Jer. 11, 1. Tess. 3

Jer. 11

“Minä olin kuin kesy karitsa, jota viedään teurastettavaksi. En tiennyt, että he tekivät suunnitelmia minua vastaan ja puhuivat keskenään: »Tuhotkaamme puu hedelmineen! Raivatkaamme hänet pois elävien maasta, niin ettei häntä enää muisteta!» Mutta sinä, Herra Sebaot, tutkit ihmisten sydämen ja ajatukset ja tuomitset oikein. Anna minun nähdä, että sinä kostat heille. Sinulle minä olen uskonut asiani.” Jer.‬ ‭11‬:‭19‬-‭20‬


Jeremia kohtasi vihaa, koska julisti totuutta. Hänen totuutensa oli tullut Jumalalta, totuuden tarkoitus on kääntää ihmisten mielet takaisin Jumalan puoleen. Tuomion julistamisen tarkoitus oli herättää ihmisissä halu tunnustaa syntinsä ja kääntyä Jumalan puoleen. Julistamalla totuutta Jeremia joutui pelkäämään henkensä puolesta. Jeremian sanat: anna minun nähdä, kun kostat heille tuntuvat kovilta ja armottomilta. Minä en saisi kristittynä ajatella näin, vai saanko. Saanko sanoa pahan oloni pois, vihastukseni, kun minua kohdellaan väärin? Voinko purkaa vihani? Saanko odottaa Jumalan tuomitsevan väärin tekijä?

Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö. Vihan tunteet nousevat esiin epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Tunnemme vihaa, ärtymystä, koska olemme ihmisiä. Jumala on luonut tunteemme. Raamatussa mainitaan Jumalan vihastuneen, myös Jeesus vihastui. Voimme kokea vihaa, vihan tunteita tekemättä syntiä, toisinsanoen rikkomatta lähimmäisiämme kohtaan. Miehen viha ei kuitenkaan johda oikeudenmukaisiin tekoihin. “Tietäkää, rakkaat veljeni, että itse kunkin tulee olla herkkä kuulemaan mutta hidas puhumaan ja hidas vihaan, sillä miehen viha ei johda oikeudenmukaisuuteen, jota Jumala tahtoo.” Jaakobin kirje‬ ‭1‬:‭19‬-‭20 Tiedämme nopean ja räjähtävän vihan voiman, mutta kumpa voisimme olla hitaita emmekä ehtisi räjähtyvyyteen asti. Kaiken omien vihankohtaamisten keskellä tuokaamme asia Jumalalle. Joutuessamme väärin kohdelluksi, kun olemme puhuneet totta tai puolustaneet totuutta, voimme kokea vihastumista. Voi olla, että joudumme jopa kärsimään siitä. Kaiken keskellä voimme vain luottaa Jumalan tekevän työtään Jeremian sanoin: sinulle minä olen uskonut asiani.

1. Tess. 3

Usko ja rakkaus tuntuvat raamatussa kulkevan käsikädessä. Kun usko mainitaan, niin mainitaan myös rakkaus ja toisinpäin. Jaakob puhuu uskosta, joka johtaa rakkauden tekoihin. Paavali sanoo: vaikka minulla olisi kaikki usko, mutta ei rakkautta, en minä mitään olisi. Usko saa aikaan Jumalasta lähtöisin olevan rakkauden, rakkaus saa aikaan uskon. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi oman poikansa ettei yksikään, joka häneen uskoo hukkuisi. Voiko ilman uskoa olla sitten rakkautta?

Voiko ihminen välittää rakkautta Jumalan kuvana? Näemme ympärillämme hyvyyttä, hyviä tekoja, monia hyvää tekeviä ihmisiä, joilla ei ole uskoa. Voisimmeko me, joilla on usko rakastaa enemmän? Riittääkö meille se rakkaus, jonka näemme vaikuttavan elämässämme vai rukoilemmeko sen lisääntymistä? Kyllä, ainakin itse voisin. Paavali kehottaa rukoilemaan rakkauden lisääntymistä ei pelkästään seurakunnassa, vaan kaikkiin ihmisiin. Tänäänkin voimme rukoilla rakkauden lisääntymistä, koska se tuo ihmisille uskon. Puhdistakoon Jumala minut pahoista ajatuksista lähimmäisiäni kohtaan. Antakoon hänelle minulle uuden, puhtaan mielen rakastaakseni lähimmäistäni, nähdäkseni hänet Jumalan rakkaana luotuna, niin kuin itsenikin. Lisääntyköön rakkaus ja usko itsessäni ja minun kautta muille.

