Tekijä: Kyyrä

Hes. 24 Apt. 10

Hes. 24 Pata pannaan tulelle

Hesekiel oli aika erikoinen profeetta verrattuna moneen muuhun. Monet joutuivat vainotuiksi ja vangituiksi julistuksensa tähden, mutta Hesekielen kurjuus aiheutuu siitä, että hän itse osallistuu sanomaansa tuoden sen näkyväksi omalla käytöksellään Jumalan ohjeiden mukaan. Voisi sanoa jopa, että ”näytöksellään”, jonka piti herättää kansan huomio ja mielenkiinto kyselemään, että ”onko se jokin merkki meille?” Tässä luvussa se tulee esiin siinä, että kun Hesekielen vaimo kuoli, Jumala kielsi häntä suremasta tätä perinteisillä tavoilla. Häntä kiellettiin mm. suremasta, itkemästä, järjestämästä valittajaisia ja syömästä suruleipää.  

Hesekielin profeetan tehtävään ei siis kuulunut vain Herran sanoman suullinen välittäminen. Hän oli koko elämällään ja toimillaan Jumalan kansalleen antama merkki. Häntä katsellessaan kansa saattoi nähdä Jumalan viestin. ”Sinä olet heille merkkinä, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra” (27).

Meitäkin kutsutaan elämään monilla eri tavoilla uskoamme todeksi. Olemmehan Kristuksen kirje (2. Kor 3:3) ja tuoksu (2.Kor. 2:15) ihmisten keskellä todistuksena uudesta elämästä, jonka Pyhä Henki saa aikaan.

Apt. 10 Pietari ja Cornelius

Luku vie meidät keskelle upeaa tapahtumaa, jossa Jumala opettaa, että evankeliumi kuuluu myös pakanoille. Jumala valitsi roomalaisen upseerin viemään tätä viestiä Pietarille. Tämän seurauksena Pietari oppii, ettei ketään ihmistä saa pitää epäpuhtaana tai saastaisena, eli toisin kuin asia oli juutalaisten säännöissä. Jumala vahvistaa sanomansa Pyhän Hengen toimintana helluntain tavoin.  Puhuttiin kielillä ja vietettiin kastejuhlaa!

Uusien asioiden kohtaaminen on usein vaikeaa ja ennakkoluulot kahlitsevat. Tuli mieleen aika muutama vuosi sitten, kun kansainvaelluksen seurauksena saimme maahamme n. 30000 uutta ihmistä. Mietin silloin usein, että pitäisiköhän minun/meidän seurakuntana tehdä myös jotain heidän auttamiseksi, mutta siihen se kuitenkin jäi. Jäin omien epäluulojeni ja pelkojeni vangiksi. Onneksi Mika ja Tiina avasivat kotinsa ovet ja loppu onkin jo melkein kirkkohistoriaa. Olemme nyt jälkeenpäin saaneet ihmetellä, miten Jumala johdatti maahanmuuttajia mukaan yhteyteemme. Nyt moni heistä on jo kastettu ja saamme usein kuulla Jumalan ihmeellisestä työstä heidän elämässään.  Siunataanko nyt näitä miehiä ja pyydetään heille kasvua kristittyinä ja Jumalalta apua käytännön ongelmiin?

”Rukouksesi ja almusi ovat uhrina nousseet Jumalan eteen, ja hän on muistanut sinut.”  (4)

Juha

Hes. 23 Apt. 9

Hes. 23 Sisarukset Ohola (Samaria) ja Oholiba (Jerusalem)

En muistanut, että tällaista tekstiä löytyy Raamatusta. Teksti hätkähdytti haureuden harjoittajien tekojen varsin yksityiskohtaisella kuvauksella. Tuli jotenkin vaivautunut olo, että pitääkö kaikki nyt kuvata noin yksityiskohtaisesti, sillä seksuaalisuus on jotenkin niin intiimi ja herkkä alue ihmisessä. Mutta nähtävästi pitää, jotta meillä ymmärrys lisääntyisi miten Jumala näkee ja kokee epäjumalanpalveluksen harjoittamisen ja lasten uhraamisen (37). Jumalan rankaisuna tästä kaikesta oli kansan kuolema ja irtaimiston tuho. ”Niin te tulette tietämään, että minä olen Herra, Jumala” (49).

