Ps. 108, Mark. 3

Ps. 108

Mark. 3

Sapatin viettäminen on jokaviikkoinen juhla juutalaisille. Se on yhdistänyt juutalaisen kansan jo 3000 vuoden ajan. Sapatilla on siis suuri merkitys juutalaisille. Sapatti pohjaa luomiskertomukseen ja se tulee esille kymmenessä käskyssä. Meidän sovellus tästä on lepopäivä ja sen pyhittäminen.

Jeesus joutui jatkuvasti vastatusten fariseusten kanssa suhtautumisessa sapatin viettoon. Edellisen luvun lopussa on Jeesuksen sanat: “Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.” Noissa sanoissa on avain sapatin oikeaan ymmärtämiseen. Jeesus vietti kyllä sapattia, mutta hän vastusti sapatille annettuja tulkintoja lukemattomine säädöksineen. Sapattiin tuli kuulua iloa ja rauhaa, mutta siitä olikin tullut jotain ihan muuta. Tässä luvussa Jeesus paransi miehen käden sapattina synagogassa. Se oli uuden elämän merkki. 

Sairaita riitti tungokseen asti Jeesuksen ympärillä. Parantumiset olivat merkkejä Jumalan valtakunnan vaikutuksesta ja tulemisesta. Jeesus olisi ehkä voinut käyttää kaiken aikansa kansanjoukkojen palvelemiseen, mutta hän ei tehnyt niin. Hän käytti huomattavan paljon aikaa opetuslasten kanssa. Opetuslapset hän kutsui olemaan kanssaan ja lähettääkseen heidät valtakunnan työhön. Jeesuksen mallissa on periaate, joka meidän on tarpeen pitää jatkuvasti mielessä. Seurakunnan keskeinen tehtävä on tehdä opetuslapsia, jotka ovat omalta osaltaan mukana muuttamassa maailmaa ja tuomalla toivottomuuden keskelle Jeesuksen tuoman toivon.

Mika

Ps. 107, Mark. 2

Ps. 107

Mark. 2

Halvaantuneen miehen ystävillä oli uskoa Jeesuksen mahdollisuuksiin parantaa. Heidän uskonsa ilmeni käytännöllisellä tavalla. Katon purkaminen ei jäänyt keneltäkään huomaamatta. Tällaiset ystävät ovat arvokkaita. 

Usko ilmeni evankeliumeissa hyvin eri tavoilla. Sairaan usko saattoi olla hiljainen toive siitä, että kun hän koskettaa Jeesusta, niin hän paranee. Joskus sokea huusi niin, että muut yrittivät saada hänet hiljaiseksi. Tämän päivän luvussa ystävien käytännöllinen usko oli puolestaan ratkaisevaa. 

Usko on ennen kaikkea uskoa siihen, että Jeesus kykenee auttamaan ja parantamaan. Painopiste on Jeesuksessa. Välillä uskomme tarvitsee parantumista. Ettemme keskity itseemme, vaan Jeesukseen. Kerran Jeesus kysyi kahdelta parantumista pyytäneeltä sokealta: “Uskotteko, että minä voin auttaa teitä?” Mt 9:28. Tuo kysymys oli hieno. Siinä huomio kiinnittyy Jeesukseen.  Jos uskon painopiste siirtyy meihin itseemme, niin usko katoaa jonnekin. Uskon tulee keskittyä Jeesukseen. Pienikin usko riittää, kun kohde on oikea.

Mika

Valit. 5, Mark. 1

Valit, 5  Mark. 1

Markuksen evankeliumi on tiivistä luettavaa. Heti ensimmäisessä luvussa edetään Jeesuksen julkisen toiminnan alkuvaiheisiin. Jeesuksen sanoma tiivistyi Jumalan valtakunnan tulemiseen ja kehotukseen kääntyä ja uskoa hyvä sanoma, evankeliumi. 

Kääntymisessä on kyse suunnan muutoksesta. Jos ihminen on aiemmin kääntänyt selkänsä Jeesukselle, niin nyt on kutsu kääntyä Jeesuksen puoleen. Jeesuksessa Jumalan valtakunta on lähellä. Englantilaiset käännökset käyttää sanontaa at hand eli käden ulottuvilla. Jeesus on niin lähellä, niin huuto tai huokaus hänen puoleensa riittää. Se voi muuttaa elämän suunnan. 

Jeesuksen toiminta alkoi synagogasta. Seuraavaksi oltiin Pietarin kotona ja luvun lopulla kadulla talon ulkopuolella. Kirkko, koti ja katu ovat kaikki paikkoja Jeesukselle toimia. Kaikkialla on Jumalan valtakunnan läheisyyttä tarvitsevia ihmisiä. 

Jumalan valtakunta oli keskeisin käsite Jeesuksen opetuksissa. Se viittaa Jeesuksen hallintavaltaan. Jeesuksella on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Vielä se ei ole tullut täytenä ilmi tässä maailmassa. Siksi me rukoilemme: tulkoon sinun valtakuntasi. Maailmamme tarvitsee Jeesuksen Kristuksen muuttavaa läsnäoloa. 

Mika