Mika

Ps. 105, Room. 14

Ps. 105

Room. 14

“Hyväksykää joukkoonne myös sellainen, joka on uskossaan heikko, älkääkä ruvetko kiistelemään mielipiteistä.”

‭Room.‬ ‭14‬:‭1‬ ‭ Mielipiteistä kiistely on mielestäni aina turhaa. En ole oikein koskaan nähnyt, että kiistely toisi mitään hyvää tai saisi mitään hyvää mieltä ihmisten välille. Ihmiset on kuitenkin erilaisia ja eri ihmiset suhtautuvat intohimoisesti erilaisiin asioihin. On kuitenkin erilaisia asioita, joista väittely tuo hyvin voimakkaita tunteita esiin. Kun usko tai uskonto tulee mukaan väittelyyn, niin silloin on parempi vetäytyä. Jos perusteluillani voitankin toisen, niin kuitenkin jollakin tavalla nöyryytän häntä. Väittelyyn tulee usein kovuutta eikä siinä ole mukana rakkaudellista keskustelua, vaan koviin argumentteihin perustuvia väitteitä. Mitä Paavali tarkoittaa uskossaan heikkoja, jotka haluaa noudattaa kasvisruokavaliota?

Uskoisin tämän kysymyksen liittyvän uskoon tulleen ihmisen taustaan. Hän on mahdollisesti ollut juutalainen tai jonkun muun uskonnon harjoittaja, jossa tietyt ruokasäädökset olivat tärkeitä noudattaa. Ehkä uskoon tullut koki, että hän pystyi paremmin elämään kristittynä noudattamalla kasvisruokavaliota. Ongelmaksi muodostui toisten tuomitseminen. Heikko tuomitsi niitä, jotka eivät näin tehneet ja toisaalta toiset taas halveksivat heikkoja. Näin kiista sai mahdollisesti alkunsa. “Kuinka sinä voit tuomita veljesi? Tai sinä toinen, kuinka voit halveksia veljeäsi? Kaikki me joudumme Jumalan tuomioistuimen eteen.” Room. 14‬:‭10‬

Vaikka kaikille annetaan mahdollisuus elää omalla tavallaan ja hyvällä omalla tunnolla syödä ”kaikenlaisia ruokia” niin kuitenkin rakkauden tulisi huomioida lähimmäinen. “Jos veljesi pahastuu ruoastasi, et enää ole noudattanut rakkauden vaatimuksia. Älä saata ruoallasi perikatoon sitä, jonka vuoksi Kristus on kuollut.” Room.‬ ‭14‬:‭15‬ ‭

Paavali ottaa esille ongelmaa aiheuttavan asian, joka tässä yhteydessä liittyy ruokaan. Asiaa pitää pohtia yleisestikin kuin vain ruokaan liittyen, on monia muitakin asioita, joista väitellään ja jotka ovat meille kuitenkin luvallisia. Paavali asettaa kuitenkin kaikelle toiminnalle rajan, rakkauden. Lisäksi keskinäiset riidat ja väittelyt mielipiteistä uskovien kesken ihmetyttää niitä, jotka eivät ole uskossa. “Älkää antako aihetta pilkata sitä hyvää, minkä olette saaneet.” Room.‬ ‭14‬:‭16‬ . Näistä väittelyistä on valitettavia esimerkkejä historiassa ja myös nykypäivänä.

