Ps. 99, Room. 8

Ps. 99

Room. 8

“Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.” Room. 8‬:‭1‬-‭2‬ ‭

Muistan lukeneeni nämä jakeet armeijassa, jossa kokoonnuimme kerran toisinaan pienen porukan kanssa raamatun luku piiriin. Yritin samalla selittää piiriläisille tekstiä ja muistan, kun yksi sanoi, ettei hän ymmärrä yhtään mitään selityksestäni. Itsekään en ymmärränyt, mutta kuitenkin, että näissä jakeissa on jotakin uskolle keskeistä. Jotakin tuntui kuitenkin murtuvan minussa. Olin uudenlaisen löydön äärellä.

Olin elänyt siihen asti ainaisessa pelossa, pelkäsin Jumalan hylkäävän minun, kun ymmärsin tehneeni syntiä. Tuntui, että hengitin uskon elämässä pinta hengitystä, suhde Jumalaan tuntui joka hetki olevan vaarassa loppua. Jumala näyttäyi minulle ankarana, usko tuntui olevan omien valintojeni varassa.

Tuon raamatun luvun hetken jälkeen kelasin edestakaisin sanoja: mikään kadotustuomio ei kohtaa niitä, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. Ei mikään tuomio, ei ole pelkoa kadotuksesta, kun pysyn hänessä. Näitä jakeita lukiessani sain ensimmäistä kertaa sain ymmärtää, mitä tarkoittaa syntien anteeksisaaminen. Minun ei tarvitse pelätä kadotustuomiota.

Voin uskoa saaneeni kaikki syntini anteeksi. Olen Kristuksessa pelastettu tuomiolta ja voin elää vapaana. Voin hengittää vapaasti Kristuksessa, hän on vapauttanut minut elämään rauhassa, ilman pelkoa tuomiosta. Minulla on lapsen oikeus sanoa Isä. “Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: »Abba! Isä!»” Room.‬ ‭8‬:‭15‬ ‭

Jumala vakuuttaa minua uudestaan ja uudestaan lapsen asemasta. Hän sanoo: mikään ei voi erottaa sinua minun rakkaudesta, “ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” ‭‭Room.‬ ‭8‬:‭39‬ ‭

Mika

Job. 25, Matt. 2

Job. 25

Bildad näkee ihmisen madon kaltaisena, arvottomana ja epäpuhtaana Jumalan edessä. Syntisiä me olemmekin, tässä hän vain piikittelee Jobia ja haluaa osoittaa kärsimyksen johtuvan synnistä. Psalmin kirjoittajakin puhuu näin: “– mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.” Psalmit‬ ‭8:5-6‬. Me olemme Jumalan silmissä kuitenkin arvokkaita, rakastettuja, eihän hän muuten olisi lähettänyt poikaansa kuolemaan syntiemme puolesta.

Matt. 2

Jeesuksen syntymää tultiin ihmettelemään maasta, jossa Jumalaa ei tunnettu. Heidän tietäjilleen ilmoitettiin, että Juudaan oli syntynyt kuningas. Juutalaiset oppineet eivät tätä ymmärtäneet, he kyllä tunsivat kirjoitukset ja kaikki ennustukset, mutta eivät kuitenkaan tulleet kumartamaan kuningasta. Heille Jumala ei syntymää ilmoittanut. He olivat lähellä, mutta kuitenkin kaukana. Herodeksen määräämä lastensurma kertoo hallitsijan brutaalista pahuudesta. Se kertoo vallan menettämisen pelosta. Jeesuksen syntymä ei tuonut rauhaa maan päälle, vaan ihmisten sydämiin, rauhan Jumalan ja ihmisten välille. Jeesus joutui kohtaamaan syntymästään asti murhanhimoa, lopulta kuolema kohtasi hänet. Näin oli kuitenkin tarkoitettu. Jeesus tuli täyttämään ennustukset, jotka oli ilmoitettu juutalaisille. Ennustukset eivät kuitenkaan avautuneet aikansa oppineille, vaan niille oppimattomille, joille Jumala halusi avata ne. Kaukana olleet ymmärsivät ennustukset, lähellä olevat eivät. Jumalan ilmoittaa itsensä kenelle haluaa, usein juuri niille, jotka pitävät itseään arvottomina tai joita ihmiset pitävät arvottomina. Meidän uskomme ei ole lähtöisin omasta viisaudestamme ja päättelykyvystämme. Se on Jumalan antama lahja meille. Kiitos Jeesus, että olet meille lahjoittanut uskon.

Mika M

Job. 24, Matt. 1

Job. 24

“Minkä tähden vain Kaikkivaltias tietää tilinteon hetket, miksi ne ovat salaisuus niille, jotka tuntevat hänet? He vievät mukanaan orvon ainoan aasin ja ottavat pantiksi lesken härän. He sysäävät tieltään köyhät ja heikot. Kaikki vähäväkiset pakoilevat heitä.” Job 24:1, 3-4‬ ‭Job tietää tilinhetken tulevan, mutta ihmettelee, miksi vain Jumala tietää sen hetken eikä kerro sitä niille, jotka tuntevat hänet. Hänkin puhuu jumalattomista, mutta ei syytä ystäväänsä. Hän uskoo Jumalattoman saavan joskus tuomion, mutta ei elämänsä aikana. Hän näkee asian toisin kuin ystävänsä. Hän yrittää varmaan samaan aikaan ymmärtää omaa kärsimystään. Sen hän tekee Jumalan edessä. Kunkin pitää tulla Jumalan tuomioistuimen eteen yksin, omine synteineen. Kukaan ei voi paeta tilinteon hetkeä. Me häneen uskovat voimme luottaa, että velkamme on maksettu. Velkakirja on ristiinnaulittu Kristuksen kanssa ristille.

Matt. 1

Sukuluettelo osoitti, että Jeesus on Messias, joka vapauttaa kansansa. Hänen piti syntyä neitsyestä, synnittömänä. Minä uskon Jeesukseen Kristukseen, joka syntyi neitsyt Mariasta. Hän Jumala, inkarnoitui ihmiseksi. Hän, Jeesus, tuli osoittamaan meille millainen Jumala on, millaisella rakkaudella Jumala meitä rakastaa, sovittamaan meidän syntimme, joka esti meitä saamasta yhteyttä luojaamme, Isäämme, Jumalaamme. Jumalan piti tulla ihmiseksi. Jeesus on odotettu Messias, joka tuli vapauttamaan meidät synnin kahleista, orjuudesta. Hän tuli elämään kanssamme, ihmisen elämän. Kukaan ei voi sanoa etteikö Jumala tietäisi, etteikö Jumala ymmärtäisi. Hän on elänyt ihmisen elämän, kävellyt luotujensa seurassa, kärsinyt nälkää, kipua, menetystä, itkenyt, ilonnut, kaikessa ollut mukana. Millainen Jumala meillä onkaan, millaiseen Jumalaan saamme uskoa.

Mika M