Tekijä: Kyyrä

1. Moos. 40 Tit. 2

Terveen opin mukainen elämä

Otsikko oli varsin kiehtova. Terve oppi on nykyisin varmaan yhtä hakusalla kuin ennenkin, mutta se ei yksin riitä, sillä vasta terveen opin mukainen elämä tuo onnen, autuuden ja hyvinvoinnin?! Tituksen tehtävänä oli asettaa laadukas johtajisto seurakuntaan ja saattaa valmiiksi muutos annettujen ohjeiden mukaan (1:5). Paavali antaa ohjeeksi hyvin kokonaisvaltaisen paketin. Puhe (nykyisin voitaisiin ehkä sanoa viestintä) ja opetus on tärkeä osa muutosta. Sen lisäksi tarvitaan oman elämän esimerkkiä, jotta sanoma olisi uskottavaa. Eri ikäisille on hyvä antaa erityyppisiä ja käytännönläheisiä ohjeita arvokkaaseen elämään. Tavoitteena on elää Jumalan kunniaksi siten, että oltaisiin hyvänä todistuksena myös vastustajille.

Pääjakeiksi nousivat 11 ja 12. Niissä kuvataan ihmisen kasvu – ja muutosprosessia, jonka saa aikaan Jumalan armo! Avainsanoja ovat muutos, terve usko, arvokas elämä, Jumalan kunnioitus ja kestäväisyys. (Poika tekee tässä vieressä gradua, siitä ideana tämä loppulitania:)

Juha

Miika 4 2. Kor. 6

”Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi”! Paavali muistuttaa, että toimiessamme Jumalan työtovereina ja palvelijoina, emme saa antaa loukkaantumisen aihetta kenellekään. Mahdoton tehtävä, mutta tämän periaatteen tulee antaa ohjata elämäämme kristittynä, sillä olemmehan ”Kristuksen tuoksu ja kirje”, joka on todistuksena lähimmäisillemme. Walk ja talk tulisi olla samannäköistä!

Paavalin mukaan vaikeuksia tulee olemaan monipuolisesti ja riittävästi. Fyysinen, psyykkinen , sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi joutuvat koetelluksi. Itsestä täytyy opetella pitämään huolta, jotta ei huonoilla elitavoilla ja valinnoilla ole tuhoamassa Jumalan ”temppeliä”.

Varsinkin kompromissit tämän maailman arvojen ja ihanteiden kanssa voivat viedä meidät tuhoon ja eroon Jumalasta. Ei kannata luovuttaa, sillä Jumala lupaa:” Minä asetun heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa ja he minun kansani.”(16) Tärkeää on myös se, että ei jää huolineen yksin, vaan tulee ihmisten ilmoille ja seurakuntaan, vaikka vain netin kautta!

Juha

Miika 3 2. Kor. 5

Maallinen majamme rapistuu joka päivä vaikka emme sitä haluaisikaan. Rappeutuminen alkaa kuulemma kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen, joten siitä saakka meitä riisutaan kohtaamaan rajallisuutemme. Nyt tässä pandemia-ajassa tämä teema ja kuolema on läsnä päivittäin jokaisessa uutislähetyksessä, kun tilastoja kuolleista luetaan. Se saa varmaan aikaan mielen järkkymistä ja ehkä myös kaipuuta Jumalan puoleen ja jumalanpelkoa sekä uskovissa että ei uskovissa. Itsekin huomaan, että alun välinpitämättömyys on jo vaihtunut huoleen. Vaikka jatkuvaa tilanteen seuraamista olen ryhtynyt jo välttelemään, pandemia on asettunut taloksi! Luvussa meitä kuitenkin muistutetaan, että Jumalalla on meitä varten taivaassa ikuinen asunto, joka ei ole ihmiskätten työtä. Voimme olla turvallisella mielellä.

Riittävän hyvä syy tähän turvallisuuteen on luvun loppupuolen ilosanoma, jossa kerrotaan Jumalan aikaan saamasta sovinnosta Kristuksen välityksellä. Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan (18-19).

Erityiseksi tämän sovinnon tekee, että Jumala on uskonut meille sovituksen viran. Elämällämme on tärkeä tehtävä ja tarkoitus! Saamme olla Jumalan työtovereina ja Kristuksen lähettiläinä mukana maailman lähetyksessä jakamassa ilosanomaa lähellä ja kaukana.

Juha