Rakkaus ei aiheuta lähimmäiselle mitään pahaa. Rakkaus ohje nuorana asettaa kielelle rajat, hillitsee mielemme suhteessa lähimmäiseen, estää repivät riidat, hajaannukset ja pitää yhteisön koossa ja suhteemme lähimmäisiin hyvänä. Kun mieleeni tulee eriävä mielipide ”ruokaan” liittyen niin on hyvä muistuttaa itseäni oleellisesta: “Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa.” Room.‬ ‭14‬:‭17‬ ‭

Tänäänkin saamme kiittää Jumalaa näillä psalmin sanoin: “Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan! Laulakaa hänelle, ylistäkää häntä, kertokaa hänen ihmetöistään. Ylistäkää hänen pyhää nimeään. Iloitkoot kaikki, jotka etsivät Herraa! Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa, etsikää aina hänen kasvojaan. Muistakaa aina hänen ihmetyönsä.”  Psalmit‬ ‭105‬:‭1‬-‭5

Mika

Ps. 104, Room. 13

Ps. 104

Room. 13

“Se on Jumalan palvelija ja toimii sinun parhaaksesi. Mutta jos teet väärin, pelkää! Esivalta ei kanna miekkaa turhaan. Se on Jumalan palvelija ja panee täytäntöön väärintekijälle kuuluvan rangaistuksen. Siksi on suostuttava esivallan alaisuuteen, ei vain rangaistuksen pelosta vaan myös omantunnon vaatimuksesta. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain.”

‭‭Room.‬ ‭13‬:‭4‬-‭5‬, ‭10‬ ‭

Esivallan alaisuuteen asettuminen on ainakin minulle helppoa Suomessa, kun luotan esivallan noudattavan oikeudenmukaisuutta ja säädettyjä lakeja. Totalistirisessa maassa sen sijaan tämän säännön noudattaminen ei ole helppoa. Paavali kirjoitti aikana, jolloin ei ollut hirveästi oikeuksia yksilöllä ja elettiin diktatuurissa. Kuitenkin Paavali kehottaa luottamaan esivallan antaman rangaistuksen kohdistuvan väärintekijöihin. Esivalta piti kuitenkin yllä järjestystä ja sen ansiosta yhteiskunnassa ei vallinnut kaaos, vaikka yksilöiden kohdalla rangaistukset eivät aina olleetkaan oikeudenmukaisia. Paavali korostaa, että kaiken yläpuolella on kuitenkin Jumala. Jumala on asettanut esivallan pitämään yllä tiettyä järjestystä, vaikka ihmisiä sorretaankin. Paavali edellisessä luvussa kehottaa asettumaan vähäosaisen, sorretun rinnalle. Onko niin, että kristitty parhaiten osoittaa myös esivallalle, viime kädessä Jumalalle, kunnioitusta ja arvostusta pitämällä heikoimpien puolta ei vastustamalla esivaltaa, vaan seisomaan sorrettujen ja väärin kohdeltujen rinnalla? Armossa eläjän tulisi osoittaa armoa sorretuille ja tukea heikkoja, kunnioittaen esivallan oikeudenmukaisia rangaistuksia väärintekijöitä vastaan.

“Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne. Joka rakastaa toista, on täyttänyt lain vaatimukset. Käskyt »Älä tee aviorikosta», »Älä tapa», »Älä varasta», »Älä himoitse», samoin kaikki muutkin, voidaan koota tähän sanaan: »Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.» Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain.” Room.‬ ‭13‬:‭8‬-‭10‬ ‭Armossa eläjän ei pidä olla velkaa lähimmäiselle käyttämällä hänen hyväntahtoisuuttaan hyväkseen. Armon yhteisöissä olen tavannut paljon hyvää tekeviä ihmisiä, valitettavasti on ollut myös ihmisiä, jotka ovat käyttäneet väärin toisten tekemää hyvää. Paavali kehoittaa olemaan rakkaudesta toisiaan kohtaan. Vaikka vääriä asioita on tapahtunutkin, niin rakkaus peittää kuitenkin syntien paljouden. Väärintekoja ei tietenkään pidä lakaista ”maton alle”, niihin on rakkauden nimissä myös puututtava. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa.

Saamme yhdessä kiittää Jumalaa hänen hyvyydestään. “Sinä kasvatat ruohon karjaa varten ja maan kasvit ihmisen viljeltäviksi, että hän saisi leipänsä maasta. Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi. Lukemattomat ovat tekosi, Herra. Miten viisaasti olet ne tehnyt! Koko maa on täynnä sinun luotujasi. Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra, ja odottavat ruokaansa ajallaan. Sinä annat, ja jokainen saa osansa, avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi. Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää, näin uudistat maan kasvot.” Psalmit 104‬:‭14‬-‭15‬, ‭24‬, ‭27‬-‭28‬, ‭30‬ ‭

Mika