Tekijä: Remes

Dan. 6

Daniel joutuu poliittisen juonittelun uhriksi ja heitetään leijonille. Koko kertomusta leimaa kyynisyys. Hallintokoneistolle uskonto oli selvästi vain vallan väline. Tuollaisessa ympäristössä Danielin kaltainen rehellinen valvoja on varmaan ollut virkistävä poikkeus, joten ei ole ihme, että kuningas suri sitä, että joutui luopumaan hänestä. Tai siis ei lopulta joutunutkaan, koska Jumala esti leijonia tappamasta Danielin. 

Tässä kertomuksessa on jotain samaa kuin kertomuksessa Johannes Kastajan mestauksesta. Kuningas antaa puolihuolimattomasti määräyksen ja huomaa liian myöhään, että sitä käytetään toisin kuin hän oli tarkoittanut. Hänellä ei kuitenkaan riitä rohkeutta perua käskyä. Vasta kun Dareios vakuuttui siitä, että Jumala on Danielin puolella, hän uskalsi avoimesti tukea häntä. On kauheaa, jos kasvojen menettämisen pelko on niin suuri, että oman maineen varjelemiseksi pitää olla valmis vaikka tappamaan. 

Fil. 3

Paavali luettelee syyt, miksi hän voisi aivan oikeutetusti väittää olevansa kelvollinen juutalainen. Ihan priimaluokkaa, itse asiassa. Vaikuttava ansioluettelo, mutta sen mukaan eläminen oli tehnyt hänestä kovan ja hyvin vihaisen ihmisen. Jeesuksen seurassa hänellä ei ollut mitään mistä kehuskella, sillä kaikki saavutuksetkin olivat vasta edessäpäin. Kuitenkin hän oli iloinen ja onnellinen.  Ei varmaan tarvitse sanoa kumpaa elämää hän halusi elää?

Marko

Dan. 5

Kuningas Belsassar oli isänsä tavoin ylpeä ja itseriittoinen.  Edellisessä luvussa kerrottiin hänen isänsä nöyrtymisestä ja ilmiselvästi oli tarkoitus, että oppi olisi siirtynyt isältä pojalle. Se, että näin ei käynyt, ei minua hirveästi yllätä. Hän oli varmasti kuullut tapauksesta, mutta kyllähän me helposti ajattelemme jotenkin olevamme vanhempiemme ongelmien ulottumattomissa, jollemme peräti yläpuolella.

Seuraava Danielin lause on mielenkiintoinen: ”Sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia, pronssisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe eivätkä kuule eivätkä mitään tiedä. Mutta Jumalaa, jonka kädessä on sinun elämäsi ja kohtalosi, sinä et ole kunnioittanut.” Tämä lause sisältää tutun ajatuksen siitä, että ihminen luonnostaan palvoo aina jotain. Jos palvonnan kohteena ei ole oikea Jumala, niin sitten se on joku muu. Edelleen, jos palvonnan kohde puuttuu kokonaan, niin elämä on ankeaa ja tarkoituksetonta. 

Fil. 2

Tässä luvussa on kolme erillistä osiota. Ensin puhutaan nöyryydestä, sitten yleisesti kristityn elämästä ja lopulta Timoteuksesta ja Epafroditoksesta.

Kun puhumme Jeesuksen seuraamisesta, niin mitä me sillä tarkoitamme. Jeesuksen opetuslapsille se tarkoitti kirjaimellista seuraamista, kun he kävelivät Hänen perässään pitkin ja poikin Galileaa.  Alkuseurakunnassa Jeesuksen seuraaminen selvästi tarkoitti ainakin pyrkimystä tulla Hänen kaltaisekseen. ”Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli.” 

Tässä korostuu erityisesti nöyryys. Aihe on hyvässä muistissa Vanhan Testamentin puolelta. Danielin kirjassahan ylpeys oli sekä Nebukadnessarin että Belsassarin ongelma. Painotus on vaan nyt aika tavalla erilainen. Danielin kirjassa korostettiin nöyryyttä Jumalan edessä. Filippiläiskirjeessä mennään paljon  pidemmälle. Puhutaan valmiudesta luopua muiden hyväksi sellaisista asioista, jotka kuuluvat meille aivan oikeutetusti.  

