Aam. 4, Room. 7

Aam. 4

Room. 7

Paavalin sanoihin on helppo samaistua (Room. 7:21-25). Paavali puhuu ymmärtääkseni tästä samasta asiasta hieman eri sanoin muuallakin (vrt. Room. 8:1-17, 1. Kor. 2: 11-3:3; Gal. 5:13-26). Kyse on lihan ja Hengen, vanhan ja uuden luontomme välisestä taistelusta. Tämä taistelu jatkuu koko elämämme ajan.

Miten tässä taistelussa voi selviytyä? Vastaus on oman kokemukseni perusteella hengellisen minäni vahvistamisessa. Siihen on monenlaisia keinoja ja tapoja: Raamatun ja hyvän hengellisen kirjallisuuden lukeminen, hengellisen musiikin kuunteleminen, rukoileminen yksin ja yhdessä toisten kanssa, uskovien yhteys seurakunnassa, ajan viettäminen ja elämän jakaminen uskovien ystävien kanssa. Tämä ei ole ns. tyhjentävä lista.  Olennaista on tehdä ja antaa tilaa Pyhälle Hengelle, joka on Isän Jeesuksen nimessä lähettämä Puolustaja (Joh. 14:26).

Mitkä ovat sinun keinosi ja tapasi vahvistaa hengellistä minääsi? Tarvitsisitko siinä apua? Jos näin on, kannattaa hakeutua uskovien ja seurakunnan yhteyteen.

Pekka

Hes. 11, Matt. 8

Hes. 11

Matt. 8

”He huusivat: »Mitä sinä meistä tahdot, Jumalan Poika? Oletko tullut tänne kiduttamaan meitä jo ennen määräaikaa?»” (Matt. 8:29)

Kaksi pahojen henkien vaivaamaa, hautaluolissa asuvaa ja väkivaltaista miestä pitivät tietä hallussaan niin, ettei kukaan voinut sitä kulkea (Matt. 8:28). Sinne Jeesus meni. Miehet, tai ehkä paremminkin henget heissä, tunnistivat heti Jeesuksen. Henkien kysymyksistä tulee se ymmärrys, että ne tiesivät lopullisen kohtalonsa aikojen lopussa, jolloin Paholainen saa palkkionsa (Ilm. 20:10). Tähän saakka ne olivat saaneet toimia vapaasti, mutta Jeesuksen saapuminen muutti tilanteen. Niiden asema oli uhattuna. Jeesuksen käskystä ne lähtivät miehistä (Matt. 8:30-32).

Aika kova tarina, joka tuntuu länsimaisen ihmisen näkökulmasta varsin vieraalta ja kaukaiselta. Tällaisessa todellisuudessa monet ihmiset kuitenkin elävät eri puolilla maailmaa. Ehkä tässä olennaisinta on muistaa, että Jeesuksella on valta ja voima kaiken pahan yli (vrt. esim. Ef. 1:20-21) ja että Jeesuksen omina saamme olla rauhassa ja turvassa (vrt. esim. Joh. 16:33, Room. 8:1). Jeesukseen turvaten ja luottaen siis tulevaan armon vuoteen 2025!

Pekka

Hes. 10, Matt. 7

Hes. 10

Matt. 7

”Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Annapa kun otan roskan silmästäsi’, kun omassa silmässäsi on hirsi? Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.” (Matt. 7:12)

Nämä Jeesuksen sanat tuntuvat tulevan lähelle sitä, mitä olen viime aikoina miettinyt ja mistä olen aika monen ihmisen kanssa keskustellut. On helppo löytää vikaa toisesta ihmisestä, mutta on vaikeaa myöntää itselleen, että minussa voisi olla vikaa. Tuntuu siltä, että tämä ajatustapa on vain vahvistunut nykyisessä digitaalisessa maailmassa, jossa ihmiset elävät omissa ”kuplissaan”. Syntyy vastakkainasetteluja erilaisten ajatusten ja näkemysten välillä. Me olemme oikeassa, mutta nuo ovat väärässä. Me olemme hyviä ihmisiä, mutta nuo ovat pahoja. Me puhumme totta, mutta nuo valehtelevat. Oman elämän ja toimintatapojen arviointi sekä aito vuorovaikutus puuttuvat.

Ollaan aika vaarallisilla vesillä. Kultainen sääntö alkaa unohtua (Matt. 7:12). Ei enää muisteta Paavalin sanoja (Room. 3:22b-23): ”Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta.” Henkilökohtaisella ja maailmanlaajuisella tasolla toivomme on vain siinä, että Jeesus hajottaa vihollisuuden muurit (Ef. 2:14). Sen vuoksi lähes päivittäinen rukousaiheeni on, että evankeliumi saa mennä kaikkialla eteenpäin ja Jeesuksen tunteminen lisääntyä. Sitä tämä maailma tarvitsee.

Pekka