelustaan. Itse kokemusasiantuntijan roolissa voin kertoa, että minulle elämän tarkoitus ja merkitys aukesi, kun löysin yhteyden Jumalaan. Kun liityin mukaan Jumalan suureen suunnitelmaan ja sen toteuttamiseen, sain tarkoituksen löytymisen lisäksi kokea lepoa ja rauhaa.  Elämän tarkoitukseksi voisin tarjota esim. tätä ns. rakkauden kaksoiskäskyä, jonka kautta löytynee myös merkitys:” ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

Sitten kaksosten pariin. Jumalan tiet ovat ihmeelliset, mutta jotain tuttua on tässä Jaakobin ja Esaun tarinassa. Ensin kiinnittyi huomio siihen, että jo syntymättömien lasten äidin ja ehkä lapsienkin puolesta rukoiltiin, koska Rebekka oli hedelmätön Iisakin äidin tapaan. Koska Esau syntyi ensin ja oli siis vanhempi, hänelle olisi normaalisti kuulunut esikoisen oikeus ja siihen liittyvä Jumalan siunaus. Jumalan kuitenkin muutti järjestystä siten, että Iisakin pojista nuorempi, eli Jaakob, sai erityisaseman ja vanhempi, eli Esau joutui palvelemaan häntä. Näin tässä menetystarinassa sitten kävi, että halvalla meni esikoisoikeus. Jaakob oli siitä kummallinen päähenkilö, että vaikka hän toimi usein väärin, niin siitä huolimatta Jumala valitsi hänet ja loi hänen kauttaan Abrahamille luvatun suuren suvun. Jumala ei hylkää väärintekijöitäkään!

Meidän kaksosista, jotka ovat jo aikuisia miehiä, on myös ihmeellinen tarina kerrottavana. Vaimollani oli ongelmia raskauden kanssa ja hän joutui usein käymään lääkärissä ja sairaalassakin lepäämässä. Olimme jo aika onnettomia. Muistan kun eräänä yönä keskellä epätoivoa otimme Raamatun ja aloimme lukea sitä varmaan jostain peukkupaikasta. Silloin silmiimme avautui jae, jonka olemassaolosta emme olleet edes tietoisia, Jesaja 49:20 “Lapsesi luulit jo menettäneesi, mutta saat vielä kuulla, kuinka he sanovat toisilleen: »Täällä on ahdasta, siirry vähän, että minäkin mahdun asumaan.»”. Niin siinä sitten kävi, että tämän lupauksen toteutumisen toivossa me kaikki selvisimme ja lääkäri lausui lähes samat sanat käydessämme tarkistuskäynnillä raskauden loppuvaiheessa. Kiitos Jumalalle hänen rakkaudestaan ja uskollisuudestaan!

Ilm. 18

Juha