Tämä asenne antaa pohjan sille, mitä Paavali kirjoittaa jatkossa. On sitten puhe kristityn elämästä yleensä tai yksittäisistä kristityistä, kuten tässä Timoteuksesta ja Epafrodituksesta, niin koko ajan korostetaan palvelevaa asennetta. Tämä voi tuntua vastenmieliseltä, koska se ei oikein ole linjassa meidän aikamme arvojen kanssa.  Salaisuus on kuitenkin lähtökohdissa. Palveleva asenne ei synny ulkoisista vaatimuksista tai pakosta. Paavali koki, että se oli osa hänen elämänsä kutsumusta.  Hän ei lopulta palvellut siksi, että se oli oikein, vaan siksi, että hän halusi tehdä niin. Tämä taas oli sidoksissa hänen jumalasuhteeseensa. Kiteytettynä tämä löytyy jakeesta 13:

”Jumala saa teissä aikaan sen, että tahdotte tehdä ja myös teette niin kuin on hänen hyvä tarkoituksensa.”

Marko

Dan. 4

Tämä on kertomus kuninkaasta, joka oli suuri ja mahtava,  mutta päätyi lopulta syömään ruohoa! Tarvitsemme Jumalaa joka hetki. Hän on paitsi elämän antaja, myös sen ylläpitäjä. Siinäpä tiivistettynä tämän luvun sanoma. Tämä luku kertoo osaltaan profetian merkityksestä, sillä sellaiseksi tulkitsen Danielin unen selittämisen. Ilman hänen panostaan luvun tapahtumat olisivat olleet vain irrallisia sattumia ilman sen kummempaa sisältöä. Nyt niistä tuli Jumalan puhetta, mikä opetti kuninkaalle paljon Jumalan ja ihmisen välisestä suhteesta. Tätä Jumalan näkökulmaa me tarvitsemme. Emme niinkään selittämään miksi asiat tapahtuvat niin kuin tapahtuvat, vaan profetia auttaa näkemään, miten Jumala näkee tilanteemme ja meidät. Se voi rohkaista meitä näkemään Jumalan läsnäolon ja rakkauden myös kaikkein vaikeimmissa tilanteissa.

Fil. 1

Tässäpä tyylikäs kiitoskirje! Paavali oli vankina, mutta se ei  synkistänyt kirjeen sävyä. Toki tiukat ajat näkyvät kirjeessä muuten. Paavali viittaa, paitsi omiin kärsimyksiinsä, myös filippiläisten kokemaan vainoon. 

Kirjettä lukiessa minua ensin häiritsi se, että Paavalia ei tunnu kiinnostavan mikään muu kuin evankeliointi. Millään ei tunnu olevan mitään väliä, kunhan Jeesuksen nimeä pidetään esillä. Tämä taitaa olla kuitenkin virhetulkinta, joka johtuu siitä, että olen itse rauhallisesti lukemassa tätä omalla sohvalla, kun taas Paavali tosiaan oli vankilassa. On luonnollista, että hän haluaa nähdä hyvää myös ikävissä asioissa. Vaikka hän on vankina, Jumalan valtakunta menee eteenpäin. Vaikka jotkut yrittävät saada henkilökohtaista hyötyä esiintymällä apostolina, se lopulta saa aikaan sen, että Jeesuksesta puhutaan. Kuoleman mahdollisuus on läsnä, mutta ei pelottavana uhkana, vaan mahdollisuutena olla Jeesuksen kanssa.

Tästä luvusta voi oppia paljon. Edellä mainittujen asioiden lisäksi voi makustella sitä,  kuinka kauniisti ystäville voi puhua. Paavali ei säästellyt sanojaan, kun hän kehui filippiläisiä. Tämä on hyvä ja raamatullinen malli, jonka noudattamisessa ainakin minulla on paljon vaikeuksia.

Marko