Epäjumalanpalvelus ei siis ole mikään pikkujuttu, vaan yksi suurimmista iljetyksistä Jumalan silmissä. Siksi luku antaa aihetta itsetutkiskeluun ja kilvoitteluun oman elämän arvojen järjestyksestä. Millä sijalla Jumala on ajatuksissani ja teoissani? Mitä tarkoittaa suurimman käskyn noudattaminen, eli Jumalan ja lähimmäisen rakastaminen minun arjessani? Vaikka elämme armosta, niin meitä kaikkia kutsutaan elämään arvokasta elämää ja antamaan elämämme pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi (Room 12:1).

Apt. 9 Saulin kääntyminen

Varmaan monille tuttu tarina, jossa Jumala toimii oman ihmeellisen tahtonsa mukaan. Hän kutsuu murhanhimoisen opetuslasten vihaajan uuteen tehtävään, jossa Saul pääsee toteuttamaan itseään Jumalan valtakunnan suurmiehenä:” Minä olen valinnut hänet aseekseni, tunnustamaan nimeäni maailman kansojen ja kuninkaiden ja Israelin kansan edessä. Minä tulen osoittamaan myös, että hän joutuu paljon kärsimään minun nimeni tähden.”  

Palvelutehtävässä toimiminen ja uskon tunnustaminen ei  tuo kultaa ja kunniaa, vaan murhetta ja kärsimystä. Sekin näyttäisi kuuluvan Jumalan suunnitelmiin. Rukoillaanko tänään vainottujen kristittyjen puolesta?

Juha

Hes. 22 Apt. 8

Hes. 22 Jerusalemin synnit

Hesekiel kertoo varsin yksityiskohtaisesti Jerusalemin pahoista teoista ja moraalittomasta elämäntavasta. Pahuus oli levinnyt koko yhteiskuntaan. Varsin tutunnäköiseltä listalta löytyvät mm. epäjumalanpalvelus, murhat, valheet, pyhän ja vanhempien halveksunta, ahneus, lähimmäisen sortaminen sekä seksuaaliset synnit. Pääsyyhän on se, että ”minut sinä olet unohtanut. Näin sanoo Herra” (12). Kunniansa saivat kuulla erikseen myös ruhtinaat, hallitusmiehet, profeetat, papit ja maanomistajat.

Huomioni kiinnittyi jakeeseen 30, jossa etsittiin kansan joukosta vastuullista miestä, joka nousisi puolustamaan maata. Pitäisi vahvistaa muuria, seisoa lujana aukkokohdissa sekä torjua maata uhkaavaa tuhoa. Mutta eipä löytynyt ketään. Ajattelen, että kutsu on vielä voimassa ja me saamme ottaa vastaan tämän kehotuksena lähteä liikkeelle puolustamaan sitä mikä on meille tärkeää. Olisiko se vieläkin esim. koti, uskonto ja isänmaa?

Apt. 8 Saul vainoaa seurakuntaa ja Filippos evankeliumin työssä

Evankeliumi levisi nopeasti maakuntiin, koska vainojen tähden hajaantunut seurakunta oli uskollinen todistajan tehtävässään. Apt 1:8 ja Apt 8:1 voitaisiin liittää tapahtumaketjuna yhteen. Jos vainoja ei olisi tullut, ei evankeliumi ehkä olisi lähtenyt liikkeelle ympäristöön eli Jerusalemista maan ääriin saakka.

Filippos valittiin Stefanoksen tavoin seurakunnan tehtävään, joka keskittyi erityisesti hoitamaan köyhiä. Hän oli vastuullinen mies, jolla oli myös selvää evankelistan lahjaa, sillä kun hän puhui ja teki tunnustekoja, kaupungin täytti ilo ja riemu! Kaupunkilaiset tulivat sankoin joukoin kuulemaan häntä. Varsin erikoinen tapaus oli myös etiopialaisen hoviherran kaste. Ei kerrota, veikö Herran Henki Filippoksen paikalle, mutta ainakin Hän tempasi Filippoksen pois! (39) Vaikka evankeliumi lähti leviämään vauhdilla, niin matka Suomeen kesti 1000 vuotta.

Itsekin innostuin hyräilemään:”Tule Pyhä Henki, lailla tulen, lailla tuulen. Tule Pyhä Henki, tule köyhään sydämeen.”